Vesiensuojelu ja pohjavedet

Vesistöjen tilaa heikentävät eniten haja- ja pistelähteistä tuleva kuormitus sekä ilmaperäisestä laskeumasta aiheutuva rehevöittävien aineiden, fosforin ja typen kuormitus. Hajakuormitusta aiheuttavat edelleen haja-asutuksen jätevedet, maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto. Pistekuormitusta aiheuttavat teollisuus ja kaivannaistoiminta sekä yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot.

Haja-asutuksen vesiensuojelun haasteet

Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden ja teollisuuden jälkeen vesistöjen suurimpia fosforikuormittajia. Puutteellisesti käsitellyt jätevedet voivat pilata pohjaveden ja kaivon tai heikentää asuinympäristön hygieenistä tilaa ja lähivesien laatua. Jätevesien kuorituksen osuus on ollut laskussa kiinteistöjen tehokkaampien jätevesien käsittelytekniikoiden sekä jätevesiverkostojen rakentamisten myötä.

Maatalouden vesistökuormitus

Maatalouden vesiensuojelussa keskeisiä asioita ovat pellon kasvukunnosta huolehtiminen, kasvien tarpeen mukaisesta lannoitus, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistojen ja -vyöhykkeiden jättäminen vesistöihin. Kotieläintilojen suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat lannan varastoinnista ja käytöstä.

Metsätalouden vesistöpäästöt

Vesistökuormituksen kannalta merkityksellisimpiä ja pohjavesille pilaantumisriskiä aiheuttavia metsätaloustoimenpiteitä ovat kunnostusojitus, maanmuokkaus, lannoitus, kantojen nosto sekä hakkuut osin suurien toteutusmääriensä vuoksi. Kivennäis- ja turvemaiden käsittelyt aiheuttavat mm. kiintoaineen huuhtoutumista vesiin laajoilla alueilla.

Turvetuotannon päästöt

Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, humusta, ravinteita ja rautaa. Kuormitus on suurimmillaan suurten virtaamien aikana. Tuotannon aiheuttamia vesistöhaittoja voidaan vähentää oikealla sijoituspaikan valinnalla ja suojavyöhykkeillä, teknisillä rakenteilla ja niiden kunnossapidolla sekä toimien ajoittamisella

Teollisen toiminnan pistekuormitus

Teollinen toiminta aiheuttaa paikallisesti erilaisten orgaanisten aineiden ja metallien kuormitusta, joskin kuormitus on lupamääräyksillä pyritty saattamaan mahdollisimman haitattomalle tasolle. Kaivostoiminnan kasvu on aiheuttanut varsinkin metallikuormituksen lisääntymistä kaivosten lähivesissä.  Paikallisesti pinta- ja pohjavesien tilaa heikentävät myös eri toiminnoista peräisin olevat orgaanisten aineiden sekä metallien ja muiden epäorgaanisten aineiden päästöt.

Yhdyskuntien vesiensuojelun haasteet

Yhdyskuntien jätevedet ovat viiden suurimman vesistökuormittajan joukossa Suomessa. Jätevesien käsittelyn tehostuminen viime vuosikymmeninä on selvästi pienentänyt erityisesti orgaanisen aineen ja fosforin vesistökuormitusta. Typen poisto on haasteellisempaa. Yksi keskeisimmistä haasteista viemärilaitostoiminnassa on vanhan viemäriverkoston saneeraus sekä sade- ja sulamisvesistä syntyvien hulevesien käsittely

Kajaanissa käytettävä talousvesi on pohjavettä. Päävedenottamot sijaitsevat Kajaanin pohjoisosan harjualueella olevalla Matinmäen-Mustikkamäen tärkeällä pohjavesialueella.

Pohjaveden suojelu huomioidaan esimerkiksi pohjaveden muodostumisalueille sijoittuvien toimintojen vaatimien toimintojen ympäristö- ja maa-aineslupien käsittelyssä. Jätevesien johtamiselle maaperään on pohjavesialueilla erityisvaatimuksia. Samoin peltoviljelyssä on lannan  levitykselle pohjavesialueilla rajoituksia. Lannan aumavarastointi on nitraattiasetuksen mukaan kokonaan kielletty pohjavesialueilla.

Kajaanin alueella on kuusi vedenoton kannalta tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta. Vedenottamoiden ympärille määritellyillä suojavyöhykkeillä pohjaveden suojeluasioihin kiinnitetään erityistä huomiota.

Maatalouden aiheuttama vesistökuormitus on pääsiassa hajakuormitusta, jota on vaikeampi hallita kuin pistemäistä kuormitusta.

Maatalouden vesiensuojelussa keskeisiä asioita ovat pellon kasvukunnosta huolehtiminen, kasvien tarpeen mukaisesta lannoitus, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja suojakaistojen ja  –vyöhykkeiden jättäminen vesistöihin.

Eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa eli nitraattiasetuksessa (VnA 1250/2014) annetaan määräyksiä lannan ja muiden haitallisten aineiden varastoinnista ja levityksestä sekä vaadituista suojaetäisyyksistä vesistöihin. Asetuksella tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan.

Lannan ja virtsan varastointitila tulee riittää 12 kuukauden aikana kertyvän lantamäärän varastointiin lukuun ottamatta laidunkauden lantaa. Lannan varastointi aumassa on sallittu vain työteknisistä ja hygieenisistä syistä ja siitä on tehtävä etukäteen kirjalllinen ilmoitus kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle eli ympäristöteknisen lautakunnan lupajaostolle. Lannan aumavarastointi on kielletty pohjavesialueilla.

Vesi- ja viemäriosuuskunnat

Viemäriverkoston toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on pääsääntöisesti liitettävä viemäriverkostoon.

Vesi- ja viemäriosuuskunnat.

Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely

Taajaman ulkopuolella kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää viemäriin, jos vesihuoltolaissa mainitut edellytykset täyttyvät. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittelyssä noudatetaan asetusta talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Haja-asutusalueen kiinteistöillä tulee olla laadittuna selvitys jätevesien käsittelystä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esitettävä viranomaisille.

Hajajätevesiasetuksen mukaan vanhat jätevesijärjestelmät tulee uusia enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella tai vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella jätevesien perustason käsittelyvaatimuksia vastaaviksi.

Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta on vapautettu ne kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Vapautusta voi hakea myös sosiaalisilla perusteilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta vapautuksen, jos vesihuoltolaissa annetut  edellytykset täyttyvät.

Vapautushakemuslomakkeet

Tietoa haja-asutusalueen kiinteistön jätevesien käsittelystä löydät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:

Kiinteistön jätevesien käsittely

Hulevedellä tarkoitetaan kaikkia sade- ja sulamisvesiä sekä kiinteistöjen perustusten kuivatusvesiä. Erityisesti hulevesiä muodostuu keväisin lumien sulaessa, kesäisin rankkasateiden aikaan sekä syksyn sateisina kausina.

Kajaanin kaupunki huolehtii asemakaava-alueellaan katu- ja puistoalueiden hulevesien hallinnasta. Kiinteistöt huolehtivat hulevesistä tonteillaan, myös kiinteistöjen välisistä rajaojista.

Ojituksella sekä ojan käyttämisellä ja kunnossapidolla on oltava vesilain mukainen lupa, jos siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Ojitukselle pitää hakea lupa myös, jos hanke esim. muuttaa vesistöä, rantaa, vesiympäristöä tai pohjaveden laatua tai määrää.  Lupaa haetaan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta.

Muusta kuin vähäisestä ojituksesta on ilmoitettava Kainuun  ELY-keskukselle vähintään 60 vrk ennen ojitukseen ryhtymistä. Vähäisyyden arvioinnissa otetaan huomioon mm. ojitusalueen pinta-ala ja toimenpiteen vaikutukset ympäristöön. Kainuun ELY-keskuksen Info, puh. 029 502 3500.

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen eli Kajaanissa ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto käsittelee sellaiset ojitusta koskevat erimielisyydet, jotka eivät edellytä vesilain mukaista lupaa tai joita ei käsitellä ojitustoimituksessa. Erimielisyydet voivat aiheutua ojan tekemisestä toisen maalle tai toisen yksityisen tien poikki, ojan suunnan muuttamisesta, veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tai puroon tai muusta vastaavasta syystä. Ojitusasia laitetaan vireille kirjallisesti.

Vesialueen ruoppauksista säädetään vesilaissa. Jos ruopattava massamäärä on yli 500 kuutiometriä, tulee ruoppaukselle hakea lupa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Jos ruoppausmassan määrä on alle 500 kuutiometriä, tulee ruoppauksesta tehdä kirjallinen ilmoitus Kainuun ELY-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan suorittamista. Kainuun ELY-keskuksen Info, puh. 029 502 3500.

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Kainuussa yleistä vesien tilan seurantaa tekee Kainuun ELY-keskus.

Ympäristöluvassa voidaan rajoittaa vesistöön kohdistuvien päästöjen määriä ja myös velvoittaa toiminnanharjoittajia seuraamaan oman toimintansa vesistövaikutuksia. Ympäristöviranomaiset valvovat näiden lupamääräysten noudattamista ja voivat viimekädessä kehotuksin ja pakkotoimin velvoittaa toiminnanharjoittajia tehostamaan päästöjen vähentämistä.