Luonnonsuojelu

Kajaaninjoen pohjoisrannalla sijaitseva Jauhokallion alue on rauhoitettu kaupungin hakemuksesta luonnonsuojelulain nojalla Oulun lääninhallituksen päätöksellä 5.9.1994. Rauhoituksen tarkoituksena on kauniin jokivarsimaiseman, rantalehdon ja sen kasvillisuuden säilyttäminen sekä  uhanalaisten kasvilajien suojelu. Suojelualueen pinta-ala on noin 0,2 ha.

Jauhokallion kallioilla kasvaa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi luokiteltu serpentiinipikkutervakko.

Arppen muistometsä on Kajaanin kaupunginvaltuuston päätöksellä 3.8.1951 säästömetsänä rauhoitettu alue. Alue on vanhaa luonnontilaisen kaltaista metsää, jossa on pökkelöitä ja keloja sekä maapuita. Metsät ovat mäntyvaltaisia puolukka-mustikkatyypin ja variksenmarja – puolukkatyypin kankaita. Suot ovat korpia ja korpirämeitä. Aluetta käytetään tutkimukseen sekä koulujen opetuskohteena. Alueella kulkee luontopolku ja osalla polkua on pitkospuut. Alueen pinta-ala on n. 15,6 hehtaaria.

Kaupungin hakemuksesta Arppen muistometsä rauhoitettiin luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi Kainuun ympäristökeskuksen päätöksellä 12.1.1999.

Kuluntajärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkoston kohteisiin.

Kajaanin kaupungin omistamat Kuluntajärven ranta-alueet Helteenlahdessa ja Viidanrannassa on rauhoitettu kaupungin hakemuksesta luonnonsuojelulain nojalla Kainuun ympäristökeskuksen päätöksellä 20.2.1998.  Alueiden pinta-ala on n. 5,7 hehtaaria.

Kajaanin Pirunvaaran ja Olliskanvaaran metsäluonnon arvokkaat kohteet kartoitettiin vuonna 2016 metsien hoitoa ja käyttöä varten. Pirunvaaran selvitysalueilta havaittiin metsälain 10 §:n mukaisina kohteina kaksi suota. Lisäksi Olliskanvaaran selvitysalueelta on tehty vuonna 2003 havainto liito-oravan esiintymisestä. Muita lähinnä maininnan arvoisia kohteita ovat selvitysalueiden suurimmat avokallioalueet molemmilla selvitysalueilla sekä yksi lähdeympäristö Olliskanvaaran selvitysalueella

Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä.
Jos Natura-alueen tavanomaista maankäyttöä joudutaan voimakkaasti rajoittamaan, suojellaan alue luonnonsuojelulailla. Siinä säädetään myös maanomistajalle maksettavista korvauksista.

Kajaanin alueella Natura2000-verkoston erityisiä suojelualueita ovat Kuluntajärven lisäksi Talaskankaan alue, Varissuon alue, Rimpineva-Matilanneva sekä Oulujärven lintusaaret mukaan lukien Ärjän saari. Erityisten suojelutoimien alueita ovat Karpppisensuo-Salinsuo-JOutuensuo alue, Pöntönsuo ja otanneva.

Yksityiset luonnonsuojelualueet muodostetaan maanomistajan hakemuksesta ELY-keskusten päätöksellä kuntien, yhteisöjen ja yksityisten maille. Niitä on hyvin erilaisia luonnonpuistojen kaltaisista linnustonsuojelualueista perinnemaisemaltaan arvokkaisiin kartanopuistoihin. Toisinaan alueet liittyvät rajatta valtion luonnonsuojelualueisiin ja niillä saattaa olla yhteistä palveluvarustusteet.

Haitallista vieraslajia ei saa kasvattaa. Jos omalle pihalle on istutettu haitallinen vieraslajikasvi, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään ja leviämään.

Haitallisten vieraslajikasvien kitkeminen ja hävittäminen vaatii aina maanomistajan luvan. Ei siis ole sallittua hävittää vaikkapa komealupiinia tai kurtturuusua yleisiltä alueilta, kuten ulkoilualueilta tai puistoista, ilman että kysyy tähän luvan. Jokamiehenoikeus sallii kasvien tai esimerkiksi siementen tai marjojen keräämisen, mutta maan kaivaminen ja kasvien kitkeminen muualta kuin omalta maalta ei ole sallittua ilman maanomistajan lupaa.

Ilmastonmuutoksella on tuhoisia seurauksia maapallon luonnolle. Se aiheuttaa elinympäristöissä, kuten metsissä, merissä ja arktisilla alueilla, niin suuria muutoksia, etteivät lajit enää pysty selviytymään. Mitä enemmän lämpötila nousee, sitä suurempia muutokset ovat, ja sen vaikeampi luonnon on sopeutua niihin.

Metsien hakkaaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja ilmastonmuutos puolestaan lisää riskejä erilaisille metsiä uhkaaville tuholaisille. Ilmastonmuutos lisää myös maastopaloja.