Vuonna 2021 Kajaanin kaupunki täyttää komeat 370 vuotta. Juhlavuotta vietetään virtuaalisesti ja koronatilanteen sallimissa rajoissa. Kokoamme juhlavuoteen liittyviä teemoja ja asioita yhteen tälle sivustolle, joita julkaisemme pitkin vuotta.
Kannustamme myös kuntalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä julkaisemaan tarinoitaan ja kuviaan Kajaanista vuosien varrelta sosiaalisen median kanavillaan aihetunnisteella #kajaani370
Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin 6. maaliskuuta 1651 vapaaherrakuntansa keskukseksi. Ollessaan kolmatta kertaa Kajaanin seudulla 370 vuotta sitten Pietari Brahe allekirjoitti Ämmäkosken partaalla Kajaanin kaupungin perustamisasiakirjan. Vuosisatojen ajan olemme kaupunkiamme rakentaneet ja vaalineet.
Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Pietari Brahe kohdisti Kajaanin vapaaherrakunnan kehittämiseen erityistä huomiota ja hän suunnitteli yhtenäisen hallinnon ja keskuksen, joksi hän valitsi Kajaanin linnan, joka tuohon aikaan näytteli merkittävää osaa maamme koillisosien puolustamisessa.
Kajaanissa on maailman pohjoisin kivilinna (linnanrauniot). Tämän lisäksi Pietari halusi perustaa linnan kupeelle myös vilkkaan kauppakaupungin. Kajaanin linnan kupeella nuokkuva kyläpahanen oli Brahen mielestä sovelias kaupungiksi sen vuoksi, että sillä oli linna turvanaan ja seudun halki kulki vanhastaan kauppareitti ja kulkuväylä Pohjanmaalle. Rauniolinnan kupeessa sijaitsee myös maailman ainoa toimiva tervakanava, johon voi tutustua kesäisin soutunäytöksiä seuraamalla.
Tänä päivänä Kajaanissa on vahvaa kansainvälistä osaamista ja kulttuurillamme on perinteikäs historia. Vuonna 2021 Kajaanissa on noin 37 000 asukasta.
Julkaisemme erilaisia tarinoita, tapahtumia ja tekoja Kajaanin kaupungin 370 juhlavuoden aikana.
Koti-Kajaani on tuottanut Kajaanin kaupungin 370 juhlavuotena kahdeksanosainen Kotiseutuna Kajaani-podcastin. Sarjassa syvennytään Kajaanin eri kaupunginosien historiaan alueen entisten ja nykyisten asukkaiden kautta. Podcast-sarjan asiantuntijana toimii professori Reijo Heikkinen.
Koti-Kajaani on tuottanut Kotiseutuna Kajaani-podcast sarjan yhteistyössä Kajaanin kaupungin kanssa.
Kainuun Museon näyttelyssä voi tutustua myös Kajaanin kaupungin historiaan ja kasvuun pienestä puukaupungista maakunnan keskukseksi.
Näyttelyn esineistö ja kuva-aineisto ovat pääosin peräisin museon omista kokoelmista, joita on kartutettu 1930-luvulta lähtien sekä aktiivisen keräystoiminnan että lahjoitusten myötä. Lisäksi näyttelyyn on lainattu esineistöä muun muassa Kansallismuseosta ja yksityisiltä henkilöiltä.
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on julkaissut teoksen Opin poluilla oppineita – Kajaanin opillisen koulutuksen – erityisesti lukiokoulutuksen – vaiheita Kajaanin pedagogiosta koronakevääseen 2020 -nimisen historiateoksen. Sen on kirjoittanut professori, tietokirjailija Reijo Heikkinen. Teoksen on taittanut Antti Närhi.
Kirjassa tarkastellaan Kajaanin opillisen, erityisesti lukiokoulutuksen vaiheita vuosisatojen saatossa. Kajaanin koulutuksen juuret ulottuvat aina vuoteen 1650, jolloin Kajaanin pedagogio perustettiin. Varsinainen lukiokoulutus Kajaanissa alkoi vuonna 1906, jolloin kaupunginvaltuusto teki päätöksen paikallisen yhteiskoulun muuttamisesta 8-luokkaiseksi. Kajaanin yhteiskoulu sai ylioppilastutkinto-oikeuden joulukuussa 1908. Kajaanin ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat seuraavana keväänä.
Veteraanijärjestöt etsivät uutta paikkaa aiemmin Rokuan Kuntoutuskeskuksen tiloissa sijainneille perinne-esineille ja uusi sijoituspaikka löytyi Kajaanin lyseolta. Perinne-esineistöön kuluu järjestöjen standardeja, henkilökohtaisia kunniakirjoja ja mitaleja sekä sotahistoriaan liittyvää kirjallisuutta. Perinne-esine vitriini on yksi osa veteraanityön nostatuksen ylläpitoa ja historian tiedonsiirtoa jälkipolville.
Veli Jääskeläinen luovutti kaksi Puolesta hengen ja heimon ja maan, kajaanilaisten sotavuodet 1939-1945 -teosta. Vitriiniä täydennetään vielä Kajaanin Sotaveteraanien, Sotainvalidien ja Rintamanaisten perinne-esineillä.
Koronatilanteen salliessa Kajaanin lyseolla järjestetään avointen ovien päivä seuraavan lukuvuoden aikana, jolloin kiinnostuneet pääsevät katsomaan vitriiniä. Pro Patria kivitaulut Isänmaan puolesta 1939-1944 ovat nähtävissä Kajaanin lyseon sisäpihan ikkunoista.
