Hyppää sisältöön

Kuukauden kokoelmateos

Kesäkuun kokoelmateokset Kajaanin taidemuseossa

Tämä teos puhuttelee – yleisön poiminnat kokoelmasta

Taidemuseon kokoelma pitää sisällään upeita ja elämyksellisiä teoksia tunnetuilta taiteilijoilta vuosikymmenten varrelta. Haluamme tuoda kokoelman teoksia kaikkien nähtäväksi kuukausittain vaihtuvilla kokoelmanostoilla. Mikä parasta, valinnan tekevät kajaanilaiset itse! Mukana ovat jo olleet muun muassa päiväkoti- ja koululaisryhmä, yrityselämän edustaja, virkamies ja poliittinen päättäjä. Valittu teos on esillä taidemuseossa noin kuukauden, meneillään olevan näyttelyn avoinnaolon mukaan. Teokset esitellään myös verkossa ja some-kanavillamme.

Kesäkuun kokoelmateokset

Riitta Uusitalo

Grafiikkaopisto I, 1990, kuvituskuvaoriginaali

Kuvataiteilija Riitta Uusitalo (s. 1960) valmistui taidemaalariksi Kankaanpään taidekoulusta vuonna 1984. Maalausten lisäksi Uusitalo on tehnyt grafiikkaa, sarjakuvia ja lastenkirjoja sekä erilaisia kuvituksia. Hän on myös aktiivisesti opettanut sarjakuvan teoriaa ja käytäntöä, ja hänen sarjakuvansa toimivat havaintoesimerkkeinä lapsille suunnatussa oppikirjassa Grafiikkaopisto I. Taiteilija on palkittu muun muassa Suomen Taideyhdistyksen Dukaattipalkinnolla 1990, Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnolla 1993 ja Lastenkulttuurin Valtionpalkinnolla 2002.

Riitta Uusitalon kuvituskuvaoriginaali julkaisuun Grafiikkaopisto I, 1990. Kajaanin taidemuseon kokoelma
Riitta Uusitalo: kuvituskuvaoriginaali julkaisuun Grafiikkaopisto I, 1990. Kajaanin taidemuseon kokoelma

Kari Huhtamo

Seisova figuuri, 1981, teräsveistos

Kari Huhtamo (s.1943) tunnetaan parhaiten kuvanveistäjänä, jonka pääasiallinen materiaali on ollut 1970-luvulta alkaen ruostumaton, haponkestävä teräs. Huhtamon ensimmäinen huomattava julkinen veistos oli Rovaniemellä sijaitseva Lapin jälleenrakentamisen monumentti vuodelta 1977. Veistosten, mitalien ja muotokuvien lisäksi hänen tuotantonsa käsittää litografioita, serigrafioita ja tekstiiliteoksia. Huhtamon grafiikassa toistuvat veistosten pelkistetyt, sulavat muodot ja viivat hienostunein väriyhdistelmin toteutettuina. Niiden leikkisyys ja liike tuovat mieleen Alexander Calderin värikkäät mobilet.

Kari Huhtamon teräsveistos Seisova figuuri, 1981
Kari Huhtamon teräsveistos Seisova figuuri, 1981

Valinnasta

Kajaanin lyseon 8 D -luokka valitsi kesäkuun kokoelmateoksen Taidetestaajat-vierailunsa yhteydessä. Tiukka äänestystulos johti tasapeliin kahden teoksen välillä. Riitta Uusitalon sarjakuvan huumori vetosi oppilaisiin, ja Kari Huhtamon veistos oli oppilaiden mielestä todella hieno. Perusteluissa sanottiin muun muassa: siinä on omanlaistaan mystisyyttä, kaikilla on siitä oma käsitys.

Kuukauden kokoelmateokset 2021

 

 

  • Outi Heiskanen: Tanssi, 1983, etsaus

    Taidegraafikko, performanssitaiteilija, akateemikko Outi Heiskanen (s. 1937 Mikkelissä) tunnetaan ihmisiä, eläimiä ja taruolentoja kuvaavista pienikokoisista metalligrafiikan töistä, joista on kasvanut kokonainen perhe ja heimo, pensastuulikansa. Heiskanen on kehittänyt tekniikkaa, jossa hän luo uusia uniikkeja teoksia käyttämällä uudestaan vanhoja laattoja, yhdistellen kuvaan osia eri painolaatoilta.

    Heiskanen kuuluu Bellinin Akatemian ja Record Singers -taitelijaryhmien ydinjoukkoon, jotka järjestivät poikkitaiteellisia happeningeja, performansseja ja teatraalisia laulutuokioita erityisesti 1970-80-luvuilla. Hän toimi vuosina 1992–1994 Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina, ja oppilaitoksen rehtorina 1994–1995. Vuonna 2004 tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Heiskaselle akateemikon arvonimen.

     

    Joulu- ja tammikuun kokoelmateokset valitsi monipuolinen muusikko, viulu- ja barokkiviulutaiteilija, laulaja, Kaukametsän kamariorkesterin konserttimestari, Kainuun musiikkiopiston viulunsoiton lehtori, sekä Barokki soi -festivaalin taiteellinen johtaja Minna Tuhkala.

    Tuhkala ihastui Veikko Hirvimäen Ihmisen haju -veistokseen heti ensisilmäyksellä. Veistoksessa viehätti sen ilmeikkyys, asento ja olemus, jossa on sekä eläimen että ihmisen piirteitä. Koiranomistajana Tuhkala kertoo myös hyvin ymmärtävänsä ajatuksen ”ihmisen hajusta”. Lisäksi teoksen tärkeä ekologinen sanoma ihmisen toiminnan vaikutuksista ilman ja koko luonnon saastumiseen vetosi muusikkoon.

    Tuhkala oli niin innostunut saamastaan ”kunniatehtävästä”, kuten hän itse valitsijan roolinsa koki, että hän sai mahdollisuuden valita toisenkin itseään puhuttelevan teoksen, Outi Heiskasen ilmavan kepeän, onnellista olotilaa huokuvan Tanssin.

  • Veikko Hirvimäki: Ihmisen haju I, 2000, pronssi

    Vihreän herätyksen 2000-luvulla kokenut kuvanveistäjä Veikko Hirvimäki puhuu luonnon puolesta niin teostensa aiheiden kuin materiaalivalintojen kautta; taiteilija käyttää nykyään teostensa raaka-aineena pääsääntöisesti puuta ja kiveä. Hirvimäen ekologiset pohdinnat ovat hätkähdyttävän ajankohtaisia. Susi kaasunaamarissa on kuin suora kommentti nykyiseen korona-aikaamme, ennustus, joka toteutui 20 vuotta myöhemmin.

    Petäjävedellä vuonna 1941 syntynyt Veikko Hirvimäki aloitti kuvataiteilijan uransa taidemaalarina, mutta siirtyi 1980-luvulla kuvanveistäjäksi. Hän tuli suomalaisten tietoisuuteen 1980-90-lukujen julkisilla veistoksillaan, joista tunnetuin on Mika Waltarin muistomerkki Kuningasajatus Helsingissä. Hirvimäki on asunut ja työskennellyt 1990-luvulta lähtien Sveitsin Ballaiques’ssa.

     

    Joulu- ja tammikuun kokoelmateokset valitsi monipuolinen muusikko, viulu- ja barokkiviulutaiteilija, laulaja, Kaukametsän kamariorkesterin konserttimestari, Kainuun musiikkiopiston viulunsoiton lehtori, sekä Barokki soi -festivaalin taiteellinen johtaja Minna Tuhkala.

    Tuhkala ihastui Veikko Hirvimäen Ihmisen haju -veistokseen heti ensisilmäyksellä. Veistoksessa viehätti sen ilmeikkyys, asento ja olemus, jossa on sekä eläimen että ihmisen piirteitä. Koiranomistajana Tuhkala kertoo myös hyvin ymmärtävänsä ajatuksen ”ihmisen hajusta”. Lisäksi teoksen tärkeä ekologinen sanoma ihmisen toiminnan vaikutuksista ilman ja koko luonnon saastumiseen vetosi muusikkoon.

    Tuhkala oli niin innostunut saamastaan ”kunniatehtävästä”, kuten hän itse valitsijan roolinsa koki, että hän sai mahdollisuuden valita toisenkin itseään puhuttelevan teoksen, Outi Heiskasen ilmavan kepeän, onnellista olotilaa huokuvan Tanssin.

  • Kaija-Riitta Iivonen:
    Monumentin tekijät, 1983, keramiikkaveistos

    Porvoolainen kuvanveistäjä ja keraamikko Kaija-Riitta Iivonen (s. 1942) on naivistina tunnettu, arjen tapahtumia humoristisesti kuvaava satiirikko. Alun perin graafikoksi opiskellut Iivonen valmistui Taideteollisen oppilaitoksen graafiselta osastolta vuonna 1967. Hän opiskeli grafiikan ohella kuvanveistoa muun muassa Heikki Häiväojan johdolla. Muotoilija Kaj Franckin pyynnöstä Iivonen meni työskentelemään Arabian tehtaille vuonna 1971 ja perehtyi siellä saveen taideteosten ja esineiden materiaalina. Monet Iivosen teokset ovat pieniä veistoksia, mutta hän on koonnut näyttelyihin niistä myös kokonaisia tilateoksia, joissa on kymmeniä tai jopa satoja yksittäisiä töitä.

    Maaliskuun kokoelmateoksen valitsi Kainuun Kuriiri Oy:n toimitusjohtaja Ville-Pekka Tikkanen, joka on työnsä ohessa päässyt tutustumaan taidemuseon kokoelmateoksiin tarjotessaan kuljetus- ja kantopalveluja teosten siirtojen yhteydessä.

    Kaija-Riitta Iivosen Monumentin rakentajat kolahti Tikkaseen heti. Veistoksessa viehättivät sen lapsenmielisyys ja iloinen tunnelma. Lisäksi teos on sellainen, josta oma tytär Aava saattaisi tykätä.

  • Juhani Linnovaaran teos Päivänvarjo, 1981, värilitografia, serigrafia

    Juhani Linnovaara: Päivänvarjo, 1981, värilitografia ja serigrafia

    ”Tiedän etten koskaan tule täysoppineeksi. Pitäisi olla ikuisesti lapsi. […] Kun ihmisestä tulee aikuinen, hän kuolee. Niin kauan kun on lapsi ja lapsenmielinen, on täällä oleminen mielekästä.”  (Juhani Linnovaara)

    Juhani Linnovaaran (s. 1934) tarkoin siveltimenvedoin maalatut surrealistiset teokset tekivät lähtemättömän vaikutuksen yleisöön ja kriitikoihin jo hänen ensimmäisessä yksityisnäyttelyssään Helsingissä vuonna 1959. Pitkällä urallaan jatkuvasti uudistunut Linnovaara on pystynyt vuosien varrella omaksumaan erilaiset taidesuuntaukset luontevasti omaan kuvalliseen ilmaisuunsa ja tarjonnut ne katsojille satiirin ja huumorin sävyttäminä. Pro Finlandialla ja professorin arvoniemellä palkittu taiteilija on saavuttanut teoksillaan myös huomattavaa kansainvälistä menestystä.

    Huhti-toukokuun kokoelmateoksen valitsi Kajaanin kaupungin hallintojohtaja, kaupunginlakimies Tuija Aarnio. Juhani Linnovaaran Päivänvarjo hurmasi Aarnion kertaheitolla raikkaalla värimaailmallaan ja monitulkintaisuudellaan. Onko ihminen Aurinkokuningas vai onko jokin voima murentamassa meitä, tuntuu teos kysyvän. Voimauttavat värit ja teoksen hyväntuulinen humoristisuus tuovat kuitenkin Aarnion mielestä juuri tähän aikaan sopivaa toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kenties pääsemme vielä joskus lomalle aurinkorannalle, lupailee teoksen päivänvarjo.