Hyppää sisältöön

Kaupunginvaltuuston seminaarissa puitiin väestönkehityksen näkymiä ja palveluverkon tulevaisuutta – kehittämishankkeet tuovat kaupunkiin elinvoimaa

Kajaanin kaupunginvaltuusto kokoontui torstaina 23.5. Kainuun musiikkiopiston Kouta-saliin perinteiseen valtuustoseminaariin, jossa perehdyttiin päivän aikana kattavasti talousarvion 2025 ja taloussuunnitelman 2026-2027 lähtökohtiin.

Seminaarissa kuultiin esimerkiksi MDI:n asiantuntija Rasmus Aron selvitys Kajaanin osa-alueittaisesta väestöennusteesta sekä katsaukset kaupungin elinvoimahankkeista, palveluverkkoselvityksestä, ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden näkymistä, Kainuun työllisyystilanteesta sekä TE-uudistuksen etenemisestä.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eila Aavakare nosti seminaarin avauspuheessaan esille saksalaisen lentoyhtiö Eurowingsin Düsseldorfista Kajaaniin talvikaudella 2024-2025 aloittamat suorat viikoittaiset reittilennot, joilla on suuri merkitys koko Kainuun matkailulle.

– Jotta tällaisia onnistumisia saadaan jatkossakin, tulee maakunnan yritysten verkostoitua hyvin ja saada palvelut samalle digialustalle. Tällöin matkailijat löytävät helposti esimerkiksi meidän laadukkaat ohjelmapalvelumme, Aavakare linjasi.

Kaupunginjohtaja Jari Tolonen totesi pitämässään yleiskatsauksessa, kuinka viimeiset neljä vuotta ovat olleet koko maailmassa hyvin sekavia ja tämä ulottuu myös kuntasektorille. Yllätyksellisyys ja toimintaympäristön muutokset ovat haastaneet myös kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua. Tässä yhteydessä Tolonen nosti esille kaupungin strategian merkityksen.

– Kaupungilla on hyvä strategia, joka auttaa meitä luovimaan eteenpäin ja siihen on myös hyvin sitouduttu, hän totesi.

Talousjohtaja Joni Partanen esitteli puheenvuorossaan ajankohtaisia talousnäkymiä. Hän totesi heti alkuun, kuinka talouden toimintaympäristössä moni merkki osoittaa viimein parempaan suuntaan ja maailmantaloudessa suhdanne on kääntymässä. Suomenkin talous aloitti vuoden odotuksia paremmin.

Positiivisemmista näkymistä huolimatta kuntatalouden tilannekuva on kuitenkin edelleen vakava. Kuluvat vuodet ovat myös täynnä kuntatalouteen vaikuttavia uudistuksia. Esimerkiksi TE-uudistus laajentaa kuntien tehtäviä ja lisää menoja vuonna 2025.

– Kuntatalous haastaa meitä, mutta meillä on vielä mahdollisuus tehdä vaadittavat toimet tilanteen korjaamiseksi, Partanen kiteytti.

Väestönkehitykseen voi vaikuttaa veto- ja pitovoimaa kehittämällä

Asiantuntija Rasmus Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä puhui seminaarissa Kajaanin väestönkehityksestä ja esitteli tutkimusta Kajaanin osa-alueittaisesta väestöennusteesta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen väestökehityksessä on ollut isoja muutoksia, ja ne näkyvät suuresti myös Kajaanissa. Aron mukaan Suomen väestöennusteissa keskittyvä kehitys jatkuu myös 2020- ja 2030-luvuilla ja osin kiihtyy. Yhä suurempi osa väestöstä asuu suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen alueella.

Kajaanin väestönkehitys on ollut Aron mukaan etenkin 2000-luvulla suhteellisen haastavaa. Väkiluku on laskenut vuodesta 2000 vuoteen 2023 yhteensä 2 420 henkilöllä ja vuodesta 2010 vuoteen 2023 yhteensä 1 665 henkilöllä.

MDI:n asiantuntija Rasmus Aro esitteli valtuustoseminaarissa selvitystä Kajaanin osa-alueittaisesta väestöennusteesta.

Aro kertoi, että Kajaanin haastava väestönkehitys jatkuu oletettavasti myös tulevaisuudessa. Ennustejakson 2023-2040 aikana väestön supistuminen ulottuu koko kaupungin alueelle ja Kajaanin väestö vähenee merkittävästi molemmissa tutkimuksessa tehdyissä skenaarioissa.

– Veto- ja pitovoiman kehitys on avainasemassa pitkän ajanjakson kehityksen näkökulmasta. Tähän on mahdollista vaikuttaa kaupungin omilla toimilla, Aro huomioi.

Hän alleviivasi, että koululaisten määrä romahtaa Kajaanissa lähes varmasti, eikä muuttoliike todennäköisesti pysty tuottamaan merkittävää muutosta lasten ryhmien kehitykseen keskipitkällä aikavälillä.

Ala- ja yläkouluikäisten määrä vähenee ennustemallissa käytännössä kaikilla kaupungin alueilla. Pudotus koululaisten määrässä on suurin keskustaajamassa, mutta suhteellinen muutos on suurin keskustaajaman ulkopuolella. Aron mukaan tutkimuksessa ennustetussa kehityksessä on toki epävarmuustekijöitä, mutta suuret muutokset vaatisivat suuria muutoksia myös koko väestönkehityksen logiikkaan.

Kajaanin lasten ja nuorten määrän vähenemisellä on vaikutusta erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen tarpeeseen, mutta myös muihin kaupungin tarjoamiin palveluihin. Sivistysjohtaja Mari Selin, perusopetuksen vs. johtaja Kalle Komulainen ja varhaiskasvatuksen johtaja Mika Tiihonen esittelivät huhtikuun lopulla valmistunutta Kajaanin kaupungin palveluverkkoselvitystä. Selvityksessä tarkastellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon lisäksi näihin liittyviä tukipalveluita sekä muita erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja palveluita ja niiden laajuutta.

– Perusopetuksessa on käytetty paljon aikaa nykytilan määrittämiseen, jotta voisimme ottaa tulevaisuuden mahdollisimman hyvin haltuun, Kalle Komulainen totesi.

Panostuksia pelialan, datakeskusekosysteemin ja kulttuurin kehittämiseen

Kajaanin kaupungin kehitysjohtaja Risto Hämäläinen esitteli seminaarissa kaupungin käynnissä olevia ja pian käynnistyviä kehittämishankkeita. GameCity Kajaani on pelialan hanke, jonka tavoitteena on synnyttää uusia elinkelpoisia peliyrityksiä Kajaaniin ja luoda perusteet jatkuvalle, aktiiviselle peliekosysteemille.

– Kajaanilaisten peliyhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto suhteessa kaupungin väkilukuun on maailman kärkeä. Kyllä me olemme pelikaupunki, Hämäläinen totesi.

CSC:n ja kaupungin yhteisessä suurteholaskennan datakeskusekosysteemihankkeessa haetaan menestyksellisesti uusia toimijoita Kajaaniin. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat brittiläisen XTX Marketsin ja islantilaisen konesalitoimija Borealis Data Centerin merkittävät investoinnit Kajaaniin.

Seminaarin Taidekampus -hankkeessa perustetaan uusi yhteisöllinen esittävän taiteen keskus historialliselle Seminaarin kampusalueelle. Kolmivuotinen hanke käynnistyy 1.6.2024 ja jatkuu vuoden 2027 toukokuun loppuun saakka. Taiteen keskuksen toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeenkin.

Lisäksi käynnissä on esimerkiksi Kajaanin kampus 2025 -hanke, jonka parissa luodaan kampusalueelle houkuttelevia ja kilpailukykyisiä oppimis- ja työympäristöjä, jotka tukevat aktiivista oppimista, teknologian hyödyntämistä ja yhteisöllisyyttä.

Tutustu Kajaanin osa-alueittaiseen väestöennusteeseen – Kajaanin toteutuneen väestönkehityksen analyysi sekä vuosien 2023-2040 väestöennuste (PDF)

Aihealueet