Kajaanin kaupungin perusopetuksen oppilaat vastasivat Mitä kuuluu 2020? -hyvinvointi kyselyyn loppuvuonna 2020. Mitä kuuluu -kysely on arviointityökalu, jonka avulla saadaan kunta- ja oppilaitoskohtaista tietoa hyvinvointiin liittyvistä asioista. Arviointityökalun avulla koulut voivat suunnata toimintaansa niihin painopisteisiin, joille havaitaan olevan tarve lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Mitä kuuluu -kyselyn prosessi on lähtöisin Lahden kaupungista, jossa kysely toteutetaan vuosittain perusopetuksen oppilaille.
Hanketyöntekijät sairaanhoitaja Piia Pikkarainen ja sosionomi Tiia Puurunen toteuttivat Mitä kuuluu 2020? -hyvinvointikyselyn Kajaanin kaupungin perusopetuksen oppilaille. Kyselyyn vastasi yhteensä 3257 oppilasta. Oppilaille oli kolme erilaajuista kyselyä: 1–2 luokille, 3–6 luokille ja yläkoululaisille omansa. Sähköiseen kyselyyn vastattiin anonyymisti koulupäivän aikana. Kyselyn tulokset on esitelty koulujen oppilashuoltotyöryhmille kevätlukukauden 2021 aikana. Mitä kuuluu 2020? -kyselyn tuloksien pohjalta voidaan yleisesti todeta, että Kajaanin peruskoulujen oppilaat voivat hyvin. Oppilaat antoivat keskiarvollisesti hyvät arvosanat omalle koululle ja luokalleen.
Koulujen ilmapiiri arvioitiin yleisesti hyväksi. Oppilaiden mielestä parasta luokassa on ystävät ja kaverit. Kouluun on turvallista ja mukavaa tulla. Huomioitava asia on, että jo pienemmissä oppilaissa on kuitenkin heitä, joiden mielestä kouluun ei ole kivaa tulla. Koulussa oppilaat noudattavat hyvin annettuja ohjeita. Koulutavaroista huolehditaan ja läksyt tehdään pääsääntöisesti hyvin. Läksyihin saadaan tarvittaessa apua. Välitunneille on kiva mennä ja siellä on mukavaa tekemistä. Kouluruoka puolestaan jakoi mielipiteitä oppilaiden keskuudessa.
Luokkarauhaongelmat näkyvät jo pienemmilläkin oppilailla. Luokkien välillä on suuria eroja työrauhassa. Parhaimmillaan 65 % ja heikoimmillaan 30 % luokan oppilaista arvioi luokkarauhan olevan hyvä. Valtaosa oppilaista tietää oman opiskelunsa tavoitteet. Oppilaiden mielestä monipuolisia työskentelytapoja käytetään oppitunneilla vaihtelevasti. Eniten monipuolisuutta on pienryhmäopetuksessa. Oppilaiden mielestä opettajilta saadaan hyvin apua tarvittaessa, mutta oppilaat toivoivat enemmän kannustamista ja myönteistä palautetta koulussa. Oppilaat vastasivat, että lähes jokainen voi sanoa oman mielipiteensä luokassa. Yläkoululaisista 8. luokkalaiset tietävät parhaiten, millaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia koulussa on. Koulun aikuiset kuuntelevat oppilaita, mutta yläkoululaisista vain puolet kokee pystyvänsä konkreettisesti vaikuttamaan oman luokkansa ja koulunsa asioihin.
Valtaosalla oppilaista on kavereita koulussa ja luokissa tullaan pääsääntöisesti hyvin toimeen keskenään. Huolestuttavaa kuitenkin on, että oppilaat puhuvat epäkunnioittavasti toisilleen, johon toivottiin muutosta. Kiusaaminen ja syrjintä koetaan ikävimmiksi asioiksi koulussa. Alakoulun oppilaista 10 % vastasi kokeneensa kiusaamista koulussa. Kiusaaminen vähenee yläkouluun mentäessä, mutta syrjintää koetaan enemmän.
Yläkoululaisista 3 % kokee toistuvaa kiusaamista koulussa ja 14 % vastaa kokeneensa syrjintää omassa luokassa. Syrjinnän aiheita ovat muun muassa ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai -identiteetti, luonteenpiirteet, harrastukset ja erilaiset ulkopuolisuuden kokemukset koulussa. Oppilaiden vastauksien perusteella koulun aikuiset puuttuvat kiusaamiseen, mutta puuttuminen ei ole riittävää. Oppilaat toivoivat avoimempaa keskustelua kiusaamisesta ja syrjinnästä sekä tehokkaampia puuttumiskeinoja näiden ehkäisyyn. Yhtenä toiveena oli kahdenkeskiset keskustelutuokiot esimerkiksi koulupsykologin tai luokanvalvojan kanssa, jolloin oppilas voisi tuoda kokemuksiaan esille matalammalla kynnyksellä.
Yläkoululaisilta kysyttiin itsestään huolehtimisesta ja arjen taidoista. Yläkoululaiset nukkuvat huolestuttavan vähän. 9. luokkalaisista vain 55 % vastaa nukkuvansa arkiöinä 7 tuntia tai enemmän. Yläkoululaisista 68 % syö säännöllisesti aamupalan. Lähes jokainen yläkoululainen osallistuu kouluruokaluun. Oppilaiden mielestä mobiililaitteet eivät häiritse koulunkäyntiä.
Kyselystä saatuja tuloksia hyödynnetään oppilashuoltotyön toimintakulttuurin kehittämisessä. Kouluissa on erilaisia tapoja kokeilla ja toteuttaa Mitä kuuluu? -prosessin mallia. Oppilaiden osallisuus ja yhteisen vuorovaikutuksen merkitys prosessissa on olennaista. Kohdennettua työtä voidaan liittää joko koskemaan koko kouluyhteisöä tai yksittäistä ryhmää. Koulun oppilashuoltotyöryhmän, järjestöjen, seurakuntien ja tukioppilaiden avulla tuotetaan tukea luokkailmapiiriin, koulussa jaksamiseen, kaveri- ja tunnetaitojen opetteluun sekä kiusaamisen ehkäisyyn liittyvissä asioissa. Luokkiin jalkautumalla saadaan tietoa luokan tilanteesta ja hyötyä yksilötyöhön. Toisaalta myös yksilötyön tarve voi näin vähentyä. Mitä kuuluu? -prosessi tuo oppilashuoltoryhmän, luokan oppilaat, opettajat ja vanhemmat yhteisen tiedon äärelle.
Yhteishenkilöt:
Kajaanin kaupungin perusopetuksen hanketyöntekijät/ Helppi-työpari
Piia Pikkarainen (sairaanhoitaja) piia.pikkarainen@edukajaani.fi p. 0406242642
Tiia Puurunen (sosionomi) tiia.puurunen@edukajaani.fi p. 0406242197
Hankkeen ohjaaja/ Kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija
Eija Heikkinen eija.heikkinen@edukajaani.fi p. 0447100193