Työministeri Tuula Haataisen ja elinkeinoministeri Mika Lintilän joulukuussa 2020 asettama selvityshenkilö Kari Savolainen on julkistanut selvityksensä Helsinki-Vantaan ilmailualan kestävän kasvun uudelleenrakentamiseksi. Selvitystyön tavoitteena oli ilmailualan tulevaisuuden kasvuedellytysten varmistaminen toimeksiannossa tarkemmin määriteltyihin kysymyksiin vastaamalla. Selvityshenkilö on arvioinut alan selviytymisen kannalta tarpeellisia toimenpiteitä ja tehnyt niistä ehdotuksia. Selvitystyön ehdotuksia työstää ja vie eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön asettama seurantaryhmä.
Selvitystyön aikana lentoliikenteen tilannetta on katsottu mm. lentoyhtiöiden, lentoasemien, eri palvelutoimijoiden, etujärjestöjen ja yrittäjien sekä viranomaisten näkökulmista. Lentoasemien maakuntien ja kaupunkien näkökulmaa, eli asiakkaiden näkemystä ei ole selvityksen aikana kysytty.
Tämä on suuri puute, koska raportissa esitetään maakuntien saavutettavuutta merkittävästi heikentäviä toimenpiteitä, jotka toteutuessaan lopettaisivat lentoliikenteen maakuntakenttien ja Helsinki-Vantaan välillä.
Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että kaikkien lentoasemien, myös alle kolmen tunnin etäisyydellä pääkaupunkiseudusta sijaitsevien, merkitys kansainväliselle saavutettavuudelle tunnistetaan. Valtio pyrkii huolehtimaan kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla tavoite ei täyty raideliikenteen keinoin. Valtio sitoutuu tarvittaessa turvaamaan lentoliikennettä erillispäätöksillä tukemalla tarvittaessa lentoreittejä alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus sekä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden.
Selvityksessä ei ole otettu lainkaan huomioon Liikenne 12-ohjelman tavoitteita alueiden saavutettavuuden turvaamisesta. Selvityshenkilö peräti esittää, että sikäli kun että lentojen ostoliikenne ei lisää saavutettavuutta, tulisi siitä luopua. Tänä vuonnakin valtio tukee lentoliikennettä viidelle maakuntakentälle alueiden työllisyyden, vientiteollisuuden elpymisen ja alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi sekä markkinaehtoiseen liikenteeseen palaamisen mahdollistamiseksi.
Liikenne 12-ohjelmassa todetaan, että Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittymisedellytyksistä huolehtiminen mahdollistaa toiminnan muilla lentoasemilla, ja että valtio vaikuttaa EU:ssa siihen, että lentoasemat voivat jatkaa verkostoperiaatteella. Muilla lentoasemilla on tavoitteena hyödyntää uusia teknologisia ratkaisuja, joka tehostaa toimintaa ja alentaa kustannuksia.
Vastoin Liikenne 12 -ohjelman kolmen tunnin saavutettavuustavoitetta ja sen oikeaa tavoitetta nykymuotoisesta lentoasemaverkostosta selvityshenkilö esittää, että verkostoa karsitaan siten, että matkustuskysyntä ohjataan maakuntakentiltä solmupisteisiin, eli suuremmille lentoasemille muilla liikennemuodoilla. Kestämätön on väite, että malli parantaisi alueiden saavutettavuutta. Päinvastoin se heikentäisi sitä ratkaisevasti tavalla, joka ei voi olla vaikuttamatta alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukykyyn.
Selvityksessä ei arvioida lainkaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusta maakuntien yritystoimintaan, vientiteollisuuteen ja suuriin investointeihin, eikä myöskään esimerkiksi sairaanhoidon tai huoltovarmuuden tarpeisiin. Ainoa, johon otetaan kantaa, on matkailu. Selvityshenkilö toteaa aivan oikein, että liikenneyhteyksien toimivuus on olennainen osa matkaa ja vaikuttaa merkittävästi matkailijan kokemukseen matkansa laadusta, ja että Suomeen tulisi saada ympärivuotista matkailua ja matkailijoita enenevässä määrin muuallekin kuin Lappiin ja pääkaupunkiseudulle.
Selvitys on erittäin pahasti puutteellinen, koska siinä esitetään alueiden saavutettavuuden rajua heikentämistä arvioimatta lainkaan ratkaisujen aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä esitetty tavoite kansainvälisen matkailun laajasta lisäämisestä ei voi toteutua, mikäli suorat lennot maakuntakentille loppuvat. Päinvastoin se johtaisi matkailijavirtojen voimakkaampaan suuntautumiseen suorien yhteyksien alueille, ja estäisi muiden matkailualueiden hyötymisen koronan positiivisesta kasvuvaikutuksesta Suomen turvalliseen ja luonnonläheiseen matkailuun.
Me allekirjoittaneet katsomme, että selvityksessä esitetty solmupisteisiin perustuva lentoasemien karsintaehdotus on täysin vastoin valtakunnallisia aluekehityksen tavoitteita sekä liikennepoliittisia linjauksia, ja toteutuessaan johtaisi alueiden ja niiden elinkeinoelämän kilpailukyvyn heikkenemiseen ja kurjistumiseen valtion toimesta samaan aikaan kun EU ja valtiot toteuttavat historiallisen suuria toimenpiteitä koronapandemian vahinkojen korjaamiseksi. Lentoasemaverkosto on osa kansallista liikenneinfraa, ja se kuuluu valtion ylläpidettäväksi, kuten maantiet ja rautatiet. Lentoasemaverkoston toimintaedellytyksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä, joten alueelliset toimijat tulee kytkeä kaikkiin lentoliikenteen tulevaisuudesta käytäviin keskusteluihin tiivisti mukaan.
Pentti Malinen, maakuntajohtaja Kainuun liitto
Jyrki Kaiponen, maakuntajohtaja Keski-Pohjanmaan liitto
Pekka Hokkanen, vt. maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto
Mika Riipi, maakuntajohtaja Lapin liitto
Kaj Suomela, maakuntajohtaja Pohjanmaan liitto
Markus Hirvonen, maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja Joensuun kaupunki
Timo Koivisto, kaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Jari Tolonen, kaupunginjohtaja Kajaanin kaupunki
Stina Mattila, kaupunginjohtaja Kokkolan kaupunki
Matti Ruotsalainen, kaupunginjohtaja Kemin kaupunki
Anne Ekstrand, kaupunginjohtaja Pietarsaaren kaupunki
Timo Nousiainen, kaupunginjohtaja Tornion kaupunki
Anu Tervonen, toimitusjohtaja Kainuun Yrittäjät
Mervi Järkkälä, toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät
Sanna-Mari Jyräkoski, toimitusjohtaja Keski-Suomen Yrittäjät
Pirkka Salo, toimitusjohtaja Lapin Yrittäjät
Merja Blomberg, toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan Yrittäjät
Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Keski-Suomen kauppakamari
Timo Rautajoki, toimitusjohtaja Lapin kauppakamari
Jari P. Tuovinen, toimitusjohtaja Oulun Kauppakamari
Juha Häkkinen, toimitusjohtaja Pohjanmaan kauppakamari
Matti Vuojärvi, toimitusjohtaja Pohjois-Karjalan kauppakamari