Hyppää sisältöön
Kainuun hyvinvointialue

Kainuun hyvinvointialue: Puolueiden esitys hyvinvointialueen luottamushenkilöorganisaatioksi

Kainuun hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on kokouksessaan 21.2.2022 käsitellyt mm. hyvinvointialueen hankintojen toteuttamista sekä poliittisen päätöksentekojärjestelmän valmistelua.

Hankintojen toteuttaminen siirtymisvaiheessa

Kuluvan vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat hankintapäätökset tekee joko Kainuun sote tai Kainuun hyvinvointialue riippuen hankinnan ajankohdasta. Kainuun sotella on toimivalta 28.2.2022 saakka ja tämän jälkeen toimivalta tehdä hankintoja on Kainuun hyvinvointialueella. VATE hyväksyi osaltaan optiopäätöksiä koskevien hankintojen valmistelun ja tarvittaessa päätösten tekemisen sekä valtuutti Kainuun soten hankintayksikön tekemään hankintojen valmistelua siirtymävaiheessa.

Puolueiden esitys hyvinvointialueen luottamushenkilöorganisaatioksi

VATE totesi Kainuun poliittisten ryhmien saavuttaneen yksimielisyyden hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen luottamushenkilöhallinnosta. Hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka alaisuuteen ryhmät esittävät yksitoistajäsenistä aluehallitusta, seitsenjäsenistä tarkastuslautakuntaa, viisijäsenistä aluevaalilautakuntaa ja seitsenjäsenistä suhteellisen vaalin lautakuntaa.

Hallituksen alaisuuteen on suunniteltu yksilöasioiden jaos (5 jäsentä) ja turvallisuusjaos (7 jäsentä) sekä hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta sekä tulevaisuuslautakunta (molemmissa 11 jäsentä). Aluehallitus voi myös tarvittaessa perustaa toimikuntia työnsä tukemiseksi. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä voisi olla kokoaikainen kuukausipalkkainen tehtävä.

  • Yksilöasioiden jaos vastaa sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisista tehtävistä, kuten lastensuojelun, toimeentulotuen tai vammaispalvelun tai tahdosta riippumattomaan hoitoon liittyvät kysymykset. Turvallisuusjaos puolestaan vastaa pelastustoimesta ja varautumisesta.
  • Tulevaisuuslautakunnan tehtäviin kuuluu mm. talouden ja toiminnan ennakointi, esimerkiksi strategisen suunnittelun sekä tutkimukseen, koulutukseen ja kehittämiseen liittyvien toimien valmistelu.
  • Hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunta vastaa erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistämisestä yhteistyössä kuntien ja järjestötoimijoiden kanssa. Hyvinvointialueelle perustetaan myös nuorisovaltuusto sekä vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, jotka eivät kuulu hyvinvointialueen päätöksentekoon, vaan ovat ns. vaikuttamistoimielimiä.

”Edellä kuvattu on puolueiden yhtenäinen näkemys luottamushenkilöhallinnon organisoitumisesta ja VATE on sen tiedoksi merkinnyt. Esitys etenee aluevaltuuston käsiteltäväksi osana muuta hallintosääntöesitystä, jonka kanssa sen on luonnollisesti muilta osin oltava linjassa. Hallintosääntö on nyt alkuvaiheessa ns. starttihallintosääntö, jota päivitetään vielä valmistelun edetessä. Olennaista on, että koko organisaatio tukee tehokasta toimintaa, etenkin palveluiden integraatiota, ja ehkäisee eri toimintojen siiloutumista. Totta kai luottamushenkilöorganisaation pitää myös tukea operatiivista johtamista parhaalla mahdollisella tavalla. Korostan erityisesti, että tässä vaiheessa palveluorganisaatiosta eli työyksiköistä ja niiden rakenteesta ei ole tehty esityksiä tai päätöksiä”, kertoo valmistelujohtaja Timo Korhonen.

Katsaus valmistelutehtäviin

Aluevaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2022. Valmistelujohtaja antoi VATElle katsauksen hyvinvointialueen valmistelun etenemisestä:

  • Hyvinvointialueelle siirtyvistä varoista ja veloista, henkilöstöstä sekä sopimuksista tehtävät selvitykset valmistuvat pääosin helmikuun loppuun mennessä. Valmistelua jatketaan mm. yhteistoimintamenettelyn osalta kevään kuluessa.
  • Pohjoisen yhteistoiminta-alueen kesken valmistellaan yhteistyösopimusta laissa säädettyjen aihealueiden osalta. Asiasta neuvotellaan myös vastuuministeriöiden kanssa.
  • Kainuun hyvinvointialueen valtuuston ensimmäinen kokous pidetään 15.3. VATE valmistelee aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa käsiteltävät asiat.
  • Strategiatyö jatkuu mm. henkilöstökyselyiden ja muun tilannekuva-aineiston avulla.