Hyppää sisältöön

Kuhmon pommitukset

Kun ratkaisevat taistelut Suomussalmen rintamalla oli vuoden 1940 alkuun tultaessa käyty, siirtyi sotatapahtumien painopiste Kuhmoon. Neuvostoliiton joukot saatiin Kuhmon rintamalla saarretuksi ”motteihin”, joiden sisällä ne puolustautuivat sitkeästi aina sodan päättymiseen asti. Ahdingosta päästäkseen vihollinen otti käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Näin alkoivat lähes sodan viime päiviin asti kestäneet ankarat rintamantakaisten alueiden pommitukset. Tärkein kohdealue oli Kuhmo-Sotkamo-Kontiomäki –linja aina Kajaanin kaupunkiin saakka.

Kuhmo oli talvisodassa viidenneksi pommitetuin paikkakunta koko Suomessa; olihan rajan yli tulleiden pommikoneiden ensimmäinen merkittävä kohde Kuhmon kirkonkylä. Sinne myös pudotettiin viimeiset jäljelle jääneet pommit paluumatkalla Kajaanin suunnasta.

Kirkonkylää kohti hyökättiin pommikonein 48 kertaa ja toimiin osallistui kaikkiaan 245 konetta. Räjähdys- ja palopommeja on arvioitu Kuhmon taajama-alueelle pudotetun kaikkiaan 2369 kappaletta. Tuhoisin päivä oli 28.1.1940, jolloin kirkonkylän yllä kaarteli noin 60 vihollisen konetta. Koska siviiliväestö oli sotatoimialueelta evakuoitu, säästyttiin onneksi suuremmilta henkilövahingoilta. Pommitusten aikana menehtyi viisi sotilasta.

Ilmapommitusten ohella kirkonkylään ammuttiin myös tykeillä rintama-alueelta Rastin suunnasta. Tämä luonnollisesti lisäsi kirkonkylään jääneiden ahdinkoa, vaikkakin varsinaiset tuhot syntyivätkin lähes kokonaan pommitusten seurauksena. Kokonaan kirkonkylän alueelta tuhoutui 18 taloa: kunnan omaisuutta, liikerakennuksia ja yksityisiä asuinrakennuksia. Sodan päättyessä keskustassa ei ollut yhtään täysin ehjää rakennusta.

Täysin tuhoutuneista rakennuksista mainittavimpia olivat kunnantoimisto Louhela, apteekkitalo, Kainuun Osuusliikkeen sekä August Korhonen Oy:n kauppaliikkeet ja säästöpankin tiloina ollut käräjätalo. Kirkko vaurioitui pahoin, tapuli vähäisemmin. Suojeluskunnan talo Korpilinna säilyi kuin ihmeen kautta vähäisin vaurioin.

 

Kirjallisuutta:
105 päivää. Uhri ja valkoinen kuolema Kainuussa vv. 1939-1940. Kainuun Museon julkaisuja, Kajaani 1990.
Vilmi, Jorma: Kuhmon historia. Keuruu 2003.