Väkiluku. Tieto kunnassa vakinaisesti asuvasta väestöstä vuoden lopussa (31.12.).
Väestöennuste. Tilastokeskuksen väestöennuste on demografinen trendilaskelma, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena.
Väestöllinen huoltosuhde. Alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden määrän suhde sataa työikäistä kohti.
Taloudellinen huoltosuhde. Työvoiman ulkopuolella olevien ja työttömien suhde sataa työllistä kohden.
Vieraskielisten osuus. Vieraskielisiksi luetaan henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.
Vetodynamiikka
Vanhojen osakeasuntojen kauppojen lkm. Vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka ei ole valmistunut tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä vuonna.
Valmistuneet asunnot. Vuoden aikana valmistuneet asumiseen käytettävät rakennukset, joissa asuinalaa on vähintään puolet kerrosalasta.
Väestönlisäys. Väestönlisäys kuvaa kokonaisuutena muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönlisäyksen summaa.
Nettomaahanmuutto. Maahanmuuton ja maastamuuton erotus.
Kuntien välinen nettomuutto. Kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.
Luonnollinen väestönlisäys. Syntyneiden enemmyys eli elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotus.
Väestönmuutos aluetyypin mukaan. Kuvaajassa hyödynnetään ruututietoihin perustuvaa 7-luokkaista kaupunki-maaseutu-luokitusta, jolla voidaan korvata kuntarajoihin perustuva kaupungin ja maaseudun erottelu sekä maaseudun kolmijako. Luokituksen on laatinut Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun Yliopiston Maantieteen laitoksen kanssa.
Työllisyysdynamiikka
Työttömät. Työtön on TE-toimistossa työnhakijaksi rekisteröitynyt henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään.
Pitkäaikaistyöttömät. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Pitkäaikaistyöttömien osuus on esitetty prosentteina työttömistä.
Nuorisotyöttömät (sotkanet). Nuorisotyötön on 15-24-vuotias työtön. Nuorisotyöttömyysaste tarkoittaa 15-24 -vuotiaiden työttömien %-osuutta 18-24-vuotiaasta työvoimasta.
Pendelöinti. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinalueen ulkopuolella.
Työllisyysaste. Työllisyysaste on laskettu työssäkäyntitilastosta 18-64-vuotiaiden työllisten osuudesta suhteessa saman ikäiseen väestöön.
Yritysdynamiikka
Aloittaneet- ja lopettaneet yritykset (Tilastokeskus). Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto laaditaan poimimalla tilastointiajankohdan poikkileikkaustilanteen tiedot yritysrekisteristä sekä Verohallinnon rekisteröintitiedoista.
Yritysten toimipaikkojen liikevaihto. Yritysten toimipaikkojen liikevaihto/henkilö (1 000 euroa).
Kaikkien toimialojen suhdannekehitys (ks. toimialaluokitus tarkemmin sivun lopussa). Kainuun liiton tilaaman Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2015 (2015=100). Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään. Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja.
Koulutus- ja hyvinvointidynamiikka
Koulutusrakenne. Väestön koulutusrakenne kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön jakautumista perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet jaetaan tarkemmin alimman korkea-asteen, alemman korkeakouluasteen, ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneisiin.
Perustoimeentulotukea saaneet. Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajat ja saajien osuus väestöstä. Saajaksi tilastoidaan henkilö, jonka kotitaloudelle on tilastointijaksolla maksettu nollaa suurempi maksu. Saajien osuus väestöstä alueittain ja ikäryhmittäin on laskettu Kelan väestötietojen perusteella.
THL:n sairastavuusindeksi. Indeksi kuvaa kuntien väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä.
Tulodynamiikka
Kunnallisvero. Kunnallisvero on ansiotulosta kunnalle suoritettava tulovero. Tässä luku on ilmoitettu jaettuna tilinpäätösvuoden asukasmäärällä.
Tuloveroprosentti. Keskimääräiset tuloveroprosentit (veroäyrin hinnat) eri aluesummille on laskettu edellisen vuoden veroäyrimäärillä (ansiotulosta määrätyt äyrit) painotettuina.
Lainakanta. Lainakanta on: Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan taseesta. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa
BKT. Bruttokansantuote käypiin hintoihin mittaa kokonaistuotantoa, johon lasketaan mukaan kaikki tiettynä aikana tuotetut tavarat ja palvelut. Luku saadaan Tilastokeskuksen aluetilinpidosta vain seututasolla.
