Hyppää sisältöön

Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa 1.8.2021 alkaen

päivitetty 30.6.2021

Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen toimipisteet ovat olleet avoinna ja varhaiskasvatusta/esiopetusta on järjestetty kaikille sitä tarvitseville lapsille koko koronaepidemian ajan. Toiminta on pyritty toteuttamaan lasten näkökulmasta normaaliolosuhteita vastaavasti viranomaisten ohjeet ja suositukset huomioiden.

Toiminnan järjestäjien tulee varautua siihen, että koronavirustilanne voi jatkua ja paikallinen epidemiatilanne vaatia erityisiä toimenpiteitä varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestämisessä myös syyslukukaudella 2021.

Jos koronatilanne mahdollisesti tasaantuu, on toimintavuonna 2021–2022 tärkeää rakentaa yhdessä uudenlaista, sujuvaa, hyvinvoivaa ja turvallista arkea.

Toiminnan järjestämisen lähtökohtana on lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Jokaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen/esiopetukseen huolehditaan myös mahdollisissa poikkeustilanteissa. Koronapandemian aikana tulee huomioida viranomaisten antamat suositukset ja määräykset varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestämisestä.

 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäminen

Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestäjä huolehtii lasten ja työntekijöiden turvallisuudesta esimerkiksi tehostamalla siivousta ja toimimalla tavallista pienemmissä ja pysyvissä ryhmissä. Henkilöstön tulisi toimia saman lapsiryhmän kanssa.

Tapahtumien ja juhlien osalta seurataan ja noudatetaan viranomaismääräyksiä.

Retkien ja vierailujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon yleiset väljyys ja hygieniaohjeet sekä mahdolliset alueelliset rajoitukset.

Esiopetus järjestetään lähiopetuksena päiväkodissa. Jos lapsi ei osallistu esiopetukseen, on huoltajan pidettävä huolta siitä, että lapsi saavuttaa muulla tavoin esiopetuksen tavoitteet.

 

Riskiryhmään kuuluvat lapset ja henkilöstö

Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestäjät ja tuottajat vastaavat ympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitava lääkäri arvioi, voiko lapsi, jolla tai jonka perheenjäsenellä on vaikea perussairaus tai joka tarvitsee säännöllistä puolustuskykyä lamaavaa lääkitystä, osallistua esiopetukseen tai varhaiskasvatukseen. Mikäli varhaiskasvatukseen/esiopetukseen osallistuu riskiryhmään kuuluvia lapsia, tulee heidän osallistumiseensa kiinnittää erityistä huomiota ja kehittää sopivia osallistumisen tapoja yhdessä huoltajien, hoitavan lääkärin sekä paikallisten tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa työskentelevien osalta toimenpiteet perustuvat työnantajan tekemään riskinarvioon. Työterveyshuolto tukee työnantajaa riskinarviossa. Henkilökuntaa tulee muistuttaa toistuvasti, että työpaikalle ei pidä tulla, mikäli on vähäisiäkään hengitystietulehduksen oireita.

Jos lapsi ei oman riskiryhmään kuulumisen tai hänen riskiryhmään kuuluvan perheenjäsenensä vuoksi voi osallistua esiopetukseen, voidaan esiopetuksen oppilaan oppimista ja kouluvalmiuksia tukea etäyhteyksien avulla.

 

Koronatartuntaa ennaltaehkäiseviä toimintatapoja

  • Lapsiryhmän toiminta olisi hyvä jakaa pienryhmiin ja porrastaa päivän aikana. Pienryhmissä voi leikkiä, toimia ja syödä yhdessä ja, jos mahdollista, toimitaan omissa tiloissa. Tällä pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
  • Fyysisten kontaktien määrää voidaan minimoida järjestämällä toimintaa mahdollisimman paljon ulkotiloissa ja ulkoilemalla päivän aikana. Ulkoilua tulisi mahdollisuuksien mukaan porrastaa ja välttää ryhmien yhdistämistä ulkoilutilanteissa.
  • Ruokailu järjestetään mahdollisuuksien mukaan oman lapsiryhmän kanssa, ei yhteisruokailuna ruokasalissa. Ruokasalia voi kuitenkin käyttää porrastetusti.
  • Henkilöstö jakaa ruoka-annokset lapsille. Lasten ei tule itse ottaa ruokaa tai käsitellä toisten astioita ja ruokailuvälineitä. Ruokailussa järjestetään mahdollisuuksien mukaan riittävät etäisyydet.
  • Tiiviitä jonoja, ruuhkaa tai muuta henkilöiden pakkautumista sisä- ja ulkotiloissa tulee estää ohjeistuksin sekä toiminnan suunnittelun avulla niin lasten, henkilökunnan kuin huoltajienkin osalta. Esimerkiksi ruuhkaa lasta tuotaessa ja haettaessa on tärkeää välttää sekä sisä- että ulkotiloissa. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että näissäkin tapauksissa lapsi saa tarvittavaa läheisyyttä ja turvaa.
  • Mikäli turvavälien pitäminen ei onnistu, on työnantajalla velvollisuus arvioida, onko työntekijöiden käytettävä työssään kasvomaskeja. Tällöin työnantajan pitää hankkia suojavarusteet ja valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita.
  • Lasta tuotaessa ja haettaessa huoltajille on tärkeää suositella maskin käyttöä sekä sisä- että ulkotiloissa. Tästä on hyvä ohjeistaa kaikkia huoltajia selkeästi sekä lisätä riittävät opasteet esimerkiksi oviin.
  • Muiden kuin lasten sekä esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua päiväkodin alueella tulisi välttää. Kunkin yksikön pitää määritellä omaan tilanteeseensa sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti. Poikkeuksena ovat toimintaan tutustuvat lapset ja perheet. Lapsen ja perheen mahdollisuus tutustua varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaan järjestetään väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden.
  • Terapiaa, kuntoutusta tai vastaavaa lapsen tarvitsemaa tukea voidaan toteuttaa varhaiskasvatuksen/esiopetuksen tiloissa huomioiden hygieniaohjeet ja kontakteja minimoiden.
  • Hygienian tehostamisesta huolimatta on tärkeää huolehtia, että lapsi saa tarvitsemansa aikuisen läheisyyden, turvan ja vuorovaikutuksen.

 

Muita ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

  • Varhaiskasvatukseen/esiopetukseen ei pidä tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita.
  • Käsihygieniasta huolehditaan edelleen tehostetusti. Lapset ja aikuiset pesevät kätensä aina tullessaan varhaiskasvatukseen/esiopetukseen, sekä ennen kotiinlähtöä. Lisäksi kädet pestään ennen ruokailua, aina ulkoa sisälle tullessa, sekä aina aivastamisen tai yskimisen jälkeen, tai kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Kädet kuivataan kertakäyttöisiin paperisiin käsipyyhkeisiin.
  • Jos käsienpesumahdollisuutta ei ole, käytetään käsihuuhdetta. Käsihuuhdetta tulee olla helposti saatavilla. Myös ulkotiloissa tulee olla käsienpesumahdollisuus tai käsidesiä saatavilla. Lasten käsihuuhteen käyttö tapahtuu aikuisen valvonnassa.
    Aivastamisen tai yskimisen yhteydessä suun eteen laitetaan kertakäyttönenäliina, joka heitetään roskiin heti käytön jälkeen. Jos nenäliinaa ei ole saatavilla, suojataan suu kyynärtaipeella. Kädet pestään tämän jälkeen.
  • Kaikkien käytössä olevien tilojen siivouksessa ja puhtaanapidossa noudatetaan Työterveyslaitoksen siivousohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminta- ja lepotilojen siivoukseen vuorohoidossa, jossa lapsiryhmät voivat vaihtua päivän aikana.
  • Lelujen pesuun ja hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lapselle tärkeän lelun saa tuoda varhaiskasvatukseen ja viedä kotiin päivän päätteeksi.

Lapsen sairastuminen ja oireilu

Kun huoltaja toteaa, että lapsella on koronavirukseen sopivia oireita, lapsi ei saa mennä esiopetukseen tai varhaiskasvatukseen.

Lapsi pitää viedä testiin, jos hänellä on huoltajan tai terveydenhuollon ammattilaisen arvion mukaan koronavirusinfektioon sopivia oireita.

Erityisen tärkeää on viedä lieväoireinenkin lapsi testiin viiveettä, jos hän tai joku perheenjäsenistä on altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle tai on matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vuorokauden aikana

  • Alle kouluikäisen lapsen lieviä oireita voi seurata kotona pari päivää ilman testaamista. Lapsen oireet ovat lieviä, jos hän on virkeä ja jaksaa leikkiä, vaikka hänellä olisikin nuhaa, yskää ja kuumetta. Oireisena lapsi ei kuitenkaan voi mennä varhaiskasvatukseen/esiopetukseen.  Jos oireet seurannassa kokonaan väistyvät, ei testiin tarvitse mennä, vaan varhaiskasvatukseen/esiopetukseen voi palata vähintään yhden oireettoman päivän jälkeen. Jos oireet jatkuvat, olisi hyvä selvittää, johtuvatko ne koronainfektiosta.
  • Koronatesti on aina aiheellinen, jos kouluikäisellä lapsella tai nuorella on koronavirukseen sopivia oireita.  Kouluikäiset sairastavat vähemmän kuin pienemmät lapset, ja koronavirusinfektion todennäköisyys on heillä siksi suurempi.
  • Jos lapsella on allerginen nuha, yksittäisiä aivastuksia tai jos hänen nenänsä alkaa vuotaa ulos mennessä mutta oireilu loppuu sisätiloissa, lapsi voi mennä varhaiskasvatukseen/esiopetukseen, kunhan hänen yleistilansa on muuten normaali eikä infektio-oireita ole.

 

Miten toimitaan testin jälkeen?

Jos testitulos on negatiivinen, lapsi voi palata varhaiskasvatukseen/esiopetukseen, kun hän on parantumassa, vaikka oireet eivät olisi kokonaan väistyneet.

Jos testi otetaan, mutta tuloksen saaminen viivästyy, voi varhaiskasvatukseen/esiopetukseen palata vähintään yhden oireettoman päivän jälkeen, jos lapsi ei tiettävästi ole altistunut varmistetulle koronavirustapaukselle eikä perheestä kukaan ole matkaillut ulkomailla edeltävän 14 vuorokauden aikana.

Jos samassa perheessä lapset ja aikuiset ovat sairastuneet samaan aikaan ja aikuisen testitulos on negatiivinen, lapsia ei tarvitse testata. Jos vain lapsilla on oireita, riittää että yksi lapsi testataan. Oireisten nuorten ja aikuisten pitäisi kuitenkin aina mennä testiin, vaikka lapsen testitulos olisi negatiivinen.

Jos lapsen hengitystieoireet pitkittyvät, häntä ei tarvitse testata toistuvasti, kunhan oirekuva pysyy samanlaisena.

Varhaiskasvatus tai esiopetus ei saa vaatia todistusta negatiivisesta testistä.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava yksikkö voi alueellisen epidemiatilanteen perusteella antaa tarkennettuja ohjeita lasten testaamiskäytännöistä.

Jos muu perhe on oireeton, normaalia elämää saa jatkaa siihen asti, kunnes tulos tulee. Oireisten on pysyttävä kotona, kunnes testitulos valmistuu.

Jos lapsen tulos on positiivinen, muu perhe joutuu viralliseen tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, josta päättävät henkilön kotikunnan tartuntatautiviranomaiset.

 

Uusien lasten tutustuminen ja varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa aloittaminen

Huoltajat ja lapset voivat käydä tutustumassa päiväkodin ja perhepäivähoidon sisätiloihin väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jolloin tutustujamäärä pysyy pienenä. Ryhmäkokoa ei voi tarkasti määritellä, koska se riippuu tiloista. Tärkeää on, että tiloissa voidaan liikkua väljästi eikä tule ruuhkaa. Päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi tutustua vain oireettomana.

Tutustumisjakson aikana lapsen huoltaja tai muu lapselle tärkeä henkilö saa tutustua yhdessä lapsen kanssa varhaiskasvatuksen tiloihin, lapsiryhmän toimintaan, henkilöstöön ja muihin lapsiin.

 

Ohjeita koronatilanteen käsittelyyn lasten kanssa

Lapset aistivat hyvin aikuisen huolen ja onkin tärkeää, että heidän kanssaan käsitellään asiaa lapsen ikätason mukaisesti, kuitenkaan hämmentämättä lasta turhaan.

Rehelliset ja lapsen ikätason mukaiset vastaukset kysymyksiin luovat turvallisuutta. Lapset myös saattavat toistaa kysymyksiä useampaan kertaan. Lasta tulee kuunnella ja hänen kysymyksiinsä tulee vastata, vaikka aikuinen voikin ajatella, että olisi hyvä ”suojella” lasta. Keskusteluissa on hyvä käyttää lapsille tuttuja käsitteitä ja ilmauksia.

Leikki ja leikkiminen ovat lapsen tapoja käsitellä ympäröivän maailman pelottavia ja uhkaavia ilmiöitä ja leikin kautta lapset pystyvät jäsentämään ja pilkkomaan näitä vaikeita asioita itselleen käsiteltäviksi kokonaisuuksiksi. Lapset siis leikkivät koronaa ja aikuisten on tärkeä välittää lapselle viesti, ettei leikissä ole mitään väärää tai pahaa.

 

(lähde: Opetushallitus ja THL)