Hyppää sisältöön
Kajaaninjoki ja linnanrauniot

Kajaanin kaupungin kulttuuriohjelma 2019-2022

Kajaanin kaupungin kulttuuriohjelman 2019-2022 avulla edistetään kulttuuripalvelujen hyvää toimintaa ja käyttöä sekä tuetaan kaupunkistrategian 2019-2022 toteutumista pääasiassa kolmella kasvuteemalla:

  • Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa,
  • Tulevaisuus on nuorissa
  • ja Osaajista elinvoimaa.

Ohjelma rakentuu kolmesta pääteemasta: kulttuurin ja taiteen itseisarvo, kulttuuri osaamisen ja luovuuden edistäjänä sekä kulttuuri terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Konkreettiset toimenpiteet ja niiden vastuutaho kuvataan ohjelman liitteessä. Erillisiä mittareita ohjelmaan ei ole sisällytetty. Mittareita on esitetty kaupunkistrategiassa ja sivistystoimen talousarviossa.

Kulttuuriohjelma velvoittaa kaupungin kulttuuriyksiköitä toiminnan suuntaamisessa. Vapaa kenttä ja muut kulttuuritoimijat ovat kulttuuriyksiköille tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Kulttuurikaupunki Kajaani

Kajaani on kaupungin kokoon nähden vilkas ja tarjonnaltaan monipuolinen kulttuurikaupunki. Vahvimmilla kulttuurialoilla ja -toimijoilla on vuosikymmenien historia ja moni toiminta on saanut alkunsa jo 1900-luvun alkupuolella – kirjastotoiminta jopa 1800-luvulla. Valtakunnallisesti Kajaani tunnetaan parhaiten kaupunginteatteristaan (kunnallistettu vuonna 1978) ja heinäkuisesta Kajaanin Runoviikosta.

Kaupungin nykyisistä vuosittaisista kulttuuritapahtumista Kajaanin Runoviikko on alkanut vuonna 1977. Kajaani Tanssii -tapahtuma on nykymuotoisena järjestetty vuodesta 1991 alkaen. Metsähallituksen johdolla yhteistyössä järjestetty Linnanvirta-tapahtuma alkoi vuonna 2015. Yksityiset tahot ovat viime vuosina järjestäneet toukokuussa Kajaanin Kevät -tapahtuman, heinäkuussa Paltaniemipäivät ja Kajaanin Musiikkijuhlat sekä kesäkaudella ajankohdan vaihdellessa Barokki Soi -tapahtuman ja Ärjän taidefestivaalin.

Kun Kaukametsän sali valmistui vuonna 1988, kaupunki panosti usean vuoden ajan voimakkaasti kulttuurin ostopalveluihin järjestämällä konsertteja ja vierailevia teatteriesityksiä. Nykyään kulttuuri- ja kongressikeskuksen kahta salia käyttävät kulttuuritilaisuuksiin pääasiassa kaupungin ulkopuoliset tilaisuuksien järjestäjät.

Maakuntakeskuksena Kajaani tarjoaa kulttuuripalveluja myös kuntarajojen ulkopuolelle Kainuun Museon, Kainuun musiikkiopiston ja kaupunginteatterin toimesta. Kajaanin taidemuseo on ainoa ammatillinen taidemuseo maakunnassa ja Kaukametsän opisto on vapaan sivistystyön ohella myös tilauskoulutusten järjestäjä. Osa kajaanilaisista yhteisöistäkin toimii maakunnallisesti tai laajemmin. Kulttuuritoimijat tuntevat kaupungissa hyvin toisensa ja edellytykset yhteistyölle ovat olemassa. Suurimpana haasteena kulttuuritoiminnan menestykselle on rahoituksen riittävyys, mikä ilmenee sekä toiminnallisina rajoitteina että markkinoinnin vähäisyytenä.

Kaupungin omien kulttuurilaitosten lisäksi taiteen ammattilaisyhteisöjä toimii Kajaanissa lähinnä teatteri- ja tanssitaiteen aloilla, merkittävimpinä Kulttuuriosuuskunta G-voima, Vaara-kollektiivi, Routa Company, Kajaani Dance ja uusimpana Kulttura Kainuun lasten ja nuortenkulttuurikeskus. Ammattitaiteilijoina kaupungissa toimii lisäksi mm. muusikoita, kuvataiteilijoita ja valokuvaajia. Kulttuuritilaisuuksien järjestäjinä toimii monia yhdistyksiä ja yhteisöjä.

Kajaanissa on ymmärretty kulttuuripalvelujen merkitys alueen vetovoimaisuuden sekä ihmisten hyvinvoinnin ja osaamisen edistämisessä. Menestyäkseen kulttuurikaupunkina Kajaanin on arvioitava kulttuuripalvelujensa sisältöjä ja kehitettävä tarjontaa aktiivisesti kysynnän suuntaisesti. Viime vuosina on muun muassa kehitetty kirjaston toimintoja, poistettu museoista pääsymaksut, poistettu musiikkiopiston pääsykokeet, korotettu kulttuuriavustusten määrää, ja kansalaisopiston kurssitarjontaa on muutettu vastaamaan kysyntää. Kulttuuritoimijoiden avoin yhteistyö on edellytys entistä parempien tulosten saavuttamiseksi.

Kulttuurimatkailu Kajaaniin kohdistuu pääasiassa tapahtumiin tai teatterin näytöksiin. Kaupungista puuttuu vetovoimainen jatkuvasti avoinna oleva kulttuurikohde. Kulttuurimatkailun vahvistamiseksi tarvitaan tapahtumien lisäämistä, nykyisten kohteiden kehittämistä sekä palveluiden paketointia. Kaupunginteatterin esitystilojen sijoittamisesta kaupunki tekee periaatepäätöksen kulttuuriohjelmakauden alussa.

  • Taiteella ja kulttuurilla on oma itseisarvonsa, jota kaupungin tulee tukea. Taide ja kulttuuri ovat avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan perustekijöitä ja sillanrakentajia. Omaleimainen ja vireä kulttuurielämä vahvistaa paikkakunnan henkistä ilmapiiriä, lisää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, synnyttää keskustelunavauksia ja luo kaikille saavutettavaa kaupunkitilaa.

    Taiteen ja kulttuurin harjoittamisella on monia välillisiä – ja vaikeasti mitattavia – vaikutuksia ympäristöönsä. Ne lisäävät luovuutta, synnyttävät yhteisöllisyyttä sekä vahvistavat alueen kulttuuri-identiteettiä ja vetovoimaa. Taide voi olla portti myös uusiin kulttuureihin ja muualta tuleville portti suomalaisuuteen.

    Taide ja kulttuuri ovat monimuotoisia ja alati muuttuvia aloja. Monimuotoisuudelle ja uudistumiselle on annettava mahdollisuuksia ja eri alojen toimijoille on luotava kohtaamispaikkoja. Kulttuuriohjelmaa laadittaessa keskusteltiin, voisiko kulttuurialaa kehittää kulttuurituottajan avulla, jonka tehtävinä olisivat kulttuuritoiminnan koordinointi ja tapahtumatuotannon edistäminen.

  • Kulttuuripalvelut lisäävät kaupungin elinvoimaa ja näkyvyyttä. Vahvistamalla mielikuvaa Kajaanista kulttuurikaupunkina voidaan luovan alan osaajia ja yrityksiä houkutella muuttamaan kaupunkiin ja työskentelemään täällä. Kulttuurilaitokset työllistävät itsekin luovan alan toimijoita ja taiteilijoita toiminnassaan.

    Kaupungin houkuttelevuutta voidaan lisätä verkostoitumalla kulttuurialan toimijoiden kanssa ja tarjoamalla heille toimivan ja kehittyvän ympäristön. Tulevaisuutta rakennetaan hyödyntämällä sekä alueen historiaa, perinteitä ja vahvuuksia että uuden monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden mahdollisuuksia. Kulttuuritoiminnassa on annettava tilaa uusille avauksille.

    Kulttuurilaitokset tekevät yhteistyötä kaikkien Kajaanissa toimivien oppilaitosten kanssa. Lasten ja nuorten kulttuuri- ja taidemyönteisyyttä tuetaan mahdollistamalla heidän osallistumisensa ja oppimisensa kulttuuria edistävissä ympäristöissä. Nuorten kulttuurille, tapahtumille, kohtaamispaikoille ja harrastuksille tulee luoda edellytyksiä. Kulttuurilaitokset voivat edistää eri tahojen yhteistyötä toimimalla olohuoneina ja kohtaamispaikkoina.

    Kulttuuripalveluista on suoraa etua matkailuelinkeinolle, mutta palvelut ovat hyödynnettävissä kaikilla yrityksillä sekä työntekijöiden että asiakkaiden virkistykseen.

  • Kulttuuritoiminnan merkitys ihmisen hyvinvoinnille on alettu tunnistaa ja tunnustaa 2010-luvun aikana. Henkilö, joka saa kokea osallisuutta ja osallistua luovaan toimintaan, kokee merkityksellisyyttä elämässään, kehittää omaa luovuuttaan ja osaamistaan sekä haluaa vahvistaa myönteisten kokemusten siivittämänä näitä kokemuksia edistäviä rakenteita ja käytänteitä.

    Kulttuuri ja taide antavat jo sellaisenaan ihmisen elämään merkityksellistä sisältöä. Osallisuus, osallistuminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen sekä palvelujen saavutettavuus kulttuurin ja taiteen alalla liittyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Kaupungin kulttuurilaitosten tulee huomioida nämä näkökulmat vuosittaisissa toimintasuunnitelmissaan. Tässä työssä on keskeistä yhteistyömuotojen löytäminen SOTE-palveluiden, kolmannen sektorin ja vapaan kentän kesken sekä huomioida kulttuuriohjelman kirjoittamisen aikana Kainuun Liitossa valmisteltu maakunnallinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Teknologisilla ratkaisuillakin voidaan lisätä osallisuutta sekä palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta