Asemakaavan tai yleiskaavan vaikutukset selvitetään ja arvioidaan koko siltä alueelta, jolla kaavan voidaan arvioida vaikuttavan olennaisesti. Arviointi koskee taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristövaikutuksia. Kaavoituksen vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aiemmat selvitykset ja selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat.
Asemakaavasta tai yleiskaavasta arvioidaan sen toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset:
- ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
- maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon
- kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
- alueen yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
- kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Mihin vaikutusten arviointia ja selvityksiä tarvitaan?
Vaikutusten arvioinnilla kaavoituksessa tarkoitetaan, että arvioidaan ennakkoon kaavan ja sitä koskevien vaihtoehtojen toteuttamisen merkittävät vaikutukset. Vaikutusten selvittämisellä pyritään parantamaan suunnittelun edellytyksiä, edistämään vuorovaikutusta sekä tukemaan päätöksentekoa. Kaavatyössä laaditaan tarvittaessa selvityksiä, joiden avulla voidaan arvioida kaavan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia. Kunkin kaavan aloitusvaiheessa suunnitellaan vaikutusten arvioinnin eteneminen. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään, miten vaikutusten arviointi järjestetään. Sekä kaavaluonnosta että myöhemmin kaavaehdotusta laadittaessa arvioidaan vaikutukset kootusti, mukaan lukien vaihtoehtoiset ratkaisut. Näissä kaavavaiheissa vaikutusten arviointia voidaan täydentää osallisilta saadun palautteen ja vaikutusselvityksistä saatujen tietojen perusteella ennen kaavan hyväksymistä.
Vaikutusten arviointi tehdään kaavan sisältövaatimuksiin vastaten. Eri kaavatasojen sisältövaatimuksissa korostetaan kunkin kaavatason suunnittelulle luonteenomaisia asioita. Yleiskaavassa korostuvat yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun sekä yhdyskuntien toimivuuteen liittyvät tekijät. Asemakaavassa sisältövaatimukset painottavat erityisesti elinympäristön laatuun sekä sen terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä näkökohtia. Kaikilla kaavatasoilla sisältövaatimuksiin kuuluu maiseman, luonnonarvojen sekä kulttuuriympäristöjen arvojen vaaliminen ja virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Kaavatyön alussa tehdään suunnittelun lähtökohtien ja tavoitteiden määrittämiseksi perusselvityksiä, joiden avulla kartoitetaan olemassa oleva tietopohja, sen laatu ja ajantasaisuus. Lisäksi yleensä on käytettävissä vaihteleva määrä aiempia selvityksiä tai muuta tietoaineistoa. Perusselvitykset voivat olla esimerkiksi luonto-, liikenne-, melu- tai sosiaalisten vaikutusten selvityksiä. Kaavan toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten arvioimiseksi tehtäviä selvityksiä sekä muita täydentäviä selvityksiä puolestaan tehdään kaavan tarkoituksen mukaisesti kaavatyön aikana. Vaikutusten arviointi voi vaikuttaa ja osaltaan ohjata toteutettavaa kaavaratkaisua, mikä kirjataan laadittavaan kaavaselostukseen.
Vaihtoehtojen tarkastelu on olennainen osa kaavan valmistelua
Vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin avulla voidaan joko valita perustellusti parhaiten soveltuva kaavaratkaisu vaihtoehtojen joukosta tai kehittää ratkaisuja edelleen. Vaihtoehdot voivat koskea koko kaavaa tai sen osaratkaisua. Yleensä tarkastellaan vähintään kahta vaihtoehtoa: vaihtoehtoa 0 (VE0), jossa kaavaa ei toteuteta sekä vaihtoehtoa 1 (VE1), jossa kaavaratkaisu aiheuttaa muutoksia maankäytölle. Kaavalla voi valmisteluvaiheessa olla toisinaan myös useampia eri vaihtoehtoja, joiden eroavaisuudet liittyvät esimerkiksi mitoituksen suuruuteen.
Selvitykset ja viranomaisyhteistyö
Kaavan tutkimus- ja selvitystarpeiden määrittämiseksi järjestetään tarvittaessa joko kaavan aloitusvaiheessa, valmisteluvaiheessa tai molempien aikana viranomaisneuvottelu, johon kutsutaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja ne muut viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavatyön edetessä järjestetään edelleen osallistumistilaisuuksia ja viranomaisyhteistyötä tarpeen mukaan. Kunta voi halutessaan neuvotella kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaan liittyvien selvitysten riittävyydestä ELY-keskuksen kanssa. Myös osallinen voi esittää ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen esille asettamista.
MRL 9 Luku Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa
MRA 1 Luku Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa