Olet täällä

5.12.2019 - 17:55

Talvisodasta kulunut 80 vuotta -luento ti 10.12. klo 18-20 Kaukametsän opiston auditorio

Talvisodasta kulunut 80 vuotta
Professori, eversti Pekka Visuri luennoi aiheesta: Miten Suomi joutui talvi- ja jatkosotaan?

Pekka Visuri – Eino Murtorinne
Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo, 2019)

Syksyllä 2019 on talvisodan alkamisesta kulunut 80 vuotta. Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirjassa ”Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940” esitetään uutta tietoa ja tehdään johtopäätöksiä Suomen aseman kehityksestä Saksan ja Neuvostoliiton välissä toisen maailmansodan alkuvaiheissa. Kirjaan sisältyy ensimmäistä kertaa suomeksi käännettynä monia dokumentteja salaisista neuvotteluista ja sopimuksista.

Sodan uhan voimistuessa Euroopassa kesällä 1939 sekä länsivallat että Saksa yrittivät saada Neuvostoliiton omalle puolelleen. Yllättäen Hitler ja Stalin sopivat yhteistyöstä sekä samalla määrittivät salaisesti Baltian ja Suomen kuulumisen Neuvostoliiton etupiiriin. Maiden välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin Moskovassa 23.8.1939. Saksan hyökättyä syyskuun alussa Puolaan Neuvostoliitto miehitti kolmen viikon kuluttua Puolan itäosat ja vaati Baltian mailta tukikohtia sekä pian myös Suomelta rajan siirtoa Karjalan kannaksella ja tukikohtaa Hangosta.

Baltian maat taipuivat nopeasti uhkavaatimukseen, mutta Suomen kanssa käytiin loka–marraskuussa sitkeitä neuvotteluja. Kirjassa kuvataan uuden lähdeaineiston valossa Stalinin pyrkimyksiä sopimuksen aikaansaamiseksi sekä toisaalta Suomen poliittisen johdon tilannearvioita ja päätöksentekoa sodan uhan alaisena. Neuvottelut päättyivät tuloksettomina, ja Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Alkoi yli kolme kuukautta kestänyt talvisota.

Suomen armeija taisteli puna-armeijaa vastaan aluksi hyvällä menestyksellä. Karjalan kannaksella rintama vakiintui jo joulukuun puolivälissä, mutta Laatokan ja Jäämeren välisillä laajoilla metsäalueilla ylivoimaisen hyökkääjän pysäyttäminen vaati uusien joukkojen keskittämistä ja vastahyökkäyksiä. Niiden tuloksena syntyneet mottitaistelut kestivät pitkään.

Ulkomaiden suhtautuminen Suomen talvisotaan oli ristiriitaista. Ruotsi antoi monenlaista apua mutta ei varsinaisesti liittynyt asevoimillaan sotaan. Saksa myötäili Neuvostoliiton kantoja ja kehotti Suomea suostumaan sen vaatimuksiin. Länsivallat pyrkivät avaamaan uuden Saksan vastaisen rintaman pohjoiseen ja estämään Ruotsin malmikuljetukset Saksaan. Siksi ne ryhtyivät valmistelemaan interventiota Suomen sotaan sekä siihen liittyen Norjan satamien ja Ruotsin malmikenttien miehitystä. Valmistelut olivat kuitenkin niin epävarmalla pohjalla, ettei Suomen poliittinen ja sotilasjohto lopulta tullut vakuuttuneeksi avunpyynnön hyödyllisyydestä.

Neuvostoliitolle sodan alkuvaihe tuotti suuria tappioita ja vaaransi sen asemaa alkaneessa suursodassa. Siksi Stalin tammikuussa 1940 määräsi aloitettavaksi uusien voimien keskityksen suurhyökkäykseen Karjalan kannakselle ja ryhtyi samalla valmistelemaan rauhanneuvotteluja Suomen kanssa. Helmikuun puolivälistä alkaen puna-armeijan hyökkäys eteni kohti Viipuria ja kulutti suuresti puolustajien voimia. Dramaattisten vaiheiden jälkeen sodan osapuolet päätyivät rauhansopimukseen, joka tuli voimaan 13. maaliskuuta.

Saksalaisten työnnyttyä kesällä Skandinaviaan ja läntiseen Eurooppaan Saksa ja Neuvostoliitto jatkoivat edelleen yhteistyötään, jossa alkoi kuitenkin ilmetä jännitteitä. Niitä selvittämään Stalin lähetti marraskuussa ulkoministeri Molotovin neuvottelumatkalle Berliiniin. Teoksessa kerrotaan Stalinin ohjeista ja neuvottelujen kulusta alkuperäislähteisiin tukeutuen. Dokumenttien avulla oiotaan monia aikaisemmin vallinneita, paljolti sotapropagandasta periytyneitä käsityksiä. Kirjasta käy ilmi, että Berliinissä Suomesta neuvoteltiin sitkeästi, mutta Molotov ei kuitenkaan pyytänyt lupaa Suomen miehittämiseen vaan vaati Hitleriltä saksalaisten joukkojen poistamista Suomesta ja etupiirijaon jatkamisen tunnustamista. Hitler puolestaan tarjosi Neuvostoliitolle mahdollisuutta liittyä neljänneksi osapuoleksi Saksan, Japanin ja Italian liittokuntaan sekä siihen liittyen monia etuja Lähi-idän ja Intian valtameren suunnilla.

Saksa ja Neuvostoliitto eivät päässeet yhteisymmärrykseen uusista sopimusjärjestelyistä, joten joulukuussa Hitler käski aloittaa valmistelut kevääksi 1941 suunniteltua hyökkäystä varten, ja siihen Saksa tarvitsi myös Suomen aluetta. Saksa toimi edelleen varovasti ylläpitäessään yhteistyösuhdetta Neuvostoliittoon erityisesti taloudellisten etujensa varmistamiseksi. Vuoden 1941 keväällä Suomi kuitenkin kytkeytyi yhä tiiviimmin mukaan Saksan hyökkäysvalmisteluihin.

Professorit Pekka Visuri ja Eino Murtorinne ovat julkaisseet useita teoksia Suomen ja Saksan suhteista toisen maailmansodan aikana. Viimeksi Visuri on toimittanut ja kääntänyt jalkaväenkenraali Waldemar Erfurthin sotapäiväkirjat vuosilta 1941–1943. Eino Murtorinne toimi pitkään professorina Helsingin yliopistossa ja on tehnyt muun muassa laajan perustutkimuksen Suomen ja Saksan kirkkojen suhteista toisen maailmansodan aikana.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tervetuloa!

Asiaan liittyvät asiasanat: 

Uusimmat