Olet täällä

3.10.2019 - 17:41

Arviointi: Vuolijoen aluelautakunta on lisännyt yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä eri näkökulmista – konkreettiset tulokset vähäisempiä

Vuolijoen aluelautakuntakokeilulla on runsaan kolmen ja puolen vuoden aikana onnistuttu vähentämään Vuolijoen alueen asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten välistä vastakkainasettelua ja tuomaan päätöksentekoa lähemmäksi asukkaita.

Näkyviä toiminnan tuloksia on, mutta lautakunta olisi voinut ottaa asioita rohkeamminkin vastuulleen, jolloin konkreettisia tuloksia olisi voinut olla enemmänkin.

Arvioinnissa tarkastellaan aluelautakunnan toimintatapoja, toimenpiteitä, tuloksia ja vaikuttavuutta sekä aluelautakuntakokeilun merkitystä Vuolijoen alueen asukkaille. Arvioinnin tilasi Kajaanin kaupunginhallitus ja sen toteutti asiantuntijayritys TK-Eval.

Vuolijoen aluelautakuntakokeilu on onnistunut sosiaalisen pääoman kasvattamisessa. Se on pystynyt etenkin lisäämään yhteistyötä Vuolijoen alueen sisällä. Alueen yhteisöllisyys on vahvistunut, kun kylien välinen vuoropuhelu ja kanssakäyminen on lisääntynyt, asukkaat ovat aktivoituneet ja samalla yhteishenki on vahvistunut. Kokeilun myötä yhteydet Kajaanin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa ovat myös vahvistuneet ja ristiriidat ja vastakkainasettelu Vuolijoen ja vanhan Kajaanin välillä vähentyneet samalla, kun alue on pystynyt aiempaa paremmin tuomaan esille yhteistä näkemystä alueen kehittämisestä.

Konkreettisissa aikaansaannoksissa aluelautakunnan tulokset näyttävät jääneen selvästi sosiaalisen pääoman lisäämistä vaatimattomammiksi. Samalla lautakunnan merkitys Vuolijoen alueen asukkaiden omaehtoiselle asuinseudun kehittämiselle on ollut vaatimattomampi. Tavoitteena ollut alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja arjen turvallisuuden edistäminen on ollut vähäistä. Myös aluelautakunnan tiekartan linjauksiin sisällytettyjä varsin kunnianhimoisia tavoitteita kohti on otettu vain pieniä askelia.

Vuolijoen aluelautakunnan tulosten ja vaikutusten saavuttamisessa suurimpana haasteena on ollut toimintaan varattujen resurssien niukkuus. Se on näkynyt etenkin aluesihteerille varatun työmäärän pienuutena. Aluelautakunnan jäsenillä on ollut toiminnan luonteesta ja aluelautakunnan perustarkoituksesta johtuen myös suurempi vastuu kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toimintamalli ei tällä tavoin näytä olleen lautakunnan toiminnalleen asettamiin tavoitteisiin nähden riittävä ratkaisu. Mikäli lautakunnan toiminta vakinaistetaan, niin tavoitteita tulee joko tarkistaa resursseja vastaaviksi tai sitten lautakunnan on otettava hoitaakseen muita alueen kehittämiseen liittyviä tehtäviä, joita arvioinnissa on tullut esille.

Vuolijoen aluelautakuntakokeilun jatkoa päätettäessä nähtävillä on useita vaihtoehtoja. Toimintaa voidaan jatkaa entisellään, se voidaan lopettaa kokeilukauden päätteeksi tai sitä voidaan supistaa tai laajentaa. Valinnassa on kysymys siitä, miten eri vaihtoehtoihin liittyviä osatekijöitä ja näkökulmia halutaan arvottaa. Arvioinnissa aluelautakunnan toiminnan jatkaminen sai varsin hyvän tuen. Mikäli toimintaa jatketaan, niin lautakunnan aluesihteerin työpanosta tulee lisätä jollain järjestelyllä nykytasosta, että asioiden valmisteluun ja käytännön toteutukseen on käytettävissä enemmän resursseja

Lisätietoja antava erikoistutkija Keimo Sillanpää, p. 0500 961 554, keimo.sillanpaa(at)tk-eval.fi ja kehitysjohtaja Risto Hämäläinen, p. 044 710 0217, risto.i.hamalainen(at)kajaani.fi

 

Uusimmat