Olet täällä

Perinnekulttuuri

Brahen patsas

 

Luonto, linnanrauniot, Leino ja Lönnrot ovat osa kajaanilaista perinnekulttuuria

 

Kajaanilaisen kulttuurin juuret ovat syvällä historiassa. Pietari Brahe perusti Kajaanin vuonna 1651. Kajaanissa ovat vaikuttaneet monet tunnetut merkkihenkilöt. Kalevalan kokosi Elias Lönnrot, joka toimi Kajaanissa myös piirilääkärinä 1833–1853. Hän teki runonkeruumatkoja Vienan Karjalaan. Runoilija Eino Leino eli lapsuutensa Paltaniemen Hövelössä. Presidentti Urho Kekkonen tuli Kajaaniin oppikoulun toiselle luokalle ja valmistui ylioppilaaksi 1919.

Kajaanilainen kulttuuri ammentaa paljon aiheita luonnosta, Kajaanin tunnetuimmista paikoista ja merkkihenkilöistä. Kajaanin linnan rauniot ja Kajaanin joki ovat myös osaltaan vaikuttaneet perinnekulttuurin luomiseen. Tervansoutu ja kalastus ovat olleet tärkeitä elinkeinoelämän rikkauksia. Maailman ainoa käytössä oleva tervakanava, joka rakennettiin 1840-luvulla, jäi pois käytöstä 1915. Se otettiin kuitenkin uudelleen käyttöön vuonna 1984. Vielä tänäkin päivänä Kajaanissa järjestetään kesäisin tervansoutunäytöksiä, joissa katsoja pääsee lähes aitoon entisaikojen tunnelmaan.

tervansoutu.jpg

 

Kajaaninjoki tervareittinä

 

Kajaaninjoki on osa ikivanhaa vesikulkureittiä nykyisen itärajamme ja Pohjanlahden välillä. Joen kolme koskea kuitenkin vaikeuttivat kulkua ja veneitä oli pakko kuljettaa maitse koskipaikkojen ohi. Kun tervatynnyrien venekuljetukset lisääntyivät 1800-luvun alkupuolella, tarvittiin uusia ratkaisuja koskien ohittamiseen.

1820-luvun alussa Koivukoskeen ja Ämmäkoskeen rakennettiin kourut, joita pitkin veneitä voitiin laskea ja vetää. Ne olivat kuitenkin epäkäytännöllisiä ja 1830-luvulla niiden tilalle suunniteltiin parempia kouruja. Veden korkeusvaihtelujen vuoksi kourut päätettiin korvata kanavarakennelmilla.

Vuonna 1847 valmistui Koivukoskeen suuri puurakenteinen kanava ja Ämmäkosken kohdalle rantakallioon louhittu kanava. Petäisenniskan koskista poistettiin kiviä ja kosken saattoi laskea, jos tiesi oikean reitin. 1860-luvulla suurten nälkävuosien aikaan kaivettiin hätäaputöinä Nälkäkanavana tunnettu uoma, mutta se jäi liian matalaksi ja sitä voitiin käyttää vain veden ollessa korkeimmillaan.

Nälkäkanavaa syvennettiin 1890-luvulla, kun tervan tuotanto oli Kainuussa suurimmillaan. Tervaa kuljetettiin tällöin jokea pitkin yli 3 miljoonaa kiloa eli noin 24.000 tynnyriä vuosittain.  1900-luvun alussa tervan kysyntä ja hinta laskivat ja sen myötä väheni myös tervan valmistus ja kuljetus Kainuusta Ouluun.

Kajaaninjoen kanavien käyttö hiljeni edelleen sen jälkeen, kun Kajaaniin saatiin rautatie. Tämän jälkeen Kuhmon suunnasta tuodut tervatynnyrit jätettiin yhä useammin nykyisen Suvantorannan puiston alueelle, josta ne rahdattiin rautatieasemalle ja junavaunuihin. Kun vuonna 1900 kanavien läpi oli kulkenut 2059 venettä, niin vuonna 1914 niistä kulki enää 278 venettä.

Kanavat poistettiin käytöstä vuonna 1915. Koivukosken puinen kanava purettiin ja Ämmäkosken kanava täytettiin maalla. Se kuitenkin kunnostettiin kaupungin esityksestä 1980-luvun alussa ja otettiin historiallisena nähtävyytenä käyttöön kesällä 1984. Sen ja Nälkäkanavan ohella vanhasta jokiliikenteestä kertovat myös Petäisenniskan rannoilla näkyvät kiviset polut eli vetomöljät, joita pitkin kävelemällä veneitä saatiin vedettyä takaisin ylävirtaan.

 

Ruokaperinne

 

Ajan saatossa puhtaat vesistöt, metsät ja riistaeläimet sekä muut luonnon antimet ovat muokanneet kainuulaista ruokakulttuuria. Riistaruoat, kalat, marjat ja sienet ovat kuuluneet perinteisesti ruokapöytään maataloudesta saatavien elintarvikkeiden lisäksi.

Leipäkulttuuri on Kainuussa ollut aina kaiken perusta. Kainuulaisen leivän maku on tunnetusti parasta. Perinteisen ruisleivän lisäksi tunnettuja ovat myös juustoleipä, rönttöset sekä erilaiset kukot. Ohra on kainuulainen vilja. Sitä on käytetty muun muassa leivonnassa ja suurustamisessa. Muita kainuulaisia perinneruokia ovat talkkuna ja palvilihakeitto.

Ruoassa arvostetaan eniten selkeitä makuja ja aromeja. Tervaperinne on osa kainuulaista ruokakulttuuria. ”Minkä teet, tee se tervan kanssa” kuuluu vanha kainuulainen sanonta. Tervasta on tehty nykypäivänäkin erilaisia elintarvikkeita, kuten tervaleipää, konvehteja, siirappia ja jäätelöä.

Hillaa

Tutustu lisää Kajaanin historiaan, kulttuuriin ja nähtävyyksiin.

Viimeksi muokattu

4.1.2016