Olet täällä

Sotkamon rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet

Sotkamon rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittelyt

Palvelut

Aatoksen pappila ja Ontojoen erottelu- ja niputuspaikka

 

Aarreniemen huvila
Huvila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Nuasjärveen kurottuvalla niemellä. Huvila on Kainuun vanhimpia, sen vanhin osa lienee jo vuodelta 1908. Rakennusta on laajennettu vuonna 1916. Aarreniemen huvila ilmentää kansallisromantiikan arkkitehtuuria vaatimattomana ja paikallisella hirsiarkkitehtuurilla sovellettuna. Huvilan kansallisromanttiset piirteet ilmenevät rakennuksen vapaana pohjakaavana. Ulkovaipassa ajan arkkitehtuurista kertoo ikkunoiden vapaa sommittelu sekä ikkunapuitteiden ja kuistin kaiteiden muotoilu.

Aatoksen pappila
Aatoksen pappila on alun perin nimismies Kaarlo Ojantakasen vuonna 1924 rakennuttama asuinrakennus. Se myytiin Sotkamon seurakunnalle vuonna 1939. Aatoksessa on ripaus jugendia, vaikka yleisilme on 1920-luvun klassismia, jota ilmentävät erityisesti rakennuksen symmetriset muodot ja päätyoven edessä oleva klassinen pylväskuisti. Pohjakaava on neliönmuotoinen ja porrashuone on sijoitettu rakennuksen keskelle. Rakennuksen arkkitehtonisena erikoisuutena on aumakaton harjalle sijoitettu, ikkunoin varusteltu kattolyhty.

Alppilan huvila
Huvila sijaitsee Aarreniemeä vastapäisellä niemellä Nuasjärven rannalla Lontanniemessä, peltoaukean laidalla. Rakennus on alun perin vuodelta 1917 ja se on perusteellisesti remontoitu 1950-luvun alussa, jolloin arkkitehti Eino Pitkänen muutti rakennuksen nikkarityylisen ilmeen funkkisikkunoiden avulla ajan tyyli-ihanteiden mukaisiksi. Sisätilat ovat säilyneet alkuperäisasussa. Huvilaan kuuluvat vielä huvimaja, tenniskenttä ja rantasauna kivilaitureineen.

Haapalanlahden kyläalue
Haapalanlahden alue on arvokas rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti. Alueelta on vaikuttava näköyhteys Vuokatinvaaralle ja päinvastoin. Suuret yhtenäiset peltoaukeat rajautuvat metsään tai tiiviisiin pihapiireihin. Alueen rakennuskanta on kerroksellista: arvokasta rakennuskantaa on yhtä lailla Haapalan komea päärakennus kuin Kukkolan vilja-aitta vuodelta 1838.

Hiltulan pihapiirissä on kaksi arvokasta vanhaa aittaa ja päärakennus. Kukkolan pihapiirissä on neljä vanhaa ja arvokasta aittaa. Lovetuin poskin, otsalla ja alkuperäisellä ovella oleva jauhoaitta on vanhin. Suoraseinäinen vilja-aitta on 1800-luvun loppupuolelta, otsallinen liha-aitta vuodelta 1838. Aittojen nuorimmainen on viime vuosisadan alussa tehty matala ja kaksiosainen lippa-aitta.

Kuuselan vanhimmat rakennukset ovat kolmiosainen luhtirakennus ja tien varteen sijoittuva kuivaamo. Pihapiirissä sijaitseva kolmiosainen luhti lienee 1800-luvun puolivälistä.

Haapalan pihapiirin paikalla on ollut asutusta jo 1600-luvulla. Nykyinen päärakennus on vuosilta 1867-1868 ja sen on rakennuttanut kanttori Hintikka. Rakennus edustaa ulkoisesti hienolla tavalla viime vuosisadan alun talonpoikaisrakentamista. Siinä on 1920-luvun vuorilaudoitus ja kuistit. Kuistiratkaisu on Sotkamon alueella erikoinen: kaksi erillistä harjakattoista osaa ja kaksi sisäänkäyntiä. Osien välissä on pulpettikattoinen lasillinen käytävä. Pihapiirin vanhoja rakennuksia on 1800-luvun pariaitta ja osa vanhasta kivinavetasta. Haapalan pihaan kuuluu komea lehtikuusitarha, mikä onkin yksi Haapalanlahden maamerkeistä.

Hongikon pihapiiri
Juurikkalahden Hongikon pihapiiri on lähes täydellinen, jos puhutaan kainuulaisesta pienimuotoisesta pihapiiristä eri rakennuksineen. Rakennukset ovat mittakaavaltaan alueelle hyvin tyypillisiä eli matalia, maalaamattomia ja ulkoisesti vaatimattomia, mutta kuitenkin sisältäen sekä teknisiä että arkkitehtonisia hienouksia. Suljettuun pihapiiriin kuuluvat asuinrakennus vuodelta 1886, piha-aitta, kivirakenteinen navetta ja piharakennus (huussi, talli ja varastoaitta). Pihapiirin ulkopuolella ovat vielä sauna, vilja-aitta ja riihi ruumenhuoneineen.

Horsmalan huvila
Huvila on rakennettu vuonna 1917. Paikka on kaunis niemenkärki. Horsmala on yhdistelmä jugendia ja nikkarityyliä. Rakennuksen erikoisuutena on jyrkkälappeinen katto. Katteen erikoisuutena on vielä maakunnan ainoa kimpipaanukate. Pihapiiriin kuuluvat kimpipaanukatteinen, nelilappeinen kuoppa (kellari), rantasauna, savusauna ja aittoja.

Hotelli Tulikettu
Hotelli Tuliketun, entisen Hiukanhovin ja alkuperäiseltä nimeltään Sotkamon matkailumajan vanhin kaksikerroksinen hirsiosa on vuodelta 1946. Sen on suunnitellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen. Rakennus edustaa sodanjälkeiselle, myös hotellirakentamiselle tyypillistä 1940-luvun romantiikkaa. Rakennuksen muutostyöt ovat vuodelta 1967 ja niiden suunnittelija on kajaanilainen rakennusmestari Mikko Jauru. Muutostöissä rakennus sai uuden värityksen lisäksi uuden isomman kuistin. Kuistin lautalattian korvasi 1940-luvun arkkitehtuuria jäljittelevä luonnonkivilattia. Hiukanhoviksi matkailumajasta muuttuneen rakennuksen sammaleen vihreä väri vaihtui voimakkaan siniseksi. Rakennuksessa on edelleen alkuperäinen betonitiilikatto.

Huovilan turbiinimylly
Mylly sijaitsee Huovilan ja Kosken talojen pihapiirien välittömässä läheisyydessä Tuhkajoen varrella. Turbiinimylly on rakennettu 1900-luvun alussa. Huovilan myllyn erikoisuutena on taite- eli mansardikatto. Mylly on ollut aktiivikäytössä viimeksi 1940-luvulla. Rakennusta on kunnostettu 1980-luvulla.

Kallioisten voimalaitos
Voimalaitoksen lisäksi alueeseen kuuluu loivaan rinteeseen rakennettu neljän asuintalon ryhmä. Rakennukset edustavat jälleenrakennuskauden modernismia ja hyvin korkealaatuista voimalaitos- ja asuinrakentamista. Rakennukset ovat vuodelta 1955 ja suunnittelijana kajaanilainen Arkkitehtitoimisto Eino Pitkänen, piirtäjänä insinööri Jaakko Asikainen.

Kruunun viljamakasiini ja lainajyvästö
Makasiinit sijaitsevat aivan Sotkamo-Kuhmo maantien vieressä lähellä kirkkoa. Vanhempi, lähempänä kirkkoa oleva kruununmakasiini on rakennettu noin vuonna 1800. Lainajyvästön makasiini on vuodelta 1848. Makasiineissa on uusklassistinen henki.

Lakiahon hierinmylly
Pienikokoinen hierinmylly sijaitsee pienen Iliänjoen majavapuron varressa. Se on rakennettu 1900-luvun alkupuolella (vuoden 1916 jälkeen ja ennen vuotta 1933). Mylly on kuulunut Lakiahon ja Honkavaaran kruununmetsätorpille. Myllyä on käytetty vain syksyisin rehuviljan jauhamiseen ja sen aktiivikäyttö on loppunut jo 1950-luvun alussa. Myllyyn on myllyhuoneen lisäksi kuulunut hirsilaavu nuotiopaikkoineen.

Naapurinvaaran tanssilava
Naapurinvaaran tanssilavan alueen historia yhteisenä huvittelupaikkana ulottuu vuoteen 1887, jolloin Korholan tilan maista lohkaistiin alue yhteiskäyttöä varten. Paikasta muodostui yhteinen kokoontumispaikka ja viime vuosisadan alussa Kajaanin herrasväki vietti kesäpäiviä Naapurinvaaralla. Höyrylaiva toi heidät Kärnälän rantaan, josta he nousivat vaaran laelle maisemia ihailemaan. Vuonna 1946 SKDL:n Naapurinvaaran yhdistys rakensi paikalle lautarakenteisen, noin 10x10 metrin suuruisen tanssilavan, johon kuului myös kahvila. Rakennus on jo purettu pois. Sen korvasi nykyinen tanssilava, jonka vanhin osa on vuodelta 1959. Alkuperäisen rakennuksen suunnittelija on arkkitehtitoimisto Kaj Michael Kuopiosta. 1960-1970-luvuilla paikka oli yksi Pohjois-Suomen suosituimmista tanssipaikoista. Tanssilavakulttuuri koki myös omat rakennemuutoksensa ja paikan suosio hiipui 1980-luvulla. Sotkamon Nuorisoseura osti paikan pakkohuutokaupassa vuonna 1991. Nykyään Naapurinvaara on taas suosittu tanssipaikka. Viime vaiheiden (1997 ja 2004) muutostyöt on suunnitellut sotkamolainen Insinööritoimisto Esa Korhonen.

Naapurinvaaran työväentalo
Työväentalon vanhin osa on vuodelta 1909. Työväenyhdistys perustettiin kaksi vuotta aiemmin. Rakennus sijaitsee kylätien välittömässä läheisyydessä jyrkähkössä rinteessä. Rakennus on tehty hirrestä ja se on kaksisiipinen. Saliosa on vanhin ja sitä on jatkettu myöhemmin ravintola- ja eteissiivellä. Näyttämö on vuodelta 1926.

Ontojoen erottelu- ja niputuspaikka
Ontojoen makasiineilta on Iso-Kiimasen kautta esteetön näkymä suoraan Vuokatin vaaroille. Paikka on ollut vanhan Vienan Karjalan kauppareitin veneranta. Rannassa on kaksi osittain veden päällä ja paaluin tuettua makasiinia, jotka on tehty 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Niiden sijaintipaikkana on aiemmin ollut virran toisella puolella oleva Joenalus. Ne on siirretty nykyiselle paikalleen jo vuonna 1911. Alun perin makasiineja on ollut kolme, yksi on siirretty varastoksi Vuokatin asemalle ja sittemmin purettu pois. Makasiineihin liittyy olennaisesti pihapiirissä sijaitseva entinen kauppa. Rakennus on viime vuosisadan alusta. Mansardikattoinen osa on tehty vuonna 1925. Pihapiiriin kuuluu myös L-muotoinen navetta ja pieni vilja-aitta vuodelta 1855.

Päiväkummun huvila
Päiväkummun huvila edustaa tyyliltään puhtaasti kansallisromantiikan ajan arkkitehtuuria: rakennus on pyöröhirrestä ja ikkunoiden vuorilaudoituksissa on vahvat kansallisromanttiset aiheet. Sisustus on säilynyt lähes alkuperäisenä. Kaksikerroksinen L-muotoinen huvila on vuodelta 1913.

Rientola
Rientolan nuorisoseuraintalo on kasvanut nykymuotoonsa monien laajennuksien jälkeen. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1905. Suojeluskunta toimii Rientolassa vuosina 1925-1944.

Riivalin vilja-aitta
Riivalin pihapiirissä sijaitsee Kainuussa harvinaisempi kolmiosainen vilja-aitta. Aitta kätkee sisäänsä kolmessa kerroksessa olevat jyvälaarit. Aitan koko todistaa Sotkamon pitäjällä tunnettua väitettä, että tilan vuotuinen viljamäärä on ollut aika ajoin pitäjän suurin.

Ruokomäen luhtiaitta
Ruokomäessä on säilynyt viisiosainen luhtiaitta - ikää komealla rakennuksella on 200 vuotta. Aitta on alun perin ollut solallinen. Aitan arvoa lisää entisestään se, että sen jokainen huone on yksilöllinen. Rakennuksessa on paljon rakennushistoriallisesti hienoja yksityiskohtia, kuten vinoruutupaneeliset ja rombikuvioiset ovet ja kammioon johtava yhdestä puusta veistetty jykevä porras.

Rytilahden maja, Sapsoperä
Arkkitehti Bruno Eratin 1984 Rakennusliike Polarin edustustilaksi suunnittelema rakennus sijaitsee Sapsojärven pohjoisrannalla. Se edustaa alueellaan korkealuokkaista nykyarkkitehtuuria. Rytilahden maja on rakennuksena yhtälailla formalistinen kuin orgaaninen.

Siltasaaren asuinalue
Kirkonkylän ydinkeskustan läheisyydessä, pohjoispuolella Pirttijärveen työntyvässä niemessä on yhtenäinen sotien jälkeen rakennettu asuinalue. Paikka on pitäjäläisten keskuudessa tunnettu Raatosaarena, mikä viittaa siihen, että paikkaa lienee käytetty joskus tilapäisenä hautausmaana. Asemakaavan alueelle on suunnitellut arkkitehti Veijo Martikainen. Asutus ryhmittyy ympyränmuotoisen kokoojatien varteen: osa tonteista sijaitsee tien sisäpuolella ja osa rannanpuolella. Siltasaaren asuinalue muodostuu sodanjälkeiselle rakentamiselle ominaisesta 1½ kerroksisesta tyyppitalosta eri variaatioineen. Tonttiin kuuluu myös pihan perälle rakennettu tilaa rajaava talousrakennus. Asuinrakennukseen on lähes poikkeuksetta myöhemmin rakennettu lisäsiipi.

Sotkamon kirkko
Sotkamon kirkko on valmistunut vuonna 1870. Rakennustyöt alkoivat jo 1850-luvulla, mutta nälänhätä ja siitä koituneet vaikeat vuodet hidastivat rakentamista. Kirkon on suunnitellut lääninarkkitehti Johann Oldenburg. Ristivartisessa pitkäkirkossa on jokaisessa päädyssä sisäänkäynti. Kirkon rakentamisaika ajoittuu empiren ja uusrenessanssin väliseen muutosvaiheeseen. Tyylipiirteitä on siis molemmista. On oletettu, että rakennuksen jatkaminen johtuisi rakentamisaikana tapahtuneista muutoksista arkkitehtuurin ihanteissa. Kirkon maamerkkinä on länsipäädyn 53 metriä korkea paanukattoinen torni.

Teboil-huoltoasema
Vaaleaksi rapattu sulavalinjainen funkistyylinen huoltoasema on vuodelta 1952. Rakennus on suorakaiteenmuotoinen ja yksikerroksinen. Rakennustyyppi on harvinainen maakunnassa.

Tikkasen matkustajakoti
Rakennus on vuodelta 1893 ja se on saanut niukan klassistisen ilmeensä 1920-luvulla. Alun perin rakennus on ollut leipomo/kaupparakennus, mutta se tunnetaan yleisesti Tikkasen matkustajakodin nimellä, vaikka matkustajakoti lopetti toimintansa vuosituhannen vaihteessa. Rakennus koostuu kahdesta keskikäytävällisestä kerroksesta: ylemmässä on majoitustilat, alakerrassa ruokailutilat sekä keittiö- ja vastaanottotilat. Kerrosten välillä, länsipäädyssä on ikkunallinen porrashuone.

Varpuniemen pappila
Pappila on ollut kappalaisen pappilana vuosina 1827-1885. Pappilarakennus on vuodelta 1832. Rakennustyyppinä se on Kainuussa harvinainen: siinä on rakentamisaikaisten tyyli-ihanteiden mukainen muodikas mansardikatto. Rakennustyyliltään se edustaa lähinnä myöhäisbarokkia ja siinä on virkataloille ominainen karoliininen pohjakaava. Julkisivun laudoitus mukailee kirkkojen leveää laudoitusta nurkkapilastereineen. Rakennus on yksityisomistuksessa.

Vuokatin urheiluopiston urheilukenttä lähiympäristöineen
Vuokatin Urheiluopisto on olennainen osa Sotkamon matkailuhistoriaa. Opisto aloitti toimintansa Vuokatin maja-nimellä vuonna 1945. Suomen latu ja Suomen hiihtoliitto perustivat Vuokatin Säätiön vuonna 1950 ja Vuokatin maja -nimi jäi historiaan. Urheiluopiston vanha päärakennus vuodelta 1950 ja vanhat puiset 1940-luvun puolivälissä rakennetut pienet harjakattoiset majoitusrakennukset yhdessä vanhan urheilukentän kanssa muodostavat voimakkaasti kehittyneen alueen sydämen.

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.

Kirjallisuutta:
Kari Tervo: Sotkamo - Kainuun etelä. Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2008.