Olet täällä

Salakka, Eino

Liitutaulu

Hämeenlinna: Karisto, 1993. 192 s.

Osittain todellisuuspohjaisessa, oman elämänsä tapahtumiin pohjautuvassa romaanissa Kajaanin seminaarista v. 1947 valmistunut Eino Salakka kertoo Eikasta, joka on juuri valmistunut Kajaanin seminaarista. Eikka hoitaa 1940-luvun lopulla yhden kevätlukukauden ajan opettajanvirkaa kuvitteellisella Suovaaran koululla Kajaanin maalaiskunnassa. Seuraavana lukuvuonna Eikka on aamupäivät kalakauppiaana isänsä apuna Kajaanin torilla ja toimii iltapäivisin Kajaanin seminaarin harjoituskoulussa iltavuoroluokan opettajana.

Romaanissa kuvaillaan varsin todenmukaisesti Kajaanin kaupunkia sekä Kajaanin seminaarin toimintaa ja opettajakuntaa. Liitutaulu on itsenäinen jatko-osa Salakan romaanille Vastatuuleen.

Kaupunki nukkui. Kadut olivat tyhjät. Ämmäkosken sillalla Eikka pysähtyi, laittoi pyöränsä nojaamaan sillankaidetta vasten, nojautui itsekin siihen ja katseli alapuolella olevaa tuttua näkyä. Vaalea, harsomainen usva kohosi virrasta. Uitto oli keskeytetty pyhien ajaksi. Muutama rantaan törmäytynyt tukki liikutteli laiskasti vapaata päätään kuin matkaan pyrkien. Usvan läpi näkyivät linnan rauniot, nekin samoin kuin varhainen katselija omia menneitään muistellen.
Usein Eikka oli ihmetellyt ja ihmetteli taaskin, mikä noissa yli kolmensadan vuoden takaisissa linnan jäänteissä veti puoleensa, vangitsi katseen. Ei se voinut olla niiden nykyisyydessä, nehän näyttivät suorastaan rumilta. Ei, vaan sen täytyi olla niiden entisyydessä, ajassa, jolloin linna kukoistuskautenaan suojasi kaupunkia ja koko maata vihollisten hyökkäyksiltä. Eikka oli jaksanut kiinnostuneena kuunnella historian opettajaansa, lehtori Aulista. Tämä oli keväisin vienyt luokkansa ulos talosta ja pihapiiristä mäelle, "Moran kiville" ja luennoinut siinä myös Kajaanin linnan vaiheista. (s. 94–95)

 

Vastatuuleen

Hämeenlinna: Karisto, 1990. 264 s.

Osittain todellisuuspohjaisessa, oman elämänsä tapahtumiin pohjautuvassa romaanissa Eino Salakka kertoo valamolaisesta Eikasta, joka pääsee Sortavalan seminaariin. Sota katkaisee opinnot, jotka jatkuvat sodan jälkeen ensiksi Rauman ja sen jälkeen Kajaanin seminaarissa. Eikka opiskelee Kajaanin seminaarissa kaksi ja puoli vuotta ja ottaa tiukan aherruksen jälkeen kiitollisena vastaan opettajan kelpoisuustodistuksen.

Romaanin loppupuolella kuvaillaan varsin todenmukaisesti Kajaanin kaupunkia sekä Kajaanin seminaarin toimintaa ja opettajakuntaa.

Eino Salakka kirjoitti Vastatuuleen-romaanin jatko-osaksi romaanin Liitutaulu, joka ilmestyi kolme vuotta myöhemmin.

Koko opiskelun onnistumiseen vaikuttivat suuresti opettajat. Suotta ei sanota "opettajat tekevät koulun", täällä sopisi: "Seminaarin tekevät lehtorit". Kajaanin lehtorit uskalsivat oppilaiden miehistyessä olla entistä väljemmin persoonallisia omine tapoineen ja sanontoineen.
Opettajien kärkijoukkoon kuului ehdottomasti musiikinlehtori Eero Sipilä. Eerolta riitti temppuja vähän joka lähtöön. Tunti alkoi tavallisesti luokkakuoron esityksellä, jota joku oppilas vuorollaan johti. Erään tällaisen esityksen jälkeen seurasi syvä hiljaisuus. Sitten lehtori ryhtyi kaivelemaan taskujaan. Vihdoin hän löysi hakemansa ja sanoi kuoroa johtaneelle oppilaalle:
– Kas tässä teille markka. Saatte sen palkkioksi suorituksesta, kun onnistuitte viittaamaan kolmijakoisen laulun nelijakoisena ja siitä huolimatta päättämään sen nappiin.
(s. 218)