Olet täällä

Puolangan rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet

Puolangan rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittelyt

Palvelut

Nurmelan ja Pääkön kesänavetta ja Taltan kaksikerroksinen vilja-aitta, Joukokylä

 

Askanmäki

Kukkulan talo, Puolangan kirkonkylä
Kukkulan 1900-luvun pihapiiri sijaitsee pienellä kukkulalla Puolangan keskustassa. Kukkulan asuinrakennus on siirretty nykyiselle paikalleen muistitiedon mukaan vuonna 1899 järven takaa Parolan tilalta uittamalla. Lisäksi sieltä siirrettiin pihapiirin aitta. Asuinrakennuksessa on kansallisromanttista leimaa. Kookkaassa pohjoispuoleisessa kuistissa on moniruutuiset sivuikkunat ja oven yläpuolella näyttävä puolikaaren muotoinen ikkuna, joka on peräisin palaneesta Puolangan kirkosta. Kukkulan rakennutti Puolangan postinhoitajana 1887-1916 toiminut Jaakko Asp. Talo on ollut postitoimistona vuoteen 1920 asti. Talossa toimi pankki vuosina 1920-1932 ja tiemestarin toimisto vuoteen 1949 asti. Kukkula on ollut asuinkäytössä vuoteen 1957 asti ja vuodesta 1968 pelkästään vapaa-ajan asuntona. Kukkula siirtyi vuonna 1997 Puolangan kunnalle.

Mäntylä, Auho, "Pahan Paavon aitta"
Pahan Paavon aitan sisäpuolelta löytyy kaksi Kainuun asutuksen ja rakentamisen kannalta vanhaa vuosilukua, vuodet 1636 ja 1669. Aitan hirsistä ainakin osa on 1600-luvulta. Hirret on jossain vaiheessa kokonaan käännetty. Ulkovaipassa on näkyvissä viljalaarin paikat. Myös lattiahirret on käännetty. Rakennuksen ikä on vuosilukujen lisäksi luettavissa monista merkeistä. Rakennuksen ulkovaipan hirret, aiemmat sisähirret on jätetty veistämättä ja aitan posket on lovettu kirveellä. Seinät levenevät hieman yläosastaan. Aitassa on sisäänpäin aukeava kolmesta laudasta puunauloin tehty ovi. Oven vuorilaudat ovat säröslautaa. Aitan otsaan on tehty ikkuna 1960-luvun alussa. Nykyiselle paikalleen aitta on tuotu vuonna 1937 noin sadan metrin päästä.

Nurmelan ja Pääkön kesänavetta
Kainuussa harvinainen Nurmelan ja Pääkön kesänavetta on tehty viime vuosisadan alkupuolella. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen vuonna 1949. Pyramidikattoinen kesänavetta on tyypillinen Perä-Pohjolan karjanhoitoalueella. Pyramidikate suojasi eläimiä niin alku- ja loppukesän pakkasilta kuin sateelta ja hyönteisiltä. Kartiomaisen katon harjalla oleva ilmanvaihtotorvi ja sieltä tulviva luonnonvalo imaisi hyönteiset rakennuksen ulkopuolelle.

Paasikosken mylly, Lylykylä
Paasikosken mylly sijaitsee Lylyjoen varressa, Paasikosken rannalla. Mylly on rakennettu päätykolmiossa olevien vuosilukujen mukaan mahdollisesti 1889. Toinen vuosiluku on 1901. Myllyn osakkaina on ollut seitsemän taloa: Ahola, Hiltunen, Välitalo, Niemelä, Seipelä, Seipivaara ja Tikkala. Mylly on ollut käytössä 1950-luvun lopulla.

Palkinkankaan metsäkämppä, Kirkonkylä
Palkinkangas on Metsähallituksen entinen kämppä, joka sijaitsee Puolangan kirkonkylältä Puokiolle johtavan tien varressa. Pihapiirissä on jäljellä hirsirakenteisen kämpän lisäksi talousrakennus.

Puokion vaara-asutus
Puokio tai Puokiovaara sijaitsee vaarajaksolla, joka rajoittuu tiukasti lännen suunnassa suoalueisiin. Kyläkeskus sijoittuu mäelle peltojen ja metsäsaarekkeiden vuorottelemaan vaaraviljelysmaisemaan ja muodostaa tiiviin ja selkeärajaisen yhtenäisen kokonaisuuden.

Puolangan kirkko
Puolangan kappeliseurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1786. Kirkon suunnittelija oli Jaakko Rijf. Kirkko paloi salaman sytyttämänä vuonna 1949. Vuonna 1954 valmistuneet kirkko ja kellotapuli ovat arkkitehti Olavi Sortan suunnittelemia. Rakennus on torniton pitkäkirkko, jonka jyrkkäharjaiset lappeet ulottuvat melkein maahan saakka. Kirkon lähistöllä on lainajyvästö 1800-luvulta.

Puolangan vanha meijeri, Kk
Puolangan vanha kivinen jugendtyylinen osuusmeijeri vuodelta 1907 edustaa käyttämättömänä ja huonokuntoisenakin jotain erityistä Puolangan taajamakuvassa. Meijerin kukoistusaikaa oli 1910-luku. Toiminta alkoi tämän jälkeen kuihtua eikä meijeri saanut enää hankittua uusia jäseniä. Meijerin toiminta lakkasi lopullisesti vuonna 1936.

Taltan kaksikerroksinen vilja-aitta, Joukokylä
Pihapiirin ulkopuolella, rantaan viettävällä peltoaukealla on kaksikerroksinen aitta. Sisätiloissa on eri-ikäisiä vuosilukukaiverruksia. Kaiverrukset ovat epäselviä - tulkinnanvaraisiksi on nähtävä vuosiluvut 1742 tai 1642.

Alueelle tyypillinen aitta on otsallinen ja pitkillä poskilla varustettu. Kaksikerroksinen ja otsallinen Taltan aitta on lajinsa ainoa edustaja Kainuussa. Ovien malli periytyy aina keskiaikaisiin puukirkkoihin. Aitan perustana on salvoshirret. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen melkein sata vuotta sitten lähellä olevan metsän reunasta. Aittaan liittyy perimätieto, että se olisi ollut olemassa jo ns. vihovenäläisten (eli rappasotien) aikana. Aitassa on vuonna 1995 rakennettu huopakatto. Aiemmin siinä on ollut tuohi-malkakate.

Tiaisen kruununmetsätorppa

Vartiolan suojeluskuntatalo, Väyrylä
Väyrylän Vartiopirtti on rakennettu suojeluskuntataloksi ja on nykyään Väyrylän kyläyhdistyksen omistuksessa. Yhdistys on kunnostanut rakennusta maalaamalla sen punamullalla sekä korjaamalla ikkunat ja ulko-ovet. Rakennuksen ympäristöä on raivattu, joten Vartiopirtti näkyy kauas kylämaisemassa.

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.

Kirjallisuutta:
Päivi Tervonen ja Marko Karvonen: Vaarojen kätköistä. Puolangan kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 397. Kainuun ympäristökeskus. Tampere 2005.