Olet täällä

Puolangan muinaismuistokohteet

Puolangan muinaismuistokohteiden esittelyt ja karttalinkit

Palvelut

Hulminvaara, kuppikivi ja Peräkangas E, pyyntikuoppaketju

 

Autionperä E, pyyntikuoppaketju ja tervahautoja
Puolangan lounaisosassa, noin 23 km Puolangan kirkolta sijaitsee Puokiojärvi ja siitä kilomeri pohjoiseen pieni Lautinjärvi. Järvien välissä on mäntymetsää kasvava kukkula. Sen halki kulkee Vaala–Puokio tie. Kukkulan suohon rajoittuvasta itäosasta on kartoitettu 22 pyyntikuopan jäännöstä.

Kuopista 13 sijaitsee tien eteläpuolella noin kolmensadan metrin pituisessa rivissä, loput ovat tien pohjoispuolella epämääräisessä rykelmässä vajaan sadan metrin päässä tieltä. Tien eteläpuolella, samassa rivissä pyyntikuoppien kanssa on lisäksi kaksi tervahaudan pohjaa.
Kartalla

 

Hautala ja Salmi,  kivikautinen asuinpaikka, pyyntikuoppaketju, tervahauta
Puolangan luoteisosassa, 15 km päässä Puolangan kirkolta sijaitsevat lähekkäin Auhojärvi ja sen länsipuolinen Pirttijärvi. Hautalan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Auhojärven länsipään pohjoisrannalla. Tutkimuksissa asuinpaikkaan viittaavia löytöjä oli noin 100 x 100 metrin kokoisella alueella. Löydöt olivat pääosin yksittäisiä kvartsiesineitä tai -iskennäisiä. Lisäksi tavattiin muutama löytökeskittymä, joissa oli asumisen likaamaa maata, tulisijojen jäännöksiä, palanutta luuta sekä joitain kiviesineiden katkelmia. Vaikuttaa todennäköiseltä, että asuinpaikka on kokonaisuudessaan esikeraamiselta ajalta, siellä on asuttu ainakin vuosien tienoilla 7100–7500 eKr. Se edustaa näin maamme vanhinta asutusvaihetta.

Hautalan asuinpaikalla oli kaksi painaumaa, jotka tutkittaessa osoittautuivat pyyntikuopiksi. Toinen niistä on ajoitettu yli 8000 vuotta vanhaksi. Jo aiemmin järvien välisen kannaksen länsiosasta oli löydetty pyyntikuoppien jäännöksiä. Tämä kohde tunnettiin nimellä Salmi. Kun aluetta käytiin tarkemmin läpi, havaittiin, että järvien välissä on miltei koko kannaksen mittainen pyyntikuoppaketju, jonka itäpää ulottuu Hautalan asuinpaikalle. Kuoppia on noin kaksikymmentä. Osa kuopista on niin epämääräisiä, että tarkkaa lukua on vaikea ilmoittaa. Hautalassa sijaitsee myös tervahaudan pohja. Paikka lienee nimetty sen mukaan.
Kartalla (Hautala)      Kartalla (Salmi)

 

Hulminvaara, kuppikivi
Noin 25 kilometriä Puolangan kirkolta kaakkoon sijaitsevan Kotilan Hulminvaaran lounaisrinteessä, lähellä pellon reunaa on noin 3 x 4 metrin kokoinen ja puolen metrin korkuinen maakivi. Sen tasaisessa päällyksessä on seitsemän selvää ja kaksi hieman epävarmaa kuoppaa. Hakkaamalla tehtyjen kuoppien halkaisija on noin kuusi ja syvyys kaksi senttiä.

Kyseessä on kaikin puolin tyypillinen kuppikivi. Vaikka mitään perimätietoa Hulminvaaran kiveen ei liity, muualta tiedetään, että tällaisiin kuoppiin laitetuilla antimilla on haluttu turvata talon onni ja menestys. Kuppikivet olivat tällaisessa käytössä vielä 1800-luvun lopussa. Kainuussa kuppikivet ovat erittäin harvinaisia.
Kartalla

 

Kotalahti, esihistoriallinen asuinpaikka
Kotalahti sijaitsee Puolangan eteläosassa olevan Osmankajärven etelärannalla, 38 km päässä Puolangan kirkolta. Rantatörmän päältä on löytynyt runsaasti jälkiä esihistorialliseen aikaan ajoittuvasta asuinpaikasta kymmenisen metriä leveänä kaistana noin sadan metrin matkalta. Varsinkin saviastianpaloja oli paljon, nelisen kiloa, lisäksi piistä, kvartsista ja kivilajeista valmistettuja esineitä ja niiden katkelmia sekä esineiden valmistuksessa syntyneitä iskoksia. Asumisesta kertovat myös värjääntynyt hiekka ja tulisijojen jäännökset. Löydöt ajoittavat asuinpaikan vanhemman metallikauden alkuun, vuosiin 1900–1000 eKr.

Paikalla on oleskeltu myös myöhemmin. Aivan rantatörmän vieressä tutkittiin hiiltä ja nokimaata sisältävä, palaneilla kivillä täytetty kuoppa, joka ajoittuu vuoden 500 jKr. tienoille. Nimi Kotalahti viittaa siihen, että paikan soveltuvuus asumiseen on huomattu sen jälkeenkin.
Kartalla

 

Paakanajärvi N, pyyntikuoppa-alue
Kohde sijaitsee kolmisenkymmentä kilometriä Puolangan kirkolta etelään, Paakanajärven pohjoispään sekä Valkeisen, Iso ja Pieni Huosiusjärvien välisellä alueella. Siellä on havaittu ainakin 27 kuoppajäännöstä useassa erillisessä ryhmässä. Suurin osa niistä on sekä muotonsa että sijaintinsa puolesta tyypillisiä pyyntikuoppien jäännöksiä, mutta joukossa on muutama hieman epämääräisempikin kuoppa. Nekin lienevät aikojen kuluessa täyttyneitä pyyntikuoppia. Todennäköisesti pyyntikuoppia on ympäristössä enemmänkin.
Kartalla

 

Peräkangas E, pyyntikuoppaketju
Puolangan luoteisosassa olevan Kalhamajärven luoteispuolella, 24 km päässä Puolangan kirkolta sijaitsee soiden ympäröimä Peräkangas. Kankaan itäreunassa, noin puolen kilometrin päässä Kalhamajärven Luppolahdesta sijaitsee 11 pyyntikuopan jäännöstä vajaat 0,4 km pitkässä rivissä. Kyseessä on Kainuulle tyypillinen, lähelle suon laitaa sijoitettu pyyntikuoppaketju. Kuopat ovat hyvin selkeitä, niiden läpimitta vaihtelee neljästä kahdeksaan metriin, syvyys on noin 40–80 senttiä ja niitä ympäröi reunavalli.
Kartalla