Olet täällä

Piippo, Jonne

Norsunluutorni: romaani

Helsinki: Tammi, 1945. 371 s.

Romaanin päähenkilö on savolainen Aaretti Harju, joka opiskelee Kajaanin seminaarissa. Eletään 1930-luvun alkua. Seminaarilaiset viettävät opintojensa ohessa värikästä opiskelijaelämää, ja raskasmietteisyyteen taipuvainen Aarettikin opettelee seuraelämän alkeita epävarmassa nuoruuden vimmassa. Aaretti ihastuu vanhempaan leskirouvaan, jota hän ei saa mielestään, vaikka alkaakin seurustella ikäisensä Kaisun kanssa. Kansakoulunopettajaksi valmistuttuaan Aaretti jättää Kaisun ja Kajaanin, ja hän saa syksyllä opettajanviran syrjäkylän koulusta Mikkelin tienoilta. Syksyn edetessä Aaretin ajatusmaailma hajoaa ja hän joutuu mielisairaalaan, mutta pääsee toipilaana kotiin jo jouluksi. Kevätlukukauden alussa Aaretti aikoo palata hoitamaan opettajanvirkaansa ja elämä alkaa asettua uomiinsa.

Teoksessa kuvataan Aaretin kehittymistä pojasta mieheksi sekä Kajaanin seminaarin toimintaa ja seminaarilaisten opiskelijaelämää 1930-luvulla. Henkilöiden nimet ovat muutettuja, mutta kuvitteellisten henkiöiden takaa on löydettävissä heidän todellisia esikuviaan. Jonne Piippo valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1936.

Puiston nurmikot olivat tummanvihreät. Niitä ei ollut leikattu vielä kertaakaan. Yksi ja toinen kävi ostamassa juotavaa kioskista ja vei tomuisille pöydille. Silloin tällöin ajoi jarruttava auto joen vastavalmistuneelle sillalle, joka kulki linnanraunioiden ylitse. Puiden lomitse näki sinistä vettä. Ja siinä ajelehti tukkeja matkalla KP:n sahaan. Saraste ja Aaretti nojautuivat taapäin muistaessaan, että huomenna he joutuisivat tekemisiin KP:n kanssa. He ajattelivat, millaista olisi ollut viettää kesä kotona. Kumpainenkaan ei käynyt haikeaksi. Saraste oli Tampereelta. Setä rahoitti. Aaretti muisti maalaistalon pitkät unettavat kesäpäivät. (s. 51)

 

Tehdas huutaa

Turku: Kirjokansi, 1945. 186 s.

Kajaanin Puutavara -osakeyhtiön (KPOY) ympärille sijoittuva yhdenpäivänromaani kertoo työläisyhdyskunnan elämästä erään syksyisen päivän aikana. Päivään mahtuu tavallisten arkitoimien lisäksi monenlaisia sattumuksia, niin kohokohtia kuin vastuksiakin: häät, potkut töistä, vankikarkurin kuolema poliisin luodista, asuinkorttelin tulipalo.

Teoksen sijoittuminen Kajaaniin tulee tekstissä esille vain viitteellisesti ja peitenimien varjossa, mutta Jonne Piippo on itse vahvistanut, että teoksen esikuvana on ollut Kajaani, joka oli hänelle tuttu kaupunki seminaarivuosien ajalta; Jonne Piippohan valmistui kansakoulunopettajaksi Kajaanin seminaarista 1936. Teoksen Törmä tarkoittaa Makkolan kaupunginosaa ja Kuoppa puolestaan Purolaa.

Poliisimestari Ahlström ojentaa lihavan kätensä, jota Hemppa pusertaa. Sitten tulee huoneeseen konstaapeli, ulossaattelija. Poliisimestarin ystävällisyydestä huolimatta Hemppa on painostavan mielialan vallassa ja tuntee kuin kuorman putoavan hartioiltaan päästessään ulos kadulle… Vapaus… Se on hyvin tärkeä asia.

Hemppa tirkistää raatihuoneen kelloa. Sitten hän palailee Kuoppaan. Vähitellen hänen askeliinsa tulee vauhtia ja lennokkuutta. Hän tekee taas lujan päätöksen: vähän viinaa, paljon harjoitusta. (s. 124–125)