Olet täällä

Paltamon rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet

Paltamon rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittelyt

Palvelut

Pertinpiha, Melalahti

 

Kainuun opiston alue, Mieslahti
Kainuun opisto on perustettu vuonna 1909. Asuntolarakennus Pekkala on alueen vanhin säilynyt rakennus vuodelta 1927. Sitä on myöhemmin laajennettu rapatulla kolmikerroksisella asuinrakennuksella 1950-luvulla. Rakennukset ovat pääosin 1960-1970-luvuilta. Nuorin on vuonna 1983 rakennettu päärakennus.

Kivesjärven rautatieasema

Kontiomäen rautatieasema

Leppikosken voimalaitos asuinalueineen
Leppikosken voimalaitos asuinalueineen on 1960-luvun alusta. Rakennukset edustavat samaa korkealaatuista voimalaitosarkkitehtuuria kuin muutkin Oulujoen voimalaitokset, joiden rakentamiseen myös Emäjoen voimalaitokset kuuluvat.

Melalahden työväentalo
Talo on rakennettu 1919-1922. Melalahden työväenyhdistys lakkautettiin vuonna 1929 ja rakennus siirtyi kunnan omistukseen. Siinä toimi kansakoulu vuosina 1936-46. Saksalaiset majoittuivat rakennuksessa vuonna 1944. Rakennus palautettiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1947 SKDL:n Melalahden yhdistykselle. Rakennuksessa on työväenyhdistyksen toiminnan hiivuttua ollut 1990-luvulla kesäkahvila. Nykyisin rakennus on yksityisessä omistuksessa.

Paltamon kirkko ja pappilat
Paltamon seurakunnan hengellisen ja hallinnollisen keskuksen siirtämistä lähemmäksi seurakuntalaisia oli mietitty jo 1800-luvun puolella. Kirkon rakentaminen Paltamon kirkonkylään aloitettiin vuonna 1939 sodan kuitenkin pian keskeyttäessä rakennustyöt. Arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1946. Tiilirakenteinen, valkoiseksi rapattu kirkko edustaa ns. hallikirkkotyyppiä. Kirkon yleisilme on klassismin sävyttämää funkista.

Kirkon lisäksi rakennettiin pappila, joka valmistui jo vuonna 1936. Se edustaa tyylipiirteiltään 1920-luvun klassismia. Rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari U.V. Haila Kajaanista. Kappalaisen valkoiseksi rapattu yksikerroksinen virkatalo on valmistunut vuonna 1956. Kirkon vieressä on vuonna 1971 valmistunut kajaanilaisen arkkitehdin Esko Laitisen suunnittelema modernia arkkitehtuuria edustava seurakuntakeskus.

Paltamon tsasouna
Paltamon tsasounan on suunnitellut arkkitehti Ilmari Ahonen vuonna 1959. Rakennus on vihitty käyttöön vuonna 1961. Tsasouna on suorakaiteen muotoinen ja kellotorni on sijoitettu kulmittain rakennuksen sisäänkäynnin viereen. Kirkon jyrkkäharjainen satulakatto ja kellotornin kuparikatto pehmentävät kirkkosalin arkkitehtonista eleettömyyttä.

Pertinpiha, Melalahti
Pertinpihan päärakennus on valmistunut vuonna 1912, navetta ja aitta vasta sodan jälkeen. Pertinpihan maalaamattomat rakennukset edustavat pienimuotoista talonpoikaisrakentamista ja muutaman lehmän taloudesta elänyttä, kausitöistä lisäansiota hankkinutta kainuulaisperhettä. Pihapiirin rakennukset on lahjoitettu 1990-luvulla Melalahden kyläyhdistykselle.
 
Rinteen hierinmylly ja myllysauna
Rinteen pieni yksihuoneinen satulakattoinen hirsirakenteinen hierinmylly sijaitsee rehevässä purolaaksossa, josta osa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi. Myllyn tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa - myllylle on kuitenkin erotettu palsta isojaon yhteydessä vuonna 1867. Samassa koskessa on aiemmin ollut neljä muuta myllyä ja puron varressa vielä kaksi myllyä.

Taipaleen tila ja Hakasuon mylly
Taipaleen tila on Hakasuolla toimineen Kiveksen ruukin (1852-1861) entinen patruunan asunto. Tilan on myöhemmin hankkinut omistukseensa eteläsuomalainen Furuhjelmien suku. Tilan rakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi tilanhoitajan asunto ja Hotellinkoskelta siirretty makasiinirakennus. Taipaleen tilaan kuuluu kylätien varressa oleva vuonna 1899 rakennettu kaksikerroksinen mylly, myllärintupa ja varastorakennus. Myllyn yhteydessä ollut saha on purettu pois. Jäljellä on raamisahan runko, johon on rakennettu katos 1990-luvun lopussa rakennusten kunnostuksen yhteydessä. Taipaleen tila ja mylly ovat Kainuussa ainoita kartanokulttuuria edustavia kohteita.

Uittoyhdistyksen makasiini
Kolmiosainen, komea uittoyhdistyksen makasiini on rakennettu Kiehimäjoen törmälle 1900-luvun alussa. Makasiinin keskiosa on hirrestä ja päädyt ovat lautarakenteisia. Uitto Kiehimäjoessa Siikajoelle alkoi vuonna 1904 ja pari vuotta myöhemmin Kajaaniin.

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.

Kirjallisuutta:
Maarit Pimiä: Paltamon kulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut 200. Kainuun ympäristökeskus. Kuopio 2000.