Olet täällä

Paltamon muinaismuistokohteet

Paltamon muinaismuistokohteiden esittelyt ja karttalinkit

Palvelut

Hyttisuo, raudanvalmistuspaikka ja Kiveskoski, rautaruukin jäännökset

 

Autioniemi, kivikautinen asuinpaikka
Yksi Suomen esihistorian tunnetuimmista esineistä on Paltamon Autioniemestä löytynyt kiviase, jonka toinen pää on tehty karhun pään muotoiseksi. Löytöpaikka sijaitsee Kiehimäjoen länsirannalla, kymmenisen kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen. Myöhemmissä tutkimuksissa sieltä on löytynyt vähäisiä merkkejä kivikautisesta asumisesta.

Autioniemen karhunpää mainitaan säännöllisesti, kun puhutaan Suomen esihistoriallisesta taiteesta. Hirveä tai karhua kuvaavia eläinpäisiä kivinuijia tunnetaan melko paljon Suomen kivikaudelta. Harva niistä on nykyajan ihmisen mielestä yhtä taitavasti tehty, kuin Autioniemen esine. Sen raaka-aine on paltamolaista vuolukiveä, joten se lienee paikallista tekoa. Esineen käyttötarkoitusta ei varmuudella tiedetä, mutta jokapäiväinen käyttöesine se ei kuitenkaan ole ollut. Karhunpääesineen ikäkin on epävarma. Todennäköisimmin se on esikeraamisen ajan lopulta ja sillä on ikää yli 7000 vuotta.
Kartalla

 

Kiveskoski ja Hotellinkoski, rautaruukin jäännökset
Kivesjärvestä Oulujärveen laskevan Varisjoen niskasta vajaan puolen kilometrin päässä on joen ensimmäinen koski. Paikka sijaitsee Paltamon kirkonkylästä 15 kilometriä länteen, nykyään kosken länsipuolitse kulkee Manamansaloon johtava tie. Siihen päätti 1840-luvulla Vaalan Myllyrannan rautaruukin omistaja perustaa harkkohytin Myllyrannan apuhytiksi. Tämä Kiveksen ruukki otettiin käyttöön vuonna 1852. Hytti oli hyvin tehty ja rauta laadukasta. Hyteissä tapahtuva raudanpoltto oli kuitenkin käymässä vanhanaikaiseksi ja kannattamattomaksi. Siksi sekä Myllyrannan ruukki että Kiveksen apuruukki päätettiin lakkauttaa ja perustaa niiden sijaan uudempaa tekniikka edustava masuuni Varisjoen varteen. Vanhat ruukit hävitettiin vuonna 1859. Päätös oli hätiköity, sillä masuunin rakennustöissä tarvittava rauta piti sen vuoksi hankkia muualta ostamalla.

Masuunin rakennuspaikaksi valittiin kilometrin verran Kiveksen ruukista alajuoksulle sijaitseva Varisjoen koski. Paikan nimi muuttui masuunihankkeen yhteydessä arkisesta Myllykoskesta komeasti Hotellinkoskeksi. Nimenmuutokseen oli ilmeisesti hyvä syy. Omistajaksi tulleen yhtiön osakkaille selvisi pian, että heitä oli kaupanteossa huijattu ja heidän rakennustöihin sijoittamiaan rahoja käytettiin kaikkeen muuhun, kuin tuotantolaitosten rakentamiseen. Paikalla vietetystä iloisesta elämästä on säilynyt värikkäitä kertomuksia.

Koko masuunihanke raukesi konkurssiin ja rakennustöiden paikalle houkuttelemalta väeltä loppuivat työt. Osa jäi paikkakunnalle ja jatkoi juopottelevaa elämää. Nämä tapahtumat olivat osaltaan synnyttämässä Kiveksen rosvoiksi nimettyä joukkiota, joka on jäänyt historiaan ainoina Suomen sisävesillä toimineina merirosvoina. He ryöstelivät talollisten lisäksi tervansoutajia Oulujärvellä.

Kiveksen harkkohytin paikalla toimi myöhemmin saha ja mylly. Raudanvalmistuksesta kertovat suuret kuonakasat, hiilivaraston jäännökset ja jotkut epämääräiset kumpareet sekä mahdolliset voimakanavien jäännökset joessa. Joessa on myös näyttäviä rantapengerryksiä ja johtimia. Mylly on nykyään kunnostettu ja se tunnetaan Hakasuon myllyn nimellä. Myllyn ja tien välissä on pysäköintialue nuotiopaikkoineen, opastauluineen sekä paikan menneisyydestä kertovine muistomerkkeineen. Paikalla pidetään kesäisin kyläjuhlia. Tämän ansiosta sinne on rakennettu raudanpolttonäytöksissä käytettävä rautahytin kopio.

Hotellinkoskella on suurista suunnitelmista muistona rakennusten kiviperustuksia ja patorakennelman jäännöksiä. Ne sijaitsevat opastein varustetun luonto- ja kotiseutupolun varressa.
Kartalla (Kiveskoski)    Kartalla (Hotellinkoski)

 

Hyttisuo, raudanvalmistuspaikka
Kun paikan nimi on Hyttisuo, on melko varmaa, että siellä on ollut hytti, jossa on talonpojat ovat valmistaneet rautaa suosta nostetusta malmista. Niinpä myös Mieslahden pohjoispuolella, runsaat seitsemän kilometriä Paltamon kirkonkylästä itään olevan Hyttisuon eteläreunasta on löytynyt raudanvalmistuspaikan jäännökset.

Suosta nousevalla kumpareella on kaksi noin neljän metrin läpimittaista ja puolen metrin syvyistä miilukuoppaa. Vieressä on parin metrin läpimittainen ja puolisen metriä korkea kumpare, sulatusuunin jäännökset. Toinen, neljän metrin läpimittainen kumpare sisältää raudan pelkistyksessä syntynyttä kuonaa. Monet Kainuun raudanvalmistuspaikoista ovat löytyneet metsänuudistukseen liittyvän maanmuokkauksen jälkeen, jolloin ne ovat ainakin osittain tuhoutuneet. Tämä on yksi harvoista ehjänä säilyneistä raudanvalmistuspaikoista.
Kartalla