Olet täällä

Päätalo, Kalle: Juoksuhautojen jälkeen

Juoksuhautojen jälkeen
 

Romaanissa eletään kesää 1996 mutta palataan muistoissa kauas taaksepäin. Romaanin päähenkilönä on entinen lotta, rintamamiestilan leskiemäntä Jenni Kinnunen, joka elelee tyttärensä perheen kanssa Etelä-Kainuussa sijaitsevalla tilallaan. Lahdessa asuva esikoispoika Matti saapuu kesälomallaan lapsuudenkotiinsa ja lähtee dementoituneen, halvaantuneen äitinsä kanssa kiertoajelulle katselemaan tämän nuoruuden maisemia. Kiertomatkan aikana sairauksien haurastuttama äiti kertoo pojalleen lapsuutensa ja nuoruutensa ankarista kokemuksista Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

 

– Sivakkakorpi on sentään erillinen viljelysmaa. Nämä kuivanmaan pellot on taas raivattu talon ympärille, Matti lähes kivahtelee. – En, jumaliste, pysty ottamaan totena, että pellot, jotka on metsän alta kuokittu tähän Rauhalan rakennusten ympärille, isä joutui istuttamaan takaisin metsäksi. Kerkisin itsekin olla isän kaverina näitä peltoja laajentamassa.
He eivät ehdi pohtia asiaa monellakaan lauseella, kun auto vierii karjarakennuksen päähän ja saman tien tullaan pihamaalle. Matin ja Marjatan lomareissusta oli oltu jo useamman kerran puhelinyhteydessä. Viimeksi tänään aamuvarhaisella Marjatta oli soittanut Rauhalaan ja varmistanut Seijalle, Matin kolmanneksi vanhimmalle siskolle, että he olivat lähdössä ajamaan Kainuuta kohti.
Jenni-mummu istuu pihamaalla yksipuolisessa riippukeinussa. Koska Rauhalassa tiedetään heidän saapumisestaan ja on kaunis ja lämmin ilma, tuntuu Matista kuin itsestään selvältä se, että äiti on tullut ulos heitä odottamaan. Näin oli tapahtunut lähes poikkeuksetta joka kesä.
(s. 27–28)