Olet täällä

Muistelmia

Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään

 

Muistelmia

 

Alkio, Santeri: Sanomalehtimies kesämatkoilla Ruotsissa, Suomessa, Latviassa, Puolassa ja Saksassa

Porvoo: WSOY, 1928. 277 s.

Matkakirjassaan Santeri Alkio muistelee eräitä matkojaan vuosilta 1925–1927. Kesällä 1926 tekemäänsä Kainuun-matkaa hän kuvaa peräti viidenkymmenen sivun verran. Alkio kuvailee hyvin lämpimin ja kunnioittavin sanakääntein vierailuaan Paltamossa kirjailija Heikki Meriläisen luona ja Hyrynsalmella Hallan Ukon J. A. Heikkisen luona.

Berner, Mia: PS: merkintöjä suruvuodelta

Suomentaneet Liisa Ryömä ja Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1986. 459 s.

Kirjailija-toimittaja Mia Berner, joka oli naimisissa runoilija Pentti Saarikosken kanssa vuodesta 1975 tämän kuolemaan vuonna 1983, kuvaa muistelmakirjassaan mm. kainuulaisen luonnon ja kamarimusiikkijuhlien lumovoimaa heidän viimeisellä yhteisellä lomallaan Kuhmossa kesällä 1983.

Calamnius, Ilmari: Kiannan rannoilta Kaspian poikki: päiväkirjani kesämatkalla kotimaassa ja Venäjällä: alas Oulujokea, alas Volgavirtaa, yli Kaukasus-vuorten, läpi Krimmin niemen v. 1902.

Helsinki: Eero Erkko, 1903. 176 s.

Matkakertomus käsittää Ilmari Kiannon tekemän Venäjän-matkan Volgan, Kaukasian ja Krimin kautta Moskovaan syksyllä 1902. Teoksen alussa kuvataan tervaveneellä tehtyä matkaa Suomussalmelta Oulujärven kautta Ouluun.
 

Ervasti, A. V: Muistelmia matkalta Wenäjän Karjalassa kesällä 1879

Oulu: Oulun kirjapaino-osakeyhtiö, 1880. 207 s.

A. V. Ervastin seikkaperäinen kertomus matkasta Vienan Karjalaan kesällä 1879 alkaa Oulusta. Oulujärvellä hän hyppäsi kuhmolaisten tervaveneeseen, jonka kyydissä hän pääsi seuraavaan pysähdyspaikkaansa Paltaniemen Hövelöön. Paltaniemeltä hän jatkoi aiempaan kotikaupunkiinsa Kajaaniin ja käväisi saman tien nimipäiväpidoissa Polvilassa, Lönnrotin entisessä talossa. Kajaanista matka jatkui hevoskyydillä Kuhmoniemelle ja sieltä edelleen vesiteitse valtakunnan rajalle ja Karjalaan.
 

Haanpää, Pentti: Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925–1939

Helsinki: Otava, 1976. 293 s.

Kirjailija Pentti Haanpään kirjallisesta jäämistöstä kootussa kirjassa on muistikirjamerkintöjä mm. hänen käynneistään Kainuussa touko-kesäkuun vaihteessa 1929 ja elokuussa 1933. Haanpää on kirjoittanut matkaselostukset muistikirjaansa tuoreeltaan matkan varrella tauko- ja yöpymispaikoissaan.
 

Hiekkanen, Maijaliisa: Kotiapulainen

Tuulos: Elämän Laulu T:mi, 2016. 77 s.

Muistelmateos kertoo Kainuun maaseudulla asuvasta nuoresta Maijasta, joka lähtee 1960-luvulla Helsinkiin kotiapulaiseksi arkkitehti Martti Välikankaan perheeseen. Vaikka kodinhoito ja erilaiset askareet ovat jo kotoa Maijalle tuttuja, on elämä hienossa kaupunkilaistalossa aivan toisenlaista kuin Kainuun korvessa. Isäntäväki on ystävällistä, ja Maija tutustuu vapaa-aikanaan Helsinkiin. Ajatus kesästä tuulisessa, erityksissä olevasta saaressa arkkitehdin perheen kesäpaikassa alkaa ahdistaa Maijaa, ja hän päätyy etsimään toisen työpaikan.
 

Jäppinen, Kyösti: Tervainen latu

Suomussalmi: Myllylahti, 2003. 292 s.

Majuri Kyösti Jäppisen omaelämäkerrallisen teoksen keskiössä on hänen selontekonsa ja jälkipuintinsa Oulun tervahiihdosta 1967, jolloin hän joutui hiihdon voittajana pitkällisen riepottelun kohteeksi hiihtoreittiin liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Ammattiuraansa kuvatessaan Jäppinen muistelee myös Kajaanin-vuosiaan 1966–1977, kun hän työskenteli Kainuun Prikaatissa ja Kajaanin sotilasläänin esikunnassa.
 

Kankkonen, Veikko: Hyppyrinnokalta kultapojaksi

Muistiin merkinnyt Mauri Salmi. Helsinki: Weilin+Göös, 1969. 261 s.

Sotkamossa syntynyt ja siellä lapsuutensa viettänyt mäkihypyn olympiavoittaja Veikko Kankkonen kertoo kirjassaan elämänvaiheistaan ja urheilu-urastaan. Vuonna 1940 syntynyt Kankkonen asui Sotkamossa kesään 1951 saakka ja kävi siellä myöhemminkin sukulaisten luona vieraisilla. Sotkamossa koulupojan elämään kuuluivat olennaisina osina pienet kepposet, yleisurheilu ja pesäpallo sekä mäkihyppy, jota hän alkoi harrastaa jo 6-vuotiaana.
 

Karimo, Aarno: Penikulmia nielemässä: matkatarinoita

Porvoo: WSOY, 1929. 264 s.

Riemukkaassa matkakirjassaan Aarno Karimo kertoo syksyllä 1928 tekemästään automatkasta, jonka aikana hän ajoi Viipurin ja Karjalan kautta Kainuuseen ja Kainuusta Pohjanmaan kautta takaisin etelään. Kirjassa on lähes 50-sivuinen selostus hänen havainnoistaan Kainuun maankamaralla. Sotkamossa hän pähkäili huonoja teitä, Kajaanissa linnanraunioiden huonoa kuntoa. Karimo kertoo myös vierailustaan Paltamossa kirjailija Heikki Meriläisen luona, ja Ylä-Kainuun kierroksellaan hän jutusteli myös muutamien konstailemattomien korven ihmisten kanssa.
 

Kianto, Ilmari: Avoimet kirjeet

Suomussalmi: Kiannon Turjanlinna Oy, 2011. Toimittanut Raija-Liisa Kianto. s. 276.

Kirjaan on koottu Ilmari Kiannon Kalevaan kirjoittamia, päiväkirjamaisia kirjeitä, joissa hän kertoo kuulumisiaan ja muistelee menneitä. Mukana on myös muutamia Kainuun Sanomissa julkaistuja kirjeitä. Kirjeet avaavat lukijalle kirjailijan viimeisiä vuosikymmeniä, jolloin hän asui talvet Helsingissä ja kesät Suomussalmella. Noihin vuosiin mahtui niin seuraelämää kulttuuripiireissä kuin rauhoittumista kainuulaisen korven keskellä. Kirjeissään Kianto kertoo tapaamistaan ihmisistä ja kirjoittaa kirjoista, joita on lukenut. Välillä hän ottaa kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin.
 

Kianto, Ilmari: Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarinvallan aikuisessa Moskovassa vv. 1901–1903

Helsinki: Suomen Kirja, 1946. 524 s.

Muistelmakirjassa Ilmari Kianto kertoo oleskelustaan Venäjällä vuosina 1901–1903. Kirjassa hän kuvaa myös käyntiään kotona Suomussalmella kesällä 1902. Kotoaan Kianto lähti sitten sille Venäjän-kiertomatkalle, jota hän on kuvannut tarkemmin kirjassaan Kiannan rannoilta Kaspian poikki. Epilogissa hän palaa jälleen Kainuuseen kertoessaan lyhyesti elämänvaiheitaan Venäjältä paluun jälkeen.
 

Kianto, Ilmari: Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä

Helsinki: Otava, 1931. 469 s.

Muistelmakirjassa Ilmari Kianto muistelee elämäänsä joulusta 1897 syksyyn 1901. Hän saa filosofian kandidaatin opintonsa valmiiksi Helsingin yliopistossa ja auskultoi opettajaksi normaalilyseossa. Kiannon tuttavapiiriin kuuluvat Helsingissä mm. Eino Leino ja Maila Talvio. Vaikka Kianto oleskelee teoksen kattaman ajanjakson pääosin Helsingissä, kertoo hän teoksessaan myös muutamista käynneistään kotona Suomussalmella. Teoksessa on kuvattu kotiseudun tapahtumia myös eräiden kotiväen kirjeiden kautta.
 

Kianto, Ilmari: Suomi suureksi – Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä

Hämeenlinna: Karisto, 1918. 227 s.

Vienan heimosotaretkestä 1918 kertovan kirjan alussa Kianto on lähdössä Vienaan Kajaanista. Matka taittuu veneellä Suomussalmelle ja siitä eteenpäin rajalle hevoskyydissä ja jalkapatikassa.
 

Kianto, Ilmari: Talviretkiä Pohjolassa

Hämeenlinna: Karisto, 1915. 179 s.

Matkakirjassaan Kianto kuvaa kahta Vienan-matkaansa, jotka hän teki porokyydillä kevättalvella 1914. Toisen matkakuvauksen alussa Kianto kuvaa tapahtumia myös rajan tällä puolen, kun hän ajelee kohti Vienaa Juntusrannan ja Hossan kautta.
 

Kojo, Raimo O: Syysmatka Suomessa

Porvoo: WSOY, 1988. 321 s.

Raimo O. Kojo kertoo 3000 kilometrin pyöräretkestään, jonka lähtöpaikkana oli Nuorgam ja päätepisteenä Hanko. Kirjassaan hän raportoi parinkymmenen tiiviin sivun verran havaintojaan "Nälkämaasta" (Suomussalmesta) ja muualta Kainuusta. Suomussalmella retkeilijä käy mm. Turjanlinnan maisemissa, Sotkamossa puolestaan Matkustajakoti Tikkasessa ja kirjailija Veikko Huovisen vieraana. Polkupyörän selässä matkailijan ajatuksia herättelevät myös tienvarsien maisemat, metsät ja hakkuualat.
 

Korhonen, Keijo: Sattumakorpraali: Korhonen Kekkosen komennossa

Helsinki: Otava, 1999. 381 s.

Muistelmakirjassaan professori Keijo Korhonen keskittyy kuvaamaan työtään ja sattumuksia Kekkosen "hovissa", jossa hän toimi erilaisissa tehtävissä parin vuosikymmenen ajan. Muutamissa kohdin hän viittaa myös juuriinsa Paltamon Melalahdessa, ja teoksen lopussa hän kertoo kohuun päättyneestä päätoimittajakaudestaan Kainuun Sanomissa.
 

Korhonen, Kusti: Pappina murrosajassa

Helsinki: Kirjaneliö, 1982. 291 s.

Sotkamolaissyntyinen rovasti Kusti Korhonen (1911–2000) kertoo muistelmakirjassaan työntäyteisestä elämästään, jonka aikana hän ehti työskennellä niin rintama- kuin seurakuntapappinakin sekä kirkollisten keskusjärjestöjen palveluksessa. Kusti Korhonen asui Sotkamossa 19-vuotiaaksi, jolloin hän muutti opintojen vuoksi Viipuriin ja sieltä aikanaan edelleen Helsinkiin. Isänmaa kutsui hänet talvisodan alkaessa jälleen Kainuuseen, ja hän haavoittui päähänsä Kuhmon taisteluissa. Tämän jälkeen elämäntehtävät veivät Korhosen takaisin Etelä-Suomeen.
 

Lappalainen, Antti: Pienestä pitäen suurin piirtein

Helsinki: Didac, 1998. 206 s.

Opetusneuvos Antti Lappalainen (s. 1929) liikuskelee muistelmakirjassaan Kajaanissa sekä nuorena seminaarilaisena että eläkeikää lähestyvänä yliopistomiehenä. Nilsiässä syntynyt Lappalainen opiskeli Kajaanin seminaarissa 1946–1951. Opettajan ja oppikirjantekijän uralle omistautunut Lappalainen on viettänyt pääosan elämästään pääkaupunkiseudulla, mutta palasi 1980-luvun lopulla muutamaksi vuodeksi Kajaaniin hoitamaan Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen täydennyskoulutusyksikön johtajan virkaa.
 

Lönnrot, Elias: Elias Lönnrotin matkat, I ja II osa

Helsinki: SKS, 1902. 415 ja 283 s.

Alun perin kahtena osana julkaistut Elias Lönnrotin matkakertomukset, -kirjeet ja -päiväkirjat ovat syntyneet hänen runonkeruu- ja työmatkoillaan 1828–1844, joten ne sisältävät runsaasti matkakuvauksia myös Kainuusta. Jo vuosien 1831 ja 1832 matkoilla hänen reittinsä kulki etelästä Kainuun kautta kohti Vienan Karjalaa, ja vuodesta 1833 lähtien hän matkusteli Kajaanista käsin tultuaan nimitetyksi Kajaanin piirilääkäriksi. Teoksesta on julkaistu uudistettu ja hieman suppeampi yksiosainen laitos vuonna 1980 Weilin+Göösin kustantamana. Lönnrotin Kainuun-matkojen matkakuvauksia on julkaistu myös Markku Niemisen toimittamassa teoksessa Elias Lönnrotin matkat Kainuussa, joka ilmestyi 1999 Pohjoisen kustantamana.
 

Martikainen, Juha-Matti: Kotiinpaluu: Jalo Heikkisen elämä

Helsinki: Otava, 1996. 239 s.

Elämäkertaromaanin muotoon kirjoitettu kirja kertoo 1990-luvun puolivälissä runsaasti julkisuutta saaneen Jalo Heikkisen (s. 1926) ja hänen isänsä Antti Heikkisen (s. 1894, kuolinaika tuntematon) elämäntarinan. Kuhmolainen Antti Heikkinen lähti 1910-luvun lopussa Venäjälle, jossa hän meni naimisiin inkeriläisen opettajan kanssa. Heille syntyi epävakaissa oloissa kolme lasta: Jalo, Lempi ja Onni. Jatkosodan aikana Antti Heikkinen onnistui palaamaan Suomeen inkeriläisten joukossa ja päätyi perheineen lopulta Ruotsiin. Ruotsissa Jalo alkoholisoitui ja alkoi kaivata takaisin lapsuudenmaisemiinsa Inkeriin. Vuonna 1959 Jalo käveli Neuvostoliiton rajan yli Imatran Pelkolassa ja joutui heti vangituksi. Mielisairaaksi diagnosoidun rajanylittäjän tie johti Kashenkon mielisairaalaan ja sieltä aikanaan vankimielisairaalaan Syvärille Swirtskan luostariin. Neuvostoliiton romahdettua Suomeen alkoi kantautua tietoja Jalo Heikkisen surkeasta kohtalosta ja halusta päästä takaisin Suomeen. Monien mutkallisten vaiheiden jälkeen Jalo Heikkinen pääsi palaamaan vuonna 1996 Suomeen ja asettui asumaan isänsä synnyinpitäjään Kuhmoon.
 

Paananen, Mauri: Nuoruus sodan varjossa

Helsinki: Edita, 1997. 282 s.

Muistelmateoksessaan kouluneuvos Mauri Paananen kertoo lapsuus- ja nuoruusvuosistaan Reisjärvellä sekä "vaellusvuodestaan" 1945, jonka aikana hän ehti olla tilapäistöissä Kemissä, Helsingissä ja Kajaanissa. Kajaanissa Paananen teki syksyn ajan propseja ja halkoja Heinisuon savotalla, jossa hänen mielessään kypsyi päätös pyrkimisestä Kajaanin seminaariin. Elokuussa 1946 hän osallistui seminaarin pääsykokeisiin. Kirja päättyy riemukkaisiin tunnelmiin, kun hän sai kuulla tulleensa hyväksytyksi Kajaanin seminaarin oppilaaksi.
 

Sparre, Louis: Kalevalan kansaa katsomassa: muistiinpanoja Kauko-Karjalan-retkeltä v. 1892

Porvoo: WSOY, 1930. 154 s.

Taiteilija Louis Sparre kuvaa matkakertomuksessaan toista Vienan-matkaansa, jonka hän teki kesällä 1892 kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa; ensimmäisen matkansa hän oli tehnyt kaksi vuotta aiemmin Akseli Gallen-Kallelan ja tämän vaimon kanssa. Kirjan alussa Sparre kuvaa matkan vaiheita Suomen puolella. Sparre ja Wikström matkustivat Helsingistä Kajaanin ja Sotkamon kautta Kuhmon (tuolloin Kuhmoniemi) Lentiiraan Sparrelle jo tuttuun Matokankaan torppaan, josta he saavat oppaakseen ja avustajakseen Renne Haverisen. Lentiirassa matkalaisten viimeisinä etappeina ennen valtakunnanrajaa ja Akonlahtea ovat Rimmin ja Huosion talot.
 

Säisä, Eino: Kuvat kertovat: lastuja, muistelua, kuvauksia

Helsinki: Tammi, 1983. 162 s.

Muisteluskirjassaan Eino Säisä katselee vanhoja valokuvia ja kertoilee niiden herättämiä muistikuvia lapsuutensa ja nuoruutensa tapahtumista. Muistikuvien kehyksinä ovat lähinnä Säisän kodin ja koulun miljööt Pohjois-Savossa, mutta muistelusten joukossa on myös kertomus kesäisestä Vuokatin-matkasta (Retki Vuokatille), joka tehtiin linja-autolla Säisän ollessa 14-vuotias.
 

Tikkanen, Ville: Kalle Päätalon kaverina: muisteluksia elämän varsitieltä

[Suomussalmi]: Myllylahti, 2002. 252 s.

Taivalkoskella lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt ja sittemmin Kajaanissa elämäntyönsä tehnyt liikennöitsijä ja kansanedustaja Ville Tikkanen muistelee teoksessa kaveriaan kirjailijaprofessori Kalle Päätaloa. Muisteluksissa liikutaan ennen kaikkea Taivalkosken maisemissa, mutta myös Päätalojen luona Tampereella, Tikkasten luona Kajaanissa ja yhteisissä tilaisuuksissa Helsingissä.
 

Tuomi, Lauri: Aika on tallettaa [1]

Helsinki: Kirjaneliö, 1978. 252 s.

Postuumina ilmestyneessä muistelmakirjassaan sosiaalineuvos, pastori Lauri Tuomi (1908–1977) muistelee elämänkulkuaan synnyinpitäjästään Ylivieskasta Leppävirran ja Nivalan kautta Ristijärvelle Kainuuseen. Lauri Tuomi työskenteli Ristijärven kirkkoherrana syksystä 1940 syksyyn 1947 ja toimi Ristijärvellä myös kunnanvaltuutettuna, joten hän ehti tutustua perinpohjaisesti sekä hengelliseen että maalliseen elämänmenoon sodan varjossa kyyhöttävässä Kainuussa.
 

Tyrkkö, Martti: Savottapappina Pohjolassa: kokemuksia ja elämyksiä tukkijätkien parissa

Porvoo: WSOY, 1942. 222 s.

Savottapappina pohjoisessa toiminut Martti Tyrkkö kertoo kirjassaan työstään Lapin karskien tukkijätkien parissa. Kirjan loppupuolella hän kertoo käynnistään Suomussalmella ja Hyrynsalmella; hän halusi tutustua talvisodan jälkeisiin elinoloihin Kainuussa ja sai nähdä kainuulaisten yritteliäisyyden ja jälleenrakennushalun raunioiden ja köyhyyden keskellä.
 

Wacklin, Saara: Satanen muistelmia Pohjanmaalta

Ilmestynyt alun perin ruotsinkielellä kolmena osana 1872–1876 ja sen jälkeen suomeksi useina erilaisina laitoksina.

Saara Wacklinin klassisessa muistelmakirjassa on muutamia kuvauksia myös Kainuun tapahtumista, ennen kaikkea keisari Aleksanteri I:n matkasta Kainuuseen ja Pohjanmaalle 1819.