Olet täällä

Kuhmon rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet

Kuhmon rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittelyt

Palvelut

Juminkeko

 

Elimyssalon erämaatalot Levävaara ja Latvavaara
Levävaaran ja Latvavaaran erämaatalot kuvaavat hienolla tavalla kuhmolaista yksinäistaloa ja kuhmolaista asumisen väljyyttä.

Levävaara
Levävaarassa on ollut asutusta 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Pihapiirin rakennukset tuhoutuivat viime sodan taisteluissa ja nykyiset rakennukset on tehty 1940-luvulla, riihi vuonna 1952. Levävaara on hieno esimerkki jälleenrakennuskauden pihapiiristä - rakennukset on rakennettu lyhyellä aikavälillä korvaamaan kokonaan tuhoutunutta pihapiiriä.

Latvavaara
Latvavaara on perustettu kruununmetsätorpaksi ilmeisesti vuonna 1843. Välillä torppa on autioitunut. Vuonna 1913 siitä tuli metsänvartijatorppa, jona se toimi itsenäistymiseen eli vuoteen 1931 asti. Ajan olosuhteita kuvaa hyvin, että Latvavaara autioitui uudelleen 1960-luvulla, vaikka uusi päärakennus oli valmistunut 1950-luvun puolivälissä.

Juminkeko
Kuhmon keskustassa sijaitseva Juminkeko edustaa modernia suomalaista puuarkkitehtuuria. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Mikko Heikkinen ja Markku Komonen ja se valmistui 1999. Uudisrakennuksen pohjana on paikalla aiemmin ollut vanha puutalo. Juminkeon arkkitehtuurisen ilmeen muodostavat rakennusta ympäröivät 24 hirsipilaria, jotka kannattelevat kahteen suuntaan lappeellaan olevaa turvekattoa. Katolla kasvaa kainuulainen puolukkakanervikko.

Juortanan mylly
Vuonna 1936 rakennettu mylly säästyi kylän lähes ainoana rakennuksena talvisodan taisteluissa. Samalla paikalla on ollut mylly ainakin 200 vuotta. Vartiuskylän kylätoimikunta on kunnostanut myllyä vuosina 1970-1985.

Jämäksen vanha rajavartioston kasarmi
Rajavartioston kasarmi Jämäkseen valmistui vuonna 1930. Sotavuosina se toimi armeijan tukikohtana ja jatkosodan aikana osasto Marttina toimi sieltä käsin.

Katerman voimalaitos asuinalueineen
Katerman voimalaitoksen asuinalueineen on suunnitellut arkkitehti Eino Pitkänen. Rakennukset ovat valmistuneet sodan pitkittämän rakentamisprosessin jälkeen vuonna 1950. Voimalaitos on yhdessä Sotkamon Kallioisten ja Paltamon Leppikosken voimalaitoksen kanssa maakunnallisesti arvokkaita arkkitehtuurikohteita ja muodostavat Kainuun teollistumisesta kertovan kokonaisuuden.

Kuhmon kirjasto
Kuhmon kirjaston on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa. Rakennus on suunniteltu vuonna 1984 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1988. Rakennus edustaa hyvin veistoksellista modernismia postmodernein piirtein.

Kuhmon kirkko
Kirkon piirustukset vuodelta 1807 ovat Ruotsin yli-intendentinviraston konttorista. Kirkon suunnittelija on Jaakko Rijf. Alun perin rakennus oli uusklassillinen aumakatolla varustettu ristikirkko. Kirkko muutettiin 1859-1860 Johan Oldenburgin suunnitelmien mukaan empireasuiseksi keskeiskirkoksi. Huomattavin ulkonäköön vaikuttava muutos syntyi, kun kirkon ristikeskukseen rakennettiin suuri neliömäinen, suureen laterniiniin yhtyvä kupoli. Talvisodan vaurioita korjaavassa kunnostustyössä sisätilojen kupoli poistettiin ja samalla suurennettiin mm. kirkon ikkunoita.

Kuhmon ortodoksikirkko
Kuhmon ortodoksikirkko on alun perin vuodelta 1966 ja suunnittelija on arkkitehtiylioppilas Paavo Joensalo. Ristinmuotoinen kirkko poikkeaa muodoltaan muista sodan jälkeen rakennetuista Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkoista tai tsasounista. Kirkko sai uuden, enemmän lähinnä muutostöiden aikaista arkkitehtuuria kuvaavan ilmeen vuonna 1990. Muutokset on suunnitellut kajaanilainen rakennusarkkitehti Esko Peittola.

Kuhmon paloasema
Kuhmon aumakattoinen kaksikerroksinen punatiilestä rakennettu paloaseman on vuodelta 1953 ja sen suunnittelija on arkkitehti Eino Pitkänen Kajaanista. Palotorni on rakennettu erilleen.

Kuhmo-talo
Kuhmo-talon on suunnitellut arkkitehti Matti Heikkinen Uki Arkkitehdit Oy:stä vuonna 1990. Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Lammasjärven rannalla Kuhmon keskustassa. Rakennuksella ja sen arkkitehtuurilla on poikkeuksellisen vahva suhde luontoon.

Kuikan kämppäkartano
Hirsirakennuksista koostuva kämppäkartano on 1950-luvulta. Kämppään kuuluvia rakennuksia ovat suuri kämppä, johon kuuluu majoitus-, keittiö ja teräväpää, kauppa sekä varasto ja talli. Alueella on vielä kellari ja pari käymälää.

Kuusijoen uittolaitteet, Saunajärvi
Pienestä Kuusijärvestä Kylmäjärveen laskevan Kuusijoen varrella on säilynyt uittolaitteita sekä pato. Kuusijoen yläjuoksulla, vajaan kilometrin päässä, on uittorakenteisiin kuuluva yksihuoneinen, suoraseinäinen säilytysaitta, jota kyläläiset kutsuvat "hartsuaitaksi". Kuusijoen länsipuolella, välittömässä läheisyydessä, on Kilpelänkankaan Toisen maailmansodan aikainen taistelualue.

Lapinsalmen pihapiiri
Pihapiiriin kuuluu lähes parikymmentä talonpoikaisrakennusta, jotka ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta. Monilukuinen rakennuskanta kuvaa hyvin kuhmolaisen talonpoikaisen erämaatalon elämää. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela vietti häämatkaansa Kuhmossa ja erityisesti Lapinsalmella kesän 1890. Lapinsalmelta pitäen Gallen-Kallelat tekivät matkan Vartiuskylän Rimmin kautta Venäjän puolelle, Akonlahdelle ja Miinoaan yhdessä ystävänsä kreivi Louis Sparren kanssa. Taiteilijavierailun aikaisia rakennuksia on vielä jäljellä ja paikassa on vielä vahva leima 1800-luvun ja 1900-luvun taitteen rakentamisesta ja talonpoikaisesta elämästä.

Niskakosken mylly, Saunajärvi
Mylly on rakennettu sodassa tuhoutuneen Niskan myllyn tilalle vuonna 1947. Niskakoski sijaitsee Saunajärven alueella, jossa käytiin Toisen maailmansodan aikana raskaita taisteluita. Myllyn ovat rakentaneet urakalla kylän ulkopuoliset miehet Veeru Kettunen ja Tauno Kilpeläinen. Rakennushirret on saatu puretusta parakkirakennuksesta. Rakenteeltaan mylly on ratasmylly. Vesimyllyille tyypilliseen tapaan mylly on ollut useamman talon omistuksessa ja käytössä. Myllylahkoon kuuluvia taloja olivat Jumi, Kannas, Klemetti, Uusklemetti, Kähkölä, Reuhkavaara, Selkäniemi ja Ukonvaara. Museovirasto lunasti myllyn valtiolle osana Kainuun vesimyllyt -projektia vuonna 1990 säilyttäen myllyn entisillä omistajilla käyttöoikeuden ja pienen korjausvelvollisuuden.

Pulkkilansalmen veneensiirtoraide
Veneensiirtoraide tehtiin 1950-luvulla ja sen tarkoitus on ollut ohjata veneiden kulkua Vieksinjoen ja Ontojärven välillä. Vuonna 1995 rakennettu veneilytunneli korvasi siirtoraiteen lopullisesti.

Tervasalmen silta

Toisen maailmansodan aikaiset taistelualueet: Kilpelänkangas, Saunajärvi ja Jyrkänkoski
Talvisodan taistelut koettelivat Kuhmoa laajasti. Sotatoimialueet ja sitä kautta tapahtumien vaikutukset näkyvät maisemassa vieläkin. Taisteluiden kannalta tärkeitä alueita ovat Saunajärven ja Lammasperän suunnat sekä Vetkon alue. Keskeisiä paikkoja löytyy myös silloisen kirkonkylän alueelta, Jämäksestä, Katermalta ja Pohjois-Kuhmosta. Maakunnalliseksi kohteeksi on tässä vaiheessa valittu Saunajärven suunta.

Kilpelänkankaalla ja Löytöjoen maastossa käytiin Kuhmon suunnan raskaimmat taistelut. Ylivoimaisesta vihollisesta huolimatta suomalaisten onnistui pitää asemansa Löytövaarassa sodan loppuun saakka. Alueella on mm. pommikuoppia, juoksuhautojen, poteroiden ja korsujen jäännöksiä. Paikalle on pystytetty muistomerkki.

Saunajärven taistelualueilla on 1990-luvulla osittain entisöity suomalaisten ja neuvostoliittolaisten taisteluasemia sekä välirauhan aikana rakennettuja salpalinjaan kuuluvia panssarivaunuesteitä ym. Saunajärven Laamasenvaaralle on pystytetty muistomerkki siitä, että siellä tapahtui talvisodan ensimmäisenä päivänä siviiliuhrin vaatinut yhteenotto vihollisen kanssa.

Tuupalan museoalue
Talomuseona toimivan Tuupalan asuinrakennukset on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Tuupalan tila mainitaan jo 1600-luvun asiakirjoissa. Sillä on ollut useita omistajasukuja ja mm. Suomen ensimmäisen presidentin K. J. Ståhlbergin isä Johan Gabriel on syntynyt Tuupalassa.

Pihapiirissä on säilynyt päärakennus, sivurakennus, pikkupirtti ja aitta. Suurin osa rakennuksista on purettu pois. Tuupalan rakennuksista lienee vanhin rantaa lähimpänä oleva aitta, joka on mahdollisesti tehty ennen 1800-lukua. Tuupalasta kulkee lehtikuusikuja Pajakkakosken rantaan, missä on jäljellä vanhan Myllypirtin rauniot. Museoalueelle on siirretty Kuusamonkylän Alavan talosta vuonna 1979 sauna ja riihi. Museoalueeseen kuuluu myös tervavene ja Tervatien toisella puolella yksityisomistuksessa olevat aitat. Tuupalan pihapiiri edustaa arkkitehtuuriltaan yhtäällä vauraampaa talonpoikaisrakentamista, toisaalta virkatalon elämää.

Täyssinän rauhan rajakivet

Vuonteenkosken ratasmylly
Vuonteenkosken ratasmylly sijaitsee vuolaan Vuonteenkosken pohjoisrannalla. Myllyn ovat tehneet vuonna 1938 Nivan kylän Tolpan talon miehet puretun rakennuksen hirsistä. Samassa koskessa on sijainnut 1800-luvulla rakennettu mylly parikymmentä metriä alempana. Nykyiseen myllyyn kuuluu myös pärehöylä.

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006.

Kirjallisuutta:
Kari Tervo: Kuhmo - Rajalla. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelma. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1/2006. Kainuun ympäristökeskus. Kajaani 2006.