Olet täällä

Kinnunen, Leevi: Tuliseppele

Tuliseppele
 

Teoksessa eletään 1890-lukua. Paltamolainen Kaisa ja hänen poikansa Erkki polttavat tervahaudan sukulaistensa avustuksella, mutta muuttavat sen jälkeen Kajaaniin. Kaisa luovuttaa maansa sedälleen Pekalle, joka jatkaa edelleen vanhoja perinteitä tervanpolttajana ja -soutajana. Erkki alkaa työskennellä sahalla ja Kaisa kansanparantajana ja jäsentenkorjaajana. Kajaanista Erkki muuttaa pian Ouluun, jonne muuttaa samaan aikaan myös hänen ystävättärensä Annu. Hieman myöhemmin Ouluun muuttavat myös Kaisa sekä kaksi Erkin kajaanilaista kaveria vaimoineen.

Kirjassa on runsaasti asiatyylistä historiallista kuvausta sepitteellisen proosan välissä.

 

Poislähtöhetkellä joku joukosta ehdotti iltakävelyä yhtenä ryhmänä. Kadulla kohtasivat toisensa jatkaakseen suvista sunnuntaiehtootaan Annu, Sofia ja Emma sekä poikakolmikkomme Erkki, Kalle ja Paavo. Kuuden ryhmänä yhtenä rintamarivinä käsivarsituntumassa nuoret marssivat verraten autiota pääkatua Linnankadun kulmaan, mistä suuntasivat kulkunsa Linnanraunioitten kautta Ämmänkosken siltaa rannikolle johtavan tien alkupäähän. Sillä paikalla oli heidän kotiseutujensa teitten yhteinen risteys.
Kuunnellessaan tuona hetkenä Ämmän pauhuja kuohutti syvästi kodin- ja kotiseudunkaipuu heidän nuorta tunne-elämäänsä. Epäonnistuessaan tässä tilanteessa tavoittaa sanoja nuoret vaistomaisesti valitsivat parinsa, kukin tytöistä sen pojan, jolle hän tuona silmänräpäyksellisenä tuokiona oli sisimpänsä yksinäisyydessä uskoutunut soutajaksi heidän yhteisen elämänsä paltamossa.
(s. 37)