Olet täällä

Kekkonen, Urho

Matkakuvia Kainuusta ja Lapista

Valokuvat Matti Saanio; [toimittanut Maarit Tyrkkö]. Helsinki: Otava, 1977. 141 s.

Teos sisältää Urho Kekkosen matkakertomuksia, jotka ovat aikoinaan ilmestyneet Suomen Kuvalehdessä tai Uudessa Kuvalehdessä. Kirjassa Kekkonen kuvaa ensiksikin kesällä 1951 tekemäänsä matkaa Kuhmon ja Suomussalmen tiettömiin syrjäkyliin ja toiseksi käyntiään entisen rintamamiehen surkeassa kämpässä Suomussalmella kevättalvella 1954. Loput matkakertomukset käsittelevät hänen Lapin-matkojaan.

Kirjassa kuvattujen Kainuun-matkojensa aikaan Kekkonen oli kansanedustaja Oulun läänin vaalipiiristä ja lähes koko 1950-luvun alkupuoliskon myös pääministeri; kevättalvella 1954 hän ei kuitenkaan kuulunut hallitukseen.

 

Heinäkuun 30. päivän aurinkoisena aamuna heräsimme Ison Kukkurin rannalla. Kun oli juotu väkevät aamukahvit ja syöty nuotiolla paistettua siikaa, jatkui matka vesitse ja maitse varsinaiselle Selkoskylälle. Ajan puutteen vuoksi piti jättää Lesovaaran suuri kylä sivuun, joten emme nähneet Kellojärven eteläpuolelle rakennettavaa uutta kansakoulutaloa. Siitä tulee rauhallinen paikka kahdelle opettajalle: kinttupolkumatkaa lähimmälle maantielle on toistakymmentä kilometriä. Ihmettelimme aluksi, että kylä vaatii kaksiopettajaisen koulun, mutta kun talo talolta laskimme lasten lukumäärän, niin koulu on pikemminkin liian pieni kuin liian suuri. Rahanko puutteen vuoksi kunnalta on jäänyt rakennustarpeiden veto viime talvelta, kun niitä nyt kärripelillä vedätettiin pitkin kankaita ja suon laitoja? Mutta valmiiksi koulu kuulemma tulee ensi syksyyn mennessä. (s. 15)

 

Vuosisatani 1

Urho Kekkonen. Helsinki: Otava, 1981. 320 s.

Muistelmakirjassaan presidentti Urho Kekkonen (1900–1986) kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä itseään koskettaneista yhteiskunnallisista tapahtumista vuoteen 1937 saakka. Kajaaniin Kekkosen perhe muutti 1911, ja vuonna 1921 Urho Kekkonen muutti Kajaanista Helsinkiin aloittaessaan lakiopintonsa yliopistossa.

 

Kajaanin Yhteiskoulun toisella luokalla kysyi luokanvalvoja ensimmäisenä koulupäivänä minulta mistä koulusta olen tullut. Vastasin hänelle: "Iisalamesta." Leveä, savolainen ii oli kuulunut luokkatovereitteni korvissa selvältä eeltä. Vuosien mittaan sainkin monesti kuulla, että olen alunperin "Eesalamesta". Tuolloin en arvannut syytä tähän nimittelyyn, se selvisi minulle vasta vuosien perästä. Koulussa jouduin kiusanteon kohteeksi, olinhan tullut muualta. Onnekseni kiusa päättyi jo samana talvena. Lumipallosodassa minut ahdistettiin koulupihan nurkkaan ja minulle aiottiin antaa sakinhivutusta. Mutta miten ollakaan, pääsin selän päälle ylivoimaa vastaan, ja sen jälkeen asemani luokassa oli taattu. (s. 35–36)