Olet täällä

Kajaanin muinaismuistokohteet

Kajaanin muinaismuistokohteiden esittelyt ja karttalinkit

Palvelut

Mustikkakangas, kiviröykkiöitä ja Äkälänniemi, kivikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka

 

Jataharjunnokka, varhaismetallikautinen lapinraunio
Jataharjunnokka sijaitsee Oulujärven rannalla, Käkisaaren pohjoiskärjessä, 34 kilometriä Kajaanin keskustasta länteen. Siellä on parinkymmenen metrin päässä rannasta lapinraunioksi tulkittava, noin viiden metrin läpimittainen matala kiviröykkiö. Lapinrauniot ovat pääosin varhaismetallikautisia hautoja.
Kartalla

 

Kontiosaari, pyyntikuoppakohde
Kontiosaari on Kajaaninjoen pohjoisrannalla, Nakertajan kaupunginosan kohdalla oleva niemi. Aiemmin vesi on erottanut sen tulva-aikaan saareksi. Kontiosaaressa on tarun mukaan asunut lappalaisten kuningas. Siellä on myös lapinhaudoiksi nimettyjä kuoppia. Niitä on arveltu kalmistoksi, lappalaisten asunnoiksi ja peuranpyyntikuopiksi. Kuoppia on sanottu olleen lukemattomia. Paikkaa on myöhemmin käytetty maa-ainesten ottoon ja se lienee tuhonnut osan kuopista. Kun asiaa vuonna 1980 tutkittiin, Kontiosaaresta löytyi uudenaikaisten kuoppien lisäksi seitsemän pyyntikuopan jäännöstä läheltä niemen korkeinta kohtaa.
Kartalla

 

Lehtolankangas, rautahytti
Kohde sijaitsee Ryynäsenjoella, noin 38 kilometriä Kajaanin keskustasta länsilounaaseen, Lehtolankankaalla. Paikalla on näkyvissä miilukuoppa sekä kaksi kumparetta. Miilussa on valmistettu raudanvalmistuksessa tarvittava hiili, kumpareista toinen on sulatusuunin jäännös ja toinen sisältää raudanvalmistuksessa syntynyttä kuonaa.
Kartalla

 

Mustikkakangas, kiviröykkiöitä
Mustikkakangas on soiden ympäröimä mäntymetsää kasvava matalahko mäki noin 25 kilometriä Kajaanin keskustasta länsilounaaseen. Paikalla on yksitoista kiviröykkiötä. Mitään perimätietoa tai tarinoita niihin ei liity. Ne muistuttavat rautakautisia hautoja ja paikkaa onkin nimitetty lapinrauniokalmistoksi. Asiaa selvitettiin vuonna 1994, kun kolme röykkiötä sekä röykkiöiden ympäristöä tutkittiin arkeologisella kaivauksella. Mitään löytöjä ei saatu ja röykkiöiden tarkoitus jäi edelleen arvoitukseksi. Edelleen on todennäköisintä, että kyseessä on röykkiökalmisto. Tuollaiseen kiviröykkiöön ilman esineitä haudatusta vainajasta ei välttämättä jää mitään jälkiä.
Kartalla

 

Myllyniemi, pyyntikuoppaketju ja maakumpu
Myllyniemi sijaitsee Vuoresjoen länsirannalla, Kajaanista kolmisentoista kilometriä länsilounaaseen. Niemen kärjessä on pyyntikuoppajärjestelmän jäännökset. Siihen kuuluneet 18 kuoppaa erottuvat kauniissa kangasmaastossa selvästi. Kuoppa-alueesta 0,4 kilometrin päässä on kiven ja maan sekainen, neljän metrin läpimittainen kumpu. Kyseessä saattaa olla rautakautinen hauta. Alueella on lisäksi tervahaudan pohja.
Kartalla

 

Saaresjoki, harkkohytti
Saaresjoen harkkohytti sijaitsee Kajaanin keskustasta 43 kilometriä länsilounaaseen, soiden ympäröimällä ja asumattomalla alueella Saaresjärvestä laskevan Saaresjoen varressa.
Saaresjoen hytti oli Vaalan Myllyrannan ruukin apuhytti. Siihen kuului kaksipiippuinen harkkouuni, asuinrakennus, hiilihuone sekä joessa hirsinen pato. Tämän Vuolijoen ensimmäisen teollisuuslaitoksen käyttöaika oli varsin lyhyt. Hytin toiminta alkoi vuonna 1844, mutta jo vuosikymmenen lopussa sen sanotaan olleen rappiotilassa ja toiminta päättyi seuraavalla vuosikymmenellä.
Kartalla

 

Tuomaala, pyyntikuoppakohde
Tuomaala sijaitsee Kuluntalahdessa, noin kahdeksan kilometriä Kajaanin keskustasta koilliseen.
Tuomaalassa on kymmeniä pyyntikuoppien jäännöksiä puolen kilometrin matkalla ja se on yksi Kainuun suurimpia pyyntikuoppakohteita. Vuonna 1980 alueella laskettiin olevan 33 pyyntikuoppaa. Myöhemmin niistä kaksi on tutkittu ja ainakin kaksi on tuhoutunut alueella tehtyjen rakennustöiden yhteydessä.
Kartalla

 

Äkälänniemi, kivikautinen asuinpaikka, raudanvalmistuspaikka
Äkälänniemi sijaitsee parin kilometrin päässä Kajaanin keskustasta, Rehjanjärven pohjoisrannalla, hieman Petäisenkosken yläpuolella. Niemen kärjessä olevalla kumpareella on ollut kivikautinen asuinpaikka. Arkeologisissa kaivauksissa se osoittautui melko runsaslöytöiseksi ja ajoitukseltaan mesoliittiseksi. Tutkimuksissa todettiin myös jälkiä saman aikaisesta haudasta. Jo tämä riittää tekemään paikasta merkittävän. Lisäksi Äkälänniemeltä löydettiin raudanpelkistysuunin jäännökset. 14-C ajoituksen mukaan rautaa on Äkälänniemessä valmistettu joskus vuosien 400–100 eKr. välisenä aikana. Siten se on yksi vanhimmista Suomesta todetuista raudansulatusuuneista.
Kartalla

 

Ärjänsaaren Porokirkko ja Aarretörmä
Ärjänsaari on runsaan neljän kilometrin pituinen ja puolentoista levyinen saari Oulujärvessä Koutaniemen edustalla. Se on aikoinaan ollut osa mantereeseen liittyvää harjujonoa. Saareksi se on erottunut Oulujärven kallistumisen seurauksena vasta vajaat puolitoista vuosituhatta sitten. Veden vaikutus on muokannut voimakkaasti saaren rantoja. Tämän seurausta ovat rantojen korkeat ja jyrkät hiekkatörmät. Vuonna 1951 alkanut Oulujärven säännöstely on vähentänyt rantojen vyörymistä.

Kajaanin kihlakunnan muinaisjäännöksiä 1880-luvun alussa inventoinut O.A.F.Mustonen kertoo, että saaren länsipuolella on noin kymmenmetrisen törmän päällä Porokirkko. Hän piti sitä lappalaisten perua olevana palvontapaikkana. Porokirkkoa ei ole myöhemmin pystytty paikallistamaan. Mahdollisesti rantojen vyöryminen ja tuulen mukana liikkuva hiekka ovat tuhonneet sen.

Saaressa kerrotaan sijainneen myös  lappalaisten hautausmaan. Hautoja ei kuitenkaan ole löydetty. Porokirkon alapuolella on kertoman mukaan sijainnut Aarretörmä. Siihen liittyy myös monista muistakin paikoista tuttu tarina aarteesta, jonka saa ajamalla saareen yksiöistä jäätä pitkin yksiöisellä varsalla. 1800-luvun puolivälissä saari oli kuuluisien ja pelättyjen Kiveksen rosvojen tukikohtana.

Ärjänsaaressa on myös nähtävissä kainuulaista kulttuurihistoriaa. Vuonna 1937 sinne ryhdyttiin rakentamaan Kajaani-yhtiön työntekijöille tarkoitettuja lomamökkejä. Rakennukset suunnitteli arkkitehti Eino Pitkänen ja niitä pidetään rakennustaiteellisesti merkittävinä.
Kartalla