Olet täällä

Kainuun sotahistorialliset kohteet

Kainuun sotahistorialliset kohteet Hyrynsalmella, Kuhmossa ja Suomussalmella

Palvelut

Hyrynsalmi

Kuolemanrata
Saksalaisten kenttärata eli ns. Kuolemanrata on vuonna 1942 saksalaisten Hyrynsalmelta Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon johtanut kapearaiteinen rautatie. Rata rakennettiin vankityönä. Se purettiin välittömästi sodan jälkeen ja kiskomateriaali oli osa Neuvostoliittoon luovutettuja sotakorvauksia.

 

Kuhmo

Jämäksen vanha rajavartioston kasarmi
Rajavartioston kasarmi Jämäkseen valmistui vuonna 1930. Sotavuosina se toimi armeijan tukikohtana ja jatkosodan aikana osasto Marttina toimi sieltä käsin.

Talvisotamuseo
Kuhmon taisteluja ja sota-aikaa esittelevä näyttely. Esillä esimerkiksi interiöörejä ja pienoismalleja. Tutkijoiden käytössä myös yleisöpäätteet ja käsikirjasto. Keskustasta 2,5 km Kalevalakylän tuntumassa.

Toisen maailmansodan aikaiset taistelualueet: Kilpelänkangas, Saunajärvi ja Jyrkänkoski
Talvisodan taistelut koettelivat Kuhmoa laajasti. Sotatoimialueet ja sitä kautta tapahtumien vaikutukset näkyvät maisemassa vieläkin. Taisteluiden kannalta tärkeitä alueita ovat Saunajärven ja Lammasperän suunnat sekä Vetkon alue. Keskeisiä paikkoja löytyy myös silloisen kirkonkylän alueelta, Jämäksestä, Katermalta ja Pohjois-Kuhmosta. Maakunnalliseksi kohteeksi on tässä vaiheessa valittu Saunajärven suunta.

Kilpelänkankaalla ja Löytöjoen maastossa käytiin Kuhmon suunnan raskaimmat taistelut. Ylivoimaisesta vihollisesta huolimatta suomalaisten onnistui pitää asemansa Löytövaarassa sodan loppuun saakka. Alueella on mm. pommikuoppia, juoksuhautojen, poteroiden ja korsujen jäännöksiä. Paikalle on pystytetty muistomerkki.

Saunajärven taistelualueilla on 1990-luvulla osittain entisöity suomalaisten ja neuvostoliittolaisten taisteluasemia sekä välirauhan aikana rakennettuja salpalinjaan kuuluvia panssarivaunuesteitä ym. Saunajärven Laamasenvaaralle on pystytetty muistomerkki siitä, että siellä tapahtui talvisodan ensimmäisenä päivänä siviiliuhrin vaatinut yhteenotto vihollisen kanssa.

 

Suomussalmi

Hulkonniemen taistelualue
Hulkonniemessä käytyjen talvisodan ankarien taistelujen muistomerkki sijaitsee Kiantajärven rannassa lähellä vanhaa salmen ylittänyttä lossipaikkaa. Hulkonniemen taistelualueella kulkevan metsäpolun varrelle on maalattu taisteluista kertovia kylttejä. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1988.

Liekkipatsas
Osa Karhulanvaaran maisemaa on vuonna 1959 paljastettu talvisodan muistomerkki, Alvar Aallon suunnittelema pronssinen Liekkipatsas. Vinon 9 metriä korkean patsaan muoto on suunnittelijan mukaan lähtöisin ihmiselämän tragediasta, "mutta myös siitä luonnosta ja olosuhteista, joissa ihminen elää."

Raatteen vanha ja uusi vartioasema
Raatteentien itäpäässä on Suomen vanhin säilynyt rajavartioasemarakennus. Rakennus on vuodelta 1923 ja sen ulkoasu on vuodelta 1939. Rakennus on kohdannut hyvin dramaattisia vaiheita: talvisodan alkaessa ja venäläisten hyökätessä rakennus jäi tyhjilleen. Taisteluiden jälkeen huonokuntoinen rakennus kunnostettiin käyttökuntoon. Sodan aikana vartiorakennusta ehti käyttää suomalaisten lisäksi venäläiset ja saksalaiset. Vartiomuseona toimiva rakennus on sisustukseltaan entistetty vuoden 1939 aikaiseen asuun. Uuden vartioaseman valmistuttua vuonna 1958 vanha jäi asuntokäyttöön ja autioksi rivitalon valmistuttua vuonna 1974.

Salpalinjan kohteita
Salpalinja on Toisen maailmansodan aikainen puolustusjärjestelmä, joka ulottuu Suomenlahdelta Sallaan asti. Salpalinja rakennettiin itärajan suojaksi talvisodan jälkeen vuosina 1940-41 ja 1944. Salpalinjan pitävyyttä ei koskaan jouduttu tositoimin testaamaan. Se on kuitenkin nähty kesällä 1944 yhtenä torjuntataistelujen henkisenä selkärankana. Salpalinja muodostuu mm. betonisista tai kallioon louhituista kantalinnoitteista, puisista kenttälinnoitteista, taistelu- ja yhteishaudoista, kiviesteistä, panssarin kaivantoesteistä ja piikkilankaesteistä.

Salpalinjan kohteita ovat Kirkonkylän Haukiperän Värjänsalmen rantaviivalla noin kilometrin pituudella olevat kiviesteet. Niiden takana on taistelu- ja yhteyshautaa joitain kymmeniä metrejä. Värjänsalmen sillan länsipuolella ja Ämmänsaaren leirintäalueen tuntumassa on entistetty korsu- ja taisteluhautaa. Toinen Suomussalmen alueella oleva Salpalinjan kohde Vaamaniemi sijaitsee Värjänsalmen läheisyydessä sen länsipuolella. Kolmas kohde on Kovajärven-Alajärven kylällä. Kannaksella on puolustusasemia, mutta siellä on ollut ilmeisesti taisteluhautoja ja asepesäkkeitä. Myllyjoen varresta on paikannettavissa joukkueen tukikohta.