Resurssiviisas luontokaupunki
”Edistämme luonnon monimuotoisuutta, hillitsemme ilmastonmuutosta ja vähennämme päästöjämme.
Edistämme uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä sekä kiertotaloutta. Käytämme tilojamme tehokkaasti ja parannamme energiatehokkuutta. Suosimme kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.”
– Kaupunkistrategia 2023-2026
Ilmastonmuutos
Ihmisen toiminta, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö, metsien hakkuu ja maatalous sekä maankäyttö, vaikuttavat yhä voimakkaammin ilmastoon ja sen lämpötilaan. Ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt lisäävät suuresti ilmakehässä luonnostaan esiintyvien kasvihuonekaasujen, hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin, määriä ja vauhdittavat ilmaston lämpenemistä.
Hiilidioksidi on yleisin ihmisen toiminnassa syntyvä kasvihuonekaasu. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on nyt 40 % suurempi kuin ennen teollistumisen alkua. Muita kasvihuonekaasuja pääsee ilmakehään pienempiä määriä, mutta niiden lämmittävä vaikutus on jopa tuhansia kertoja voimakkaampi kuin hiilidioksidin.
Tutkijat arvioivat, että jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 2 °C esiteolliseen kauteen verrattuna, maailman ympäristön tila voi muuttua vaarallisella tavalla ja peruuttamattomasti. Tämän vuoksi ilmaston lämpeneminen olisi pidettävä alle 2 °C:ssa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin maapallon alueisiin. Napajäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Joillakin alueilla äärimmäiset sääilmiöt ja sateet yleistyvät, kun taas toisia koettelevat rajut helleaallot ja kuivuus. Ruoantuotanto vaikeutuu ilmastonmuutoksen edetessä: kasvavat lämpötilat sekä muutokset sademäärissä uhkaavat maailman ruokaturvaa.
Pohjois-Eurooppa saa osakseen entistä enemmän sadetta ja talvisin tulvat voivat yleistyä. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät maa- ja metsätalouden, energiantuotannon ja matkailun kaltaiset alat, jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia säätilasta ja sademääristä. Metsien hakkaaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutos puolestaan lisää riskejä erilaisille metsiä uhkaaville tuholaisille. Näiden vaikutusten odotetaan voimistuvan tulevina vuosikymmeninä.
Ilmastonmuutos tapahtuu niin nopeasti, että useilla kasvi- ja eläinlajeilla on vaikeuksia selviytyä. Monet eliölajit ovat jo siirtyneet uusiin elinympäristöihin niin maalla kuin makeassa ja suolaisessa vedessäkin. Joidenkin kasvi- ja eläinlajien riski hävitä sukupuuttoon kasvaa, jos maapallon keskilämpötila jatkaa kohoamista.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi niin kunnan, liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden kuin tavallisten kansalaisten osalta.
Noin neljännes hiilidioksidipäästöistä on peräisin kotitalouksista. Kolme neljäsosaa näistä päästöistä puolestaan aiheutuu asuntojen lämmityksestä ja ilmastoinnista. Pienetkin arjen teot voivat auttaa säästämään energiaa ja rahaa. Ja kun hiilidioksidipäästöt vähenevät, myös ympäristö voi paremmin.
Lue lisää:
Vinkkejä energian säästämiseksi kotona
Kajaanin kaupungin ilmastotavoitteena on hiilineutraali kunta
Kajaanin kaupungin tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaupunki on hiilineutraali kunta. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä -40 % vuosina 2009-2030.
Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä – pienilläkin arkipäivän teoilla voimme vaikuttaa. Suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä vähennämme liikenteen ilmastopäästöjä. Vaikuttavinta on energiankulutuksen vähentäminen, mikä edellyttää erilaisten energiantuotannon ja -hallinnan ratkaisujen kehittämistä.
Tavoitteiden tehostamiseksi kaupunki osallistuu muun muassa hiilineutraaliutta ja energiatehokkuutta edistävään Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi (KAHINA)-hankkeeseen. Linkki hankkeen verkkosivustolle, josta saa lisätietoja.
CO2-raportti
CO2-raportti julkaisee kasvihuonepäästöjen viikkotilastoa, joka esittää viikoittaiset hiilidioksidipäästöt sisältäen kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, maatalouden, jätehuollon ja tieliikenteen päästöt.
CO2-raportti 2021_Kajaani_diat_07042022
Kajaanin CO2-raportti