Olet täällä

Hyrynsalmen rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet

Hyrynsalmen rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittelyt

Palvelut

Hallan ukon tärpätti- ja tervatehdas ja Käkiniemen kalamaja

 

Hallan ukon tärpätti- ja tervatehdas
Valtiopäivämies J.A. Heikkinen (Hallan Ukko 1863-1938) rakensi Löytöjoen terva- ja tärpättitehtaan vuonna 1924. Tehdas toimi vuoteen 1939 asti ja on yksi kekseliään Hallan Ukon elämäntyön muistomerkeistä. Tehtaan rauniot kunnostettu tutustumiskohteeksi.

Hyrynsalmen kirkko
Keskustan tuntumassa sijaitseva puinen ristikirkko valmistui vuonna 1786. Sen on suunnitellut Jaakko Rijf ja alttaritaulun on maalannut Gustaf Hedman 1830-luvulla.

Hyrynsalmen kunnantalo
Vuonna 1984 valmistunut professori Jouni Koiso-Kanttilan suunnittelema kunnantalo on yksi "Oulun koulun" arkkitehtuurina tunnetun tyylisuunnan lippulaivoista Kainuussa. Tyylin keskeisiä piirteitä ovat puhtaaksi muuratut tiilipinnat sekä liioitellut, vahvapiirteiset ikkunanpuitteet ja kattokannattajat.

Hyrynsalmen rautatieasema

Hyrynsalmen sahan asuinalue
Hyrynsalmen saha-alueen teollisesta toiminnasta on jäljellä vuosina 1950-1951 rakennettu työntekijöiden asuinalue. Harjakattoiset peiterimoituksella vuoratut talot ilmentävät hyvin sodanjälkeistä arkkitehtuuria ja teollisuusyhteisöille ominaista hierarkkisesti ja käyttötarkoituksen mukaan järjestäytynyttä rakentamista.

Iston koulun alue
Hyrynsalmen kirkonkylän koulu, eli Iston koulu, symboloi Hyrynsalmen kirkonkylän jälleenrakentamista. Kiviset 1950-luvulla rakennetut koulurakennukset ovat ajan arkkitehtuuria leimallisimmillaan. Alueen vanhin rakennus on 1940-luvun lopulla saksalaisten polttaman entisen koulun paikalle rakennettu puinen koulurakennus.

Johanin luhtiaitta
Kolmiosainen vuonna 1789 tai 1809 rakennettu luhtiaitta edustaa korkeatasoista talonpoikaisrakentamista, mm. oven pielet karmeineen ja kyntteineen on veistetty yhdestä puusta.

Kaunislehdon talomuseo
Oravivaarassa sijaitseva museo esittää 1800- ja 1900-luvun vaihteen asumistapaa Kainuussa.

Kiviö, Metsänhoitajan virkatalo, Hyrynsalmi
Metsähallituksen metsänhoitajan entisen virkatalon Kiviön symbolinen arvo on kirkonkylän ja koko pitäjän kannalta suuri. Kiviö rakennettiin vuonna 1945 sodassa poltetun entisen virkatalon paikalle.

Komulankönkään hierinmylly
1900-luvun alussa rakennettu mylly sijaitsee maisemallisesti näyttävällä Komulankönkään niskalla. Paikalla on ollut vesimyllyjä 1600-luvulta lähtien. Mylly on ollut alun perin kolmen talon eli Lauttalan, Tervakankaan ja Komulan yhteisomistuksessa. Myllyn viereen on rakennettu myllysauna myllärin käyttöön. Myllyrakennus ja sauna ovat yksihuoneisia, hirsirakenteisia ja satulakattoisia. Kunnostuksen yhteydessä myllyyn on uusittu vesiränni ja patolaitteet sekä tehtiin tuohi-malkakatto.

Korkialehdon ratasmylly
Rakennus sijaitsee jylhässä kuusikossa rehevän Mättäikönpuron laaksossa. Mylly on tehty välirauhan aikana vuonna 1940 ilman viranomaisten lupaa. Myllyn ovat rakentaneet Eeli, Toimi ja Antti Kemppainen ja se on kuulunut Rinnelehdon talolle, mutta myös naapureille jauhatettiin tarpeen mukaan. Myllyä on käytetty viimeksi vuonna 1952.

Kuolemanrata
Saksalalaisten kenttärata eli ns. Kuolemanrata on vuonna 1942 saksalaisten Hyrynsalmelta Suomussalmen ja Taivalkosken kautta Kuusamoon johtanut kapearaiteinen rautatie. Rata rakennettiin vankityönä. Se purettiin välittömästi sodan jälkeen ja kiskomateriaali oli osa Neuvostoliittoon luovutettuja sotakorvauksia.

Käkiniemen kalamaja
Vuodelta 1903 oleva kierteisistä hirsistä rakennettu kalamaja lienee Kainuun vanhimpia pelkästään vapaa-ajan käyttöön rakennettuja rakennuksia. Sen on rakentanut hyrynsalmelainen metsäteknikko Oskari Juntunen.

Lietejoen rautatiesilta
Lietejoen ylittävä holvikaarinen kivisilta on vuodelta 1938. Silta kunnostettiin saksalaisten tuhojen jäljiltä uudelleen vuonna 1948.

Pienimäen pihapiiri
Pienimäen pihapiirin vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun loppupuolelta tai 1900-luvun ensi vuosikymmeniltä ja se edustaa hyvin säilyneenä kainuulaista vaara-asutusta. Pihapiirissä on 11 talonpoikaisrakennusta ja erikoispiirteenä on asuinrakennuksessa ja muutamassa aittarakennuksessa säilyneet tuohi- ja malkakatteet.

Seo-huoltoasema
Iston koulualuetta vastapäätä tien toisella puolella oleva yksikerroksinen funkishenkinen 1960-luvun alun huoltoasema täydentää koulualueen sodanjälkeistä ilmettä.

Snellmanin kalamaja
Emäjoen rantatörmällä sijaitsevan Snellmanin kalamajan on rakentanut vuonna 1935 Hyrynsalmen kirkkoherra Snellmanin poika. Kaksihuoneisen maalaamattoman rakennuksen hirsinä on käytetty pappilan vanhan saunan hirsiä ja ne on tuotu uittamalla. Aumakattoisen rakennuksen hirret on käsin veistetty ja maja on tehty pelkästään kalastamista varten.

Taipaleen mylly
Luvankoskessa sijaitseva 1930-luvulta peräisin oleva vesimylly on tyypiltään hierinmylly.

Vonkan-Tuomijoen alue
Vonkan-Tuomijoen alueelle on kertynyt kivikautisen asutuksen lisäksi runsaasti sotahistoriallisia jäänteitä. Alueella on raunioituneina sekä suomalaisten että saksalaisten rakentamien kasarmien ja muiden rakennusten jäännöksiä.
 

 

Lähde:
Päivi Tervonen. Kainuun maakunnallisesti arvokkaat rakennushistorialliset kohteet. Kainuun Museo 2006

Kirjallisuutta:
Mika Heikkilä (Raija Mustonen, Mika Pouke): Hyrynsalmen kulttuuriympäristöohjelma. Suomen ympäristö 259. Ympäristöministeriö, Kainuun ympäristökeskus, Hyrynsalmen kunta. Vantaa 1998.