Olet täällä

Hyrynsalmen muinaismuistokohteet

Hyrynsalmen muinaismuistokohteiden esittelyt ja karttalinkit

Palvelut

Oinasaho, raudanvalmistuspaikka ja Nuoliharju W, kivikautinen pyyntikuoppa

 

Akkosuo, raudanvalmistuspaikka
Hyrynsalmelta tunnetaan poikkeuksellisen paljon raudanvalmistuspaikkojen jäännöksiä. Kunnan itäosassa sijaitsevan Kokkojärven ympäristöstä on löytynyt neljä kohdetta. Järven länsipuolella, Akkosuolla on hyväkuntoisen rautahytin jäännökset. Kohteeseen kuuluu miilukuoppa sekä kaksi kumparetta, joista toinen on ollut sulatusuuni, toinen on kuonakasa. Paikka on ollut käytössä joskus 1500–1600 -luvuilla.
Kartalla

 

Hautalahti, kivikautinen asuinpaikka
Yksi Hyrynsalmen merkittävimmistä esihistoriallisista esinelöydöistä on Nuottijärven rannasta Hautalahdesta vuonna 1930 Kansallismuseoon saatu veneenmuotoisen vasarakirveen puolikas. Se on yksi harvoista kivikauden loppupuolelle ajoittuvan vasarakirveskulttuurin esineistä, joka on löydetty kulttuurin ydinalueen ulkopuolelta.

Hautalahdessa tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löytyi kivi- ja varhaismetallikautisen esineistön ja tulisijojen lisäksi jäännöksiä esihistoriallisesta asumuspainanteesta. Paikalla on myös kolme kuoppaa, jotka voivat olla vanhojen pyyntikuoppien jäännöksiä.
Kartalla

 

Kaarre, ’lappalaisen talo’
Ennen maanviljelyasukkaiden saapumista Kainuussa asui niin tutkijoiden kuin kansanperinteenkin mukaan lappalaisia. Tästä huolimatta Kainuun lappalaisten viimeisiin vaiheisiin liittyvät löydöt ja kiinteät muinaisjäännökset puuttuvat. Perimätieto tosin osoittaa joitain paikkoja lappalaisten asuinsijoiksi.

Hyrynsalmen Koirajärven pohjoispuolella kerrotaan olleen kaksi lappalaisten asuntonaan käyttämää kuoppaa. Näistä toinen on paikallistettu. Kyseessä on suuri neliömäinen kuoppa. Se sijaitsee aivan tien varressa ja maantieojaa kaivettaessa on maata nostettu sen yhdelle reunalle. Kuopan koko on vallin päältä mitattuna noin 8,5 x 8,5 metriä, varsin tasaisen pohjan koko on ennen tientekoa ollut noin 4 x 4 metriä. Syvyyttä kuopalla on puolisentoista metriä.

Kuopassa tehtiin kesällä 2004 pieni koekaivaus, mutta kuopan tarkoitus jäi edelleen arvoitukseksi. Kuoppa on kaikesta päätellen peräisin historialliselta ajalta, todennäköisimmin vuosien 1500–1800 väliltä.
Kartalla

 

Koppeloniemi ja Vonkka, esihistoriallisia asuinpaikkoja
Koppeloniemen ja Vonkan esihistorialliset asuinpaikat sijaitsevat Hyryjärven länsirannalla Kirkolta pohjoiseen. Niillä on tehty useita tuloksiltaan merkittäviä arkeologisia kaivauksia.

Koppeloniemen asuinpaikka sijaitsee jyrkän, viitisen metriä korkean, vesistön säännöstelyn syömän törmän päällä. Se on yksi Kainuun vanhimmista kivikautisista asuinpaikoista, radiohiiliajoituksen mukaan siellä on asuttu jo vuoden 7200 eKr. tienoilla.

Vonkan kaksi asuinpaikkaa, Vonkka I ja II sijaitsevat Koppeloniemestä runsaan kilometrin verran etelään, säännöstelyn pahoin kuluttamassa rannassa. Näistä erityisesti Vonkka I on runsaslöytöinen. Myös siellä on asuttu viimeistään noin vuonna 7000 eKr. Sekä Koppeloniemen että Vonkan asuinpaikat ovat olleet käytössä pitkään, molemmista on löytäjä vielä ajanlaskun vaihteen tienoilta.
Kartalla

 

Likosuo, raudanvalmistuspaikka
Hyrynsalmelta tunnetaan 23 talonpoikaisen raudanvalmistuspaikan jäännökset. Se on enemmän, kuin minkään muun kunnan alueelta Suomessa. Likosuon rautahytti on yksi parhaiten säilyneistä. Se sijaitsee runsaat kahdeksan kilometriä kirkonkylästä luoteeseen, Heinijoen Ristijärven pohjoispuolella.

Nuorehkossa mäntymetsässä on jäännökset kahdesta runsaan neljän metrin läpimittaisesta miilukuopasta sekä kaksi turpeen peittämää kumparetta. Niistä toinen sisältää sulatusuunin jäännökset, toinen raudanvalmistuksessa syntynyttä kuonaa. Rautaa on paikalla valmistettu todennäköisimmin 1800-luvun alkupuolella.
Kartalla

 

Nuoliharju W, kivikautinen pyyntikuoppa
Hyrynsalmen pohjoisosassa, nelisentoista kilometriä kirkolta pohjoiseen sijaitsevalla Nuoliharjulla havaittiin vuonna 1993 kaksi pyyntikuopan jäännöstä. Niistä toisessa tehtiin arkeologinen kaivaustutkimus. Sen perusteella kuoppa on alun perin ollut jyrkkäseinäinen, hieman saunapadan muotoinen. Syvyyttä sillä on ollut runsaat 1,5 metriä ja alkuperäinen läpimitta on ollut noin kaksi metriä.

Kaivauksessa kuopan täytemaasta löytyi kivikautisen taltan teelmä. Tämä antoi jo viitteen kuopan iästä. Todellinen yllätys oli silti kuopan pohjalta löytyneestä hiilestä saatu radiohiiliajoitus 8290–7960 eKr. Tämä on yksi vanhimmista ihmistoimintaan liittyvistä radiohiiliajoituksista Suomessa ja ylivoimaisesti vanhin pyyntikuopasta saatu ajoitus. Se kertoo, että jo ensimmäiset jääkauden jälkeen Suomeen tulleet ihmiset harjoittivat hirvieläinten kuoppapyyntiä.
Kartalla

 

Oinasaho, raudanvalmistuspaikka
Hyrynsalmen Luvankylästä tunnetaan poikkeuksellisen paljon rautahyttien jäännöksiä. Niistä yksi suurimpia on Luvanjärven Niskanselän pohjoispuolella sijaitseva Oinasahon hytti. Museovirasto järjesti siellä kaivauksen vuonna 1983.

Paikalla on yli kuuden metrin läpimittainen miilukuoppa, jonka pohjalla on esiinkaivetun puuristikon jäännöksiä. Sen vieressä on itse sulatusuunit. Lisäksi kohteeseen kuuluu kuonakasa, suomalmia sisältävä alue sekä pienempi kuoppa. Kohteesta tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan se on todennäköisesti ollut käytössä vuoden 1640 ja 1800-luvun alun välillä.
Kartalla