Olet täällä

Esimerkkejä museon kokoelmista

Kudonnanopettaja Bertta Koivulan keräämiä kangasmalleja.
 

Louis Sparren tekemiä piiroksia ja keräämiä tekstiilejä.

 

Geologi Erkki Mikkolan kuvaamia panoraamakuvia Kainuusta.

Kulttuuri

Bertta Koivula

Bertta Koivula

Bertta Koivula syntyi vuonna 1900 Elimäellä ja valmistui opettajaksi Hämeenlinnan kotiteollisuusopistosta.Koivula valittiin Kajaanin naiskotiteollisuuskoulun kudonnanopettajaksi ja johtajaksi vuonna 1938.  Työnsä ohella Bertta Koivula oli mukana Kainuun kansallispuvun kokoamistyössä, suunnitteli perinteen pohjalta uusia kudonnaisia ja keräsi Kajaanin kotiteollisuusyhdistyksen ja koulun käyttöön perinteisten kudontamallien kokoelman.

Kainuun Museoyhdistys ja Kajaanin kotiteollisuusyhdistys tekivät 1950-luvulla tiivistä yhteistyötä.

Koivula lahjoitti Kainuun Museoon 12 kangasnäytteen kokoelman, jossa kiteytyy pienoiskoossa kainuulainen tekstiilikäsityöperinne.

 

Bertta Koivulan kokolemia, saalin raitamalli, 1888-1890 ja raanun pala, 1920

Vasemmalla: saalin raitamalli, 1888-1890, kutoja Riitta Karhu, Kajaanin mlk.
Oikealla: raanun pala, 1920, kutoja Saara Korhonen, Paltamo, Mieslahti

Bertta Koivulan kokoelmia, raanun puolikas ja hevosloimen pala

Vasemmalla: raanun puolikas. Oikealla: hevosloimen pala.

Bertta Koivulan kokoelmia, kaksi saalin raitamallia 1880

Vasemmalla: saalin raitamalli, 1880, kutoja Anna-Stiina Leinonen, Paltamo, Mieslahti. Oikealla: saalin raitamalli, 1880, kutoja Kaija Sivonen, Sotkamo.

 

Louis Sparre

Louis Sparre

Ruotsalaisen taidemaalari Louis Sparren (1863–1964) Suomi-innostus alkoi Pariisin taideopiskelijapiireissä ystävyydestä taiteilija Axel Gallénin kanssa ja taiteilijoiden erämaaretkestä Keski-Suomeen kesällä 1889.

Seuraavana kesänä Sparre maalasi ensin Ruovedellä, mutta matkusti sieltä Kuhmoniemen Lapinsalmeen, missä Axel ja Mary Gallén viettivät kuherruskuukautta. Lapinsalmesta taiteilijat tekivät kaksi retkeä rajan taakse Kiitehenjärvelle. Sparre palasi Venäjän Karjalaan vuonna 1892 toisen Pariisin kollegansa kuvanveistäjä Emil Wikströmin kanssa. Kolmas Sparren matkakumppani oli hänen vaimonsa taiteilija ja taideteollisuuskoulun opettaja Eva Mannerheim-Sparre (1870–1958).  Parin häämatka kesällä 1893 ja ”Talvileiri” helmikuusta 1894 alkaen suuntautuivat Kajaaniin, Sotkamoon ja Venäjän Karjalaan. Kajaanissa pariskunta asui muun muassa Pyörteen tilalla ja Sotkamossa vietettiin kevättalvea Härkölän talossa.

Louis Sparren merkittävimmät karelianistisen kauden öljymaalaukset syntyivät Kajaanissa ja Sotkamossa. Ämmäkoski (tekstin 36 yhteydessä museon perusnäyttelyssä) ja Tervahaudan sytyttäminen teoksissa ilmenee Kajaanin ja sen lähiympäristön luontosidonnainen elämä.   Kotiin palaavaa kirkkoväkeä ja Jouluyö kuvaavat sotkamolaisia ihmistyyppejä.

Louis Sparre lahjoitti 1930-luvulla Kalevalan riemuvuoden ja nimismies Claudeliinin myötävaikutuksella Kainuun Museolle Venäjän Karjalassa ja Kainuussa tekemiään piirroksia, maalauksia ja grafiikkaa sekä teettämiään esineitä yhteensä noin 70 kappaletta. Esinekokoelma sisältää hamppupaidan, kirjoneulelapasia ja -sukat, neulakinnassukat, päähineitä, pari esiliinaa, kudottua nauhaa ja kirjailtuja koristeosia.

Kainuun Museon kokoelmissa olevia töitä  

1890  Matka Axel Gallenin ja Mary Slöörin kanssa
1893  Eva Mannerheim-Sparren ja Louis Sparren häämatka
1893  Nuori Suomi Joulualbumi. Kajaani - matkakertomuksen kuvitus
1894  Sotkamon Talvileirin jälkeen Kajaanissa Eva Mannerheim-Sparren kanssa
1895  Teuvo Pakkalan Oulua Soutamassa – romaanin ruotsinnoksen kuvitusta
1896  Lyijykynäpiirroksia hiihtäjästä

1936 Sparren tallentamia tekstiileitä

 

Erkki Mikkola

Erkki Mikkola

Ikaalisissa vuonna 1904 syntynyt Erkki Mikkola kuvasi 1930-luvulla panoraama- kamerallaan näkymiä ainakin Kainuusta ja Lapista. Kainuuseen hän tutustui ainakin sitä kautta, että hän avioitui vuonna 1934 kainuulaisen naisen kanssa.

Koulutukseltaan Mikkola oli filosofian tohtori ja ammatiltaan geologi. Kainuun Sanomien Kirjapaino Oy julkaisi vuonna 1938 Mikkolan kuviin perustuvan valokuvateoksen Kainuu kuvissa. Teoksesta on otettu uusintapainokset 1940- ja 1950-luvulla. Erkki Mikkola kaatui 36-vuotiaana talvisodassa Taipaleessa helmikuussa 1940.

Kainuun Museo sai vuonna 1980 Toini Mikkolalta Helsingistä lahjoituksena 209 Erkki Mikkolan kuvaamaa negatiivia (K-400:1-203 ja K-449:1-6). Negatiivien kuva-alan koko on 85 x 263 mm. Valokuvat on otettu eri puolilla Kainuuta 1930-luvulla. Joukossa on myös pari tunnistamatonta maisemaa.

 

Erkki Mikkolan kokoelma, Kajaani, Raatijuoneentori 1938

Kajaani, Raatihuoneentori 1938

Erkki Mikkolan kokoelmat, Kajaani, Tihisenniemi 1938

Kajaani, Kajaani Oy:n tehdas Kajaanin Tihisenniemellä 1938

Erkki Mikkolan kokoelmat, Naapurivaaran Korhola Sotkamossa1938

Sotkamo, Naapurivaaran Korhola 1938

Erkki Mikkolan kokoelmat, Kuhmo 1938

Kuhmo 1938

Erkki Mikkolan kokolemat, Hepoköngäs Puolangalla 1938

Puolanka, Hepoköngäs 1938

Erkki Mikkolan kokoelmat, Suomussalmen kirkonkylä 1938

Suomussalmi, kirkonkylä 1938

Viimeksi muokattu

28.12.2015