Olet täällä

Linnanrauniot ja tervakanava

Kajaanin linnanrauniot Satu Härkönen

Kajaanin linna
 

Kajaanin linnanrauniot Satu Härkönen

 

Linnanrauniot sillalta päin Satu Härkönen

Kajaanin linna rakennettiin 1600 -luvun alussa ja se tuhoutui suuren Pohjan sodan aikana 1716. Venäjän levottomat olot 1600-luvulla edesauttoivat Kajaanin Linnan rakentamista. Linnaa tarvittiin Oulujärven seudun rauhoittamiseen ja samalla valvomaan tärkeää vesireittiä Pohjanmaan ja Venäjän-Karjalan välillä (eli Kajaanijokea), jota pitkin venäläiset kauppiaat yleensä kulkivat.

1660-luvulla linna valvoi Ruotsin rajaseutuja idässä ja myös Pohjanlahden rannikkoseutujen turvallisuutta. Linna toimi myös vankilana. Kuuluisia linnassa olleita vankeja ovat mm. tohtori Johannes Messenius ja runoilija Lars Vivallius.

Isovihan aikaan v.1714 venäläiset olivat lyöneet Suomen armeijan suuressa  taistelussa. Venäläiset  hävittivät Kainuuta tavoitteenaan valloittaa myös Kajaani. Linnanpäällikkö kuuli aikeista ja linna torjui venäläisten ensimmäisen hyökkäyksen. Joulukuussa 1715 saapui kenraali Tsekin 4000 miehen ratsuväkirykmenttinsä kanssa. Venäläiset piirittivät linnan 50 suomalaississiä ja n.70 naista ja lasta 5 viikon ajan. Viimein (24.2.1716) kajaanilaiset joutuivat antautumaan miesvoiman vähentyessä. Linnanväki vietiin  vangiksi Siperiaan. Linna tyhjennettiin ja räjäytettiin taivaan tuuliin. Linnasta jäivät  jäljelle vain kivirauniot, jotka nekin kutistuivat ajan myötä kajaanilaisten hakiessa linnanraunioista talojensa kivijalkoihin kiviä.

 

Lussitupa
 

Lussitupa Satu Härkönen 2016

Lussitupa eli sulunvartijan mökki on rakennettu sulunvartijan asunnoksi vuonna 1880. I maailmansodan aikoihin tupaa käytettiin jääkärien etappipaikkana.  

Lussitupaa on siirretty muutamia metrejä oikealta paikaltaan tervakanavan uudelleen rakentamisen vuoksi. Sulku ja sulkuvartijan talo näyttelyineen avattiin yleisölle vuonna 1984.

 

Tervakanava
 

Tervakanava toukokuu 2016 (Satu Härkönen)

Kajaaninjoen suuret kosket, Koivu- ja Ämmäkoski, olivat pahimmat esteet tervansoutajien viedessä tervalastinsa Ouluun. Veneiden lastit jouduttiin kuljettamaan kaupungin ajureilla koskien ohi ja rahtimaksut muodostivat jopa 2/3 kuljetuskustannuksista. Kuhmosta Ouluun. Kuljetusolosuhteiden parantamiseksi oli esitetty vaatimuksia ja Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Wegelius anoi keisari Aleksanteri I:ltä lupaa sulkulaitteiden rakentamiseksi Ämmäkoskessa omistamiensa sulkulaitosten yhteyteen. Anomus kuitenkin hylättiin vuonna 1822. Wegelius oli rakennuttanut vuosina 1819-20 puiset venekourut, joiden turvallisuus ei kuitenkaan ollut hyvä ja paikalliset ajurit onnistuivat asettamaan kourujen käytön kyseenalaiseksi. Vuonna 1825 keisarilta sitten saatiin lupa Kajaaninjoen koskien kanavointiin. Kanavien rakentaminen aloitettiin vuonna 1836 ja ne valmistuivat lopullisesti vasta 11 vuotta myöhemmin.

Kanavien kautta kulki alkuvuosina 6000-10000 tynnyriä/v, mutta käyttö kasvoi ajan myötä ja enimmillään niiden kautta kulki 1900-luvulle tultaessa tervaa noin 24000 tynnyriä/v. Rautatien valmistuttua Kajaanin vuonna 1904 ja tervakaupan hiipumisen myötä kanavien käyttö väheni ja sulut suljettiin liikenteeltä 1. tammikuuta 1915. Koivukosken sulku purettiin, mutta Ämmäkosken sulku ainoastaan täytettiin maalla.

Maailman ainoa käytössä oleva tervakanava, joka rakennettiin 1840 -luvulla, jäi pois käytöstä 1915 ja otettiin uudelleen käyttöön 1984. Tervakanavassa järjestetään kesäisiä tervansoutunäytöksiä heinäkuussa sunnuntai-iltaisin (vapaa pääsy).

Lisätietoja

Kajaani Info
Pohjolankatu 13
87100 Kajaani
 

 

Viimeksi muokattu

22.8.2017