Olet täällä

Julkiset veistokset ja muistomerkit

Kajaanin julkiset veistokset ja muistomerkit löytyvät nyt omasta älypuhelimestasi Kajaani mobiilioppaan avulla.

Anovat kädet
Paltaniemi, Paltaniemen kuvakirkon pihassa, Paltaniementie 851
Une Pihlman, 1967
Nälkävuosina 1866-1868 nälkään kuolleitten muistoksi pystytetty.
 

Johan Henrik Fieandt -muistomerkki
Rantapuisto, Brahenkatu 1
Johan Henrik Fieandt (1683-1741) oli Kajaanin linnan viimeinen päällikkö. Hän puolusti 1716 linnaa kuuden viikon ajan 4000 miehen
venäläisarmeijaa vastaan.
Kainuun museo- ja kotiseutuyhdistys, Kajaanin kaupunki.
Muistomerkki paljastettiin 19.8.2017
 

Aurinkokello
Suvantorannanpuisto, Koulukatu 10
Osmo Rimpiläinen, 2001
Aurinkokello toimii luonnollisesti vain aurinkoisina päivinä ja ainoastaan kevätpäivän tasauksesta syyspäivän tasaukseen saakka.
 

Eino Leino
Rantapuisto, Brahenkatu 1
Alpo ja Nina Sailo, 1980
Armas Einar Leopold Lönnbohm, runoruhtinas Eino Leino, syntyi heinäkuun 6. päivänä 1878 Paltaniemellä.
Hän asui lapsuutensa Hövelössä, nykyisin Kajaaniin kuuluvassa Paltaniemen kylässä.
 

Elias Lönnrot
Rantapuisto, Brahenkatu 5
Mauno Oittisen veistos paljastettiin 1942 (jalustassa 1940).
Veistos oli tarkoitus pystyttää 1940, Kantelettaren satavuotispäivänä, mutta talvisodan syttyminen kuitenkin viivästytti pystyttämistä. Muistomerkki pystytettiin vielä jatkosodan kestäessä.

Elias Lönnrot toimi Kajaanissa piirilääkärinä vuosina 1833-1853 ja teki täältä käsin runonkeruumatkojaan. Kajaanissa hän allekirjoitti Kalevalan esipuheen 1835.
Kajaanin ja koko Kainuun ensimmäinen yksittäiselle henkilölle pystytetty muistomerkki.
 

Evakkokivi
Ortodoksisen kirkon piha, Kirkkokatu 17
Karjalaisten evakkotien muistolle, paljastettu 1991.
Kivi on Impilahden Mursulasta louhittua punaista graniittia.
 

Hautamuistomerkki
Sankarihauta, 1997, Kirkkopuisto, Kirkkokatu 19
Sankarihautaan on haudattu 34 Pirttijärven taistelussa 13.3.1942 kaatunutta sotilasta. Venäjällä tehdyissä etsinnöissä löydetyt haudattiin kotiseudun kirkkomaahan.
 

Heikki Savolaisen muistomerkki
Rantapuisto, Brahenkatu 1
Taiteilijaprofessori Matti Koskela, 2007
Heikki Savolainen osallistui viisiin olympialaisiin, joissa voitti yhteensä yhdeksän mitalia. Helsingin olympialaisissa 1952 hän vannoi olympiavalan.
 

Herman Renforsin muistomerkki
Kruununpuodinmäki, Välikatu 24:n lähellä, 2007
Kunnianosoitus Kajaanin ensimmäiselle teollisuusyrittäjälle Herman Renforsille (1849-1928). 
Aikansa tunnetuin kajaanilainen aloitti kalastusvälineiden teollisen valmistuksen vuonna 1872. Myöhemmin Renforsin tehtaissa ja verstaissa valmistettiin muun muassa nappeja ja suksia. Lisäksi Renfors kävi turkis- ja nahkakauppaa.
Renforsin ansiosta Kajaanista tuli kansainvälinen matkailukohde.
Renfors ja hänen sisarensa tunnetaan myös vanhan Kajaanin valokuvaajina.
Muistomerkissä on Renforsin Kohinoor Devon-uistin, jonka suunnitteli taidemaalari Antero Laine. Jalustan reliefin tekijä on taiteilija Jukka Nissinen.
Kajaanilaisyrittäjät kustansivat muistomerkin.
 

Herran enkeli
Kajaanin vanha hautausmaa, Jauhokalliontie 1 a.
Arvo Siikamäki, 2005.
Pronssiin valetun enkelin korkeus on yli 2 metriä.
Teos viittaa Matteuksen evankeliumiin ja siihen hetkeen, jolloin enkeli laskeutui taivaasta ja vieritti kiven pois Jeesuksen haudalta.
 

Hiljaiset päivät II
Suvantorannanpuisto, Koulukatu 10.
Harry Kivijärvi, 1981, abstrakti veistos, dioriittia.
Kaupunki hankkinut veistoksen 1985. Sijaitsi aikoinaan 20 vuotta Kainuun museon pihalla.
 

Hyvästijättö
Kirkkopuisto, Kirkkokatu 19.
Taiteilija Jooseppi Manninen, 1955.
Muistomerkin korkeus on 2,3 metriä ja jalustan 1,5 m.
Isänmaan puolesta talvi- ja jatkosodassa vuosina 1939-1944 kaatuneiden sankarivainajien muistolle.
 

Ilmattaren kannel
Kaukametsän piha-alue, Jokikatu 5.
Taiteilijaprofessori Matti Koskela, 2009.
 

Jääkärimuistomerkki
Lussituvan läheisyydessä, Kalkkisillantie.
Ensio Seppänen, 1983.
Vuohenki Säätiön Kajaanin kaupungille luovuttama veistos.
Kainuusta lähti jääkäreiksi runsaat 40 miestä. Jääkärien itäinen etappitie kulki Kajaanin kautta Hyrynsalmen Hallaan
Muistomerkissä teksti: Jääkäriliike 1915-1918, Itsenäisen Suomen puolesta.
 

Kajaanin maalaiskunnan muistokivi
Teppana, Ilmarintie 4
Erkki Vähämaa, Esko Peittola ja kaksi arkkitehtiopiskelijaa
Kajaanin maalaiskunta ja Kajaanin kaupunki yhdistettiin 1977
Muistokivessä teksti: Kajaanin maalaiskunta, 1976.
 

Kajaanin I:n Varppiankkuri
Tervavenekanava, Kalkkisillantie, 1975.
Epävirallinen, mutta näkyvä ja merkityksellinen ankkurimuistomerkki muistona Kajaanin Oy:n varppaushinauksen ajasta. Kun kuuluisa Salo II matkustajalaiva siirtyi Kajaani Oy:n omistukseen, se muutettiin hinaajaksi, jonka nimeksi tuli Kajaani I. Varppaushinaajana Kajaani I työskenteli 1950-luvulla. Myöhemmin laiva myytiin metsänhoitaja Jaakko Ebelingille.
Merkin ympärillä aitana kiertää ankkurin oma kettinki.
 

Kalevalan muistokivi
Paltaniemi, Paltaniemen kuvakirkon portilla, Paltaniementie 851.
Kanslianeuvos Väinö Kaukosen aloitteesta pystytetty 1985.
Muistokivi on symbolina Kainuun ja Karjalan välisistä yhteyksistä. Se on Kostamuksesta tuotu luonnonkivi.
Muistolaatassa teksti: Elias Lönnrot asui Paltaniemen Hövelössä v. 1834.  Tänä aikana syntyi Kalevala-eepos.
 

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Kirkkopuisto, Kirkkokatu 19.
Karjalaan jääneiden vainajien muistoksi pystytetty 1955.
Kajaanin, Sotkamon ja Paltamon Karjalaiset ry:n hanke. Muistokiven lähtökohtana on ollut Karjalan liiton malli, jonka on suunnitellut Kirsti Liimatainen.
 

Kekkosreliefit
Urho Kekkosen koulutalon seinässä, Väinämöisenkatu 22

Matti Koskelan tekemä reliefi 1975
Urho Kekkonen tuli koulun oppilaaksi toiselle luokalle 1911 ja valmistui keväällä 1919 ylioppilaaksi Kajaanin yhteiskoulusta,jonka nimi muuttui Kajaanin yhteislyseoksi saman vuoden syyskuussa.

Urho Kekkosen kotitalon seinässä, Kalliokatu 7
Matti Hynysen tekemä reliefi 1980.
Kekkonen asui talossa vuosina 1911-1926, talo on rakennettu 1906.
 

Konstruktio 92
Suvantorannanpuisto, Koulukatu 10.
Matti Kujasalon veistos, maalattua rautaa, 1992.
Suomen Kuvanveistäjäliiton ja Kajaanin taidemuseon näyttely ´Veistoksia Kainuussa´ toteutettiin kahdeksassa Kainuun kunnassa 1992 - 93. Hankkeessa taiteilijat itse määrittelivät veistoksensa sijainnin.
 

Lehtitoteemi – kahdeksan taittoa
Kainuun Sanomien entisen toimitalon piha, Viestitie 2.
Taiteilijaprofessori Matti Koskela, 1998.
Kainuun Sanomien 80-vuotijuhlavuoden lahja ympäröivälle maakunnalle.
 

Louis Sparren muistokivi
Ämmäkoskenranta, Kalkkisillantie.
Kainuun Museoyhdistys ry pystytti 50-vuotisjuhlassaan, 1980.
Louis Sparre asui Kajaanissa Pyörteen tilalla 1892-1894. Hän kuvasi Kainuun kansan elämää tervakulttuurin aikakaudella.
 

Neuvostosotilaiden hautamuistomerkki
Kajaanin vanha hautausmaa, Jauhokalliontie 1 a
27 neuvostosotilaan haudalla.
 

Pietari Brahe
Kauppatori, Urho Kekkosen katu 14.
Kuvanveistäjä Yrjö Liipola, 1954.
Pietari Brahe perusti Kajaanin 1651. Veistoksen paikkana on ollut Keskuskoulu, Kruununpuodinmäki ja vuodesta 1976 Kauppatori.
Tori uusittiin kaupungin 325-vuotisjuhlavuonna.
 

Pohjan Pioneerien ankkuri
Sijaitsee tervakanavan alapuolella, Kalkkisillantie.
Sen asettivat nykyiselle paikalleen Pohjan Pioneerit, kun joukko-osasto siirtyi Oulusta Kajaaniin 25.9.1998.
Pioneeripataljoona otti mukaansa perinnekivessä kiinni olleen ankkurin, joka kannettiin juhlallisesti ulos Oulun Hiukkavaaran portista. Ankkuri kiinnitettiin kiveen Ämmäkosken alajuoksulla merkiksi pataljoonan maihinnoususta.
 

Puunkaatoon
Ravintola Wanhan kerhon (ent. UPM:n kerhorakennuksen) edustalla, Kauppakatu 40, 2005.
Vuodelta 1916 ja se lahjoitettiin kaupungille 2005.
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin säätiön lahjoittama pronssinen veistos, jonka jalustan lahjoitti UPM:n Kajaanin paperitehdas. Kajaani on taiteilijan teosten pohjoisin sijoituspaikkakunta.
Kunnianosoitus Kainuun metsätaloudelle ja metsätyölle. Heinolassa on Puunkaatoon-veistoksen pari, Uittomies.
 

Porapoika
Rautatieasemarakennuksen vieressä, Asema-alue.
Kajaanin radan satavuotisjuhlassa 3.6.2004 paljastettu Matti Lahtisen veistämä Porapoika.
Se esittää alle 16-vuotiasta poikaa, jonka työnä radan rakentamisessa oli kuljettaa tylsyneet poranterät sepän pajalle teroitettaviksi ja takaisin kalliota louhiville topparoikille. Veistos on tehty Pikkaralan aseman laiturin reunakivestä.
 

Rajajääkäripataljoonan 8 muistokivi
Raja-aukio, Rajakatu 9
Pystytetty 1994, siirretty nykyiselle paikalleen 2015.
Aloite Rajajääkäripataljoona 8:n sotaveteraaneilta.
Kivi on Salpalinjan panssariestekivi Kuusamosta.
Muistomerkissä on Tammenlehvä -tunnus.
Rajajääkäripataljoona 8 muistomerkki kunnioittaa pataljoonan muistoa ja on omistettu koko Kainuun rajavartioston menneille ja nykyisille rajamiespolville sekä Kainuun rajavartioston edustamlle rajamiespataljoonalle.
 

Risti ja liekki
Paltaniemi, Kirkkoniemi, Pappilanniementie 240.
Armas Tirronen, 1967.
Paltamon seurakunnan toisen ja kolmannen kirkon (1599 - 1716) muistomerkki. Toinen kirkko vaurioitui maanjäristyksessä 1626, kolmas tuhoutui isonvihan aikaan, jolloin venäläiset ryöstivät ja polttivat sen 1716.
 

Saattue
Kauppapiha (Tavaratalo Anttilan ja Kaakisen välinen piha), Kauppakatu 5.
Armas Hutri, 1971. 
Seitsemän kurkea pronssiin valettua kurkea ovat symboli kainuulaisten pyrkimyksestä henkiseen ja aineelliseen nousuun, yhteistyöhän ja yhteisymmärrykseen.
 

Sankarimuistomerkki Paltaniemen hautausmaalla
Paltaniemi, kuvakirkon vieressä, Paltaniementie 851.
Hirsinen muistomerkki. Paltaniemeläisten sankarivainajien muistolle pystytetty.
 

Sotilaspoikien muistomerkki
Veteraanipuisto, Sammonkatu 16.
Kainuun Sotilaspoikien Perinnekilta ry pystyttänyt sotilaspoikien toiminnan muistoksi, 2004.
 

Tervehdys
Kajaanin vanha hautausmaa, Jauhokalliontie 1 a.
Hannele Kylänpää, 2005.
Pronssinen veistos on muistomerkki aivan pienimmille ihmisille, syntymättömille ja kuolleena syntyneille lapsille.
 

Tulevaisuus
Vapaudenpuisto, Kaupunginlammen ranta, Tehdaskatu 16:n lähellä.
Kalervo Kallio, 1957.
Viime sodissa kaatuneiden Kajaani Oy:n palveluksessa olleiden sankarivainajien muistoksi pystytetty.
 

Tuuliportti: Ilon hetket
Taidemuseon katolla, Pohjolankatu 31.
Antti Maasalo, 1987.
 

Tyhjä hauta
Paltaniemen hautausmaa, Valon Kappelin lähellä, Siltalantie 18.
Arvo Siikamäki, 1999. Graniittiveistos.
 

Unkarilaisten ääni -muistomerkki
Kaukametsän alueella, Koskikatu 3.
Antal Krupiczerin veistos, 1991.
Veistoksen korkeus on 10 m ja paino 5 tonnia. Puumateriaali on 500 vuotta vanhaa tammea. Taiteilija on itse veistänyt puuosat, myös itse valanut kellon.
Kajaanin ystävyyskaupunki, Unkarin Nyiregyhaza, lahjoitti muistomerkin ystävyyskaupunkitoiminnan 10-vuotisjuhlavuonna 1991.
 

Urho Kekkosen muistomerkki ’Suuri Aika’
Urho Kekkosen puisto (luterilaisen ja ortodoksinen kirkon välinen alue), Kirkkokatu 18:n kohdalla.
Pekka Kauhanen, 1990.
Valettu pronssiin, korkeus 8 m. Ensimmäinen Suomen presidentille pystytetty valtakunnallinen muistomerkki, joka sijaitsee Helsingin ulkopuolella. Paljastettu 3.9.1990, jolloin oli kulunut 90 vuotta Urho Kekkosen syntymästä.
 

Uusi aika
Teatteritalon viereinen viheralue, Kauppakatu 14, 2001.
Kajaanilaisen kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen tekemä.
Pronssiveistos on kunnianosoitus 1940-luvun naisille, jotka sota-aikana ja jälleenrakennuskaudella tekivät tärkeää työtä kotioloissa.
 

Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki
Kajaanin vanha hautausmaa, Jauhokalliontie 1 a
Vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkki.
 

Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki
Kirkkopuisto, Kirkkokatu 19.
Granit Oy, 1921.
Kajaanin Suojeluskunta pystyttänyt vapaussodassa 1918 kaatuneiden muistolle.
 

Veteraanimuistomerkki
Veteraanipuisto, Sammonkatu 16.
Erkki Vähämaan suunnittelema, 1990.
Pystyttäjinä Kajaanin veteraanijärjestöt sotiemme veteraanien muistolle.
 

Louis Sparren muistoreliefi
Pyörteen tilan päärakennuksen seinässä.
Suunnittelija Yrjö Vuorio.
Reliefi paljastettiin Kainuun Museoyhdistyksen 70-vuotisjuhlavuonna 2000.

 

 

 

 

 

Viimeksi muokattu

18.9.2017