Olet täällä

Arkkitehtuuri

Raatihuone

 

Kajaanin keskustan vanhin säilynyt rakennus on Raatihuoneentorin varrella sijaitseva Raatihuone, joka valmistui 1831. Se edustaa empire-tyyliä, mikä näkyi kaupungin ilmeessä vahvasti vielä tuon vuosisadan lopussa.

Kajaani oli puutalokaupunki 1930-luvun loppuun asti. Talvisodan pommituksissa suuri osa keskustan puutaloista tuhoutui ja sodan jälkeen jälleenrakentamisen myötä kaupunki sai uudet kasvot. Vanhaa puutaloarkkitehtuuria näkyy vielä muun muassa Kajaanin kirkon ympäristössä sekä Kalliokadulla.

Puuarkkitehtuurin tärkeimmät kohteet ovat Jacob Ahrenbergin suunnittelema kirkko (1896), Gustaf Nyströmin suunnittelema Kajaanin rautatieasema (1905) sekä rakennusmestareiden Nikander ja Piirainen valmistama Kajaanin Kaupunginteatterin rakennus (1905).

Ydinkeskustan monissa rakennuksissa näkyy funktionalismi eli funkis. Näiden rakennusten takana on usein arkkitehti Eino Pitkänen (1904-1955), joka muutti kaupunkiin 1932. Pitkäsen korkeatasoista suunnittelua ovat muun muassa Kajaanin taidemuseona toimiva entinen Poliisitalo (1935), jokirannassa sijaitseva paperitehtaan johtajan asunto Koskikara eli nykyinen ravintola Sirius (1941) sekä Kauppakadun joen puoleisesta rakennusrivistöstä monet liike- ja asuinrakennukset. Kuvassa entinen Poliisitalo.

Eino Pitkäsen suunnittelemia rakennuksia Kajaanin kartalla 

Vanha poliisitalo, nykyinen Kajaanin taidemuseo

Uusimmasta arkkitehtuurista tyylikkäimpiä ovat Seppo Valjuksen suunnittelema Kajaanin kaupunginkirjasto (1985) sekä Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen muodostavat kansalaisopisto (1987), konserttisali (1988) ja musiikkiopisto (1997). Kokonaisuuden ovat suunnitelleet Sinikka Kouvo ja Erkki Partanen.

Kirjastotalo. Kuva: Reijo Haukia

 

Viimeksi muokattu

12.7.2016