Olet täällä

Näyttelyarkisto

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt sekä linkki edellisten vuosien näyttelyihin.

Kulttuuri

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt:

Saanko luvan 27.3.-22.5.2019 // 894 kävijää

Näyttely kertoo lavatanssien kehittymisestä 1800-luvulta alkaen. Ennen tanssilavoja ihmiset tanssivat silloilla, rantakallioilla, niityillä sekä isoissa pirteissä. 1800-luvun lopulta alkaen monet yhdistykset rakensivat seuraintaloja ja työväentaloja, joissa ohjelmallisiin iltamiin kuului olennaisesti tanssi.

Sotavuosina julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa. Ainoastaan hääpari sai tanssia juhlissaan yhden valssin. Kieltoa kuitenkin kierrettiin järjestämällä yksityisiä nurkkatansseja.

Tanssitilaisuuksien musiikki oli pitkään pääasiassa yhden harmonikansoittajan varassa. Gramofonien yleistyttyä tanssittiin myös äänilevyjen tahdissa. Yhtyeitä alkoi syntyä enemmän 1950-luvulla, jolloin iltamien ja lavatanssien suosio oli korkealla.

Näyttelyssä kerrotaan myös tanssien oppimisesta, tanssilavojen vakiintuneista tavoista ja tietysti tanssilavoista. Kainuussa oli 1950- ja 1960-luvulla useita tanssilavoja ja seuraintaloja, joissa tansseja järjestettiin säännöllisesti. Tanssitilaisuudet olivat hyvä varainhankintakeino yhdistyksille.

Kun 1960-luvulta lähtien tansseja alettiin järjestää myös ravintoloissa ja 1970-luvulla nuoriso innostui rock-konserteista ja diskoista, perinteiset lavatanssit vähenivät. Osa tanssilavoista on kuitenkin kehittänyt olosuhteitaan ja ne keräävät tansseihin etenkin kesäviikonloppuisin suuria määriä tanssihaluista väkeä.

Jokapäiväinen paperimme 16.1. – 17.3.2019 // 1463 kävijää

Näyttely järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Suomen käsityön museon kanssa. Yläkerran näyttelytila on jaettu kahteen puoleen, ja molemmilla puolilla käsitellään paperia eri näkökulmista. Yhdellä puolella on Suomen käsityön museon tuottama osio ja toisella puolella on Kainuun Museon tuottama osio.

Suomen käsityön museon osio kulkee nimellä Jokapäiväinen paperimme. Siinä käydään läpi osa-alueita kuten paperi kulttuurimme historiassa ja paperin historia sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tutkijoina ovat toimineet Esko Häkli ja Eero Niinikoski.
Miltä maailma näyttäisi tänään, ellei paperia olisi keksitty? Mitä vastaavaa olisi voitu keksiä? Paperi tarjosi ihmisille muistin jatkeen. Paperi ja painettu sana ovat luoneet edellytyksiä suurille yhteiskunnallisille mullistuksille ja kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle. Vasta paperi loi edellytykset laajamittaiselle tiedonvälitykselle. Paperinvalmistuksen kehitysvaiheet alkoivat muualla maailmassa jo 2000 vuotta sitten ja Suomessa vasta 1600-luvun lopulla. Suomen käsityön museon näyttely koostuu havainnollisista teksti- ja kuvapaneeleista. Lisäksi on sekä katsottavaa että kosketeltavaa esineistöä.

Kainuun Museon osio keskittyy paperiin paikallisesti, ja aiheena on Kajaanin paperitehdas 100 vuotta. Paperitehdas perustettiin vuonna 1919 Tihisenniemeen. Teollisuusalue on näkynyt Kajaanin kaupunkikuvassa aina, ja se on keskeinen osa kaupungin ja koko maakunnan teollisuushistoriaa. Näyttelyssä käydään läpi Kajaani yhtiön vaiheita, rakennushistoriaa ja paperintekoprosessia, mutta erityisesti siinä keskitytään tehtaan työntekijöihin eli yhtiöläisiin ja heidän elinympäristöönsä. Esittelemme muun muassa erään yhtiöläisen, vuoromestari Einari Hoskio, henkilökuvan, yhtiöön liittyvää terminologiaa ja yhtiöläisten elämää 1900-luvun puolivälin Kajaanissa. Kainuun Museon kokoama näyttely rakentuu suurikokoisista teksti- ja kuvajulisteista ja kokoelmien esineistöstä. Lisäksi voi katsoa kaksi lyhyttä dokumenttielokuvaa.

Flora ja Fauna – symboleja luonnosta 30.9.2018 – 6.1.2019 // 2399 kävijää

Luonto on meille niin tärkeä, että olemme halunneet koristella sillä myös suuren osan kotiemme esineistä. Kainuun Museon kokoelmista löytyi kaikkein eniten kukka-aiheisia koristekuvia niin tekstiileistä kuin puutöistä. Näyttelyssä on esillä koristeaiheista myös puut, marjat ja hedelmät, linnut, kotieläimet ja metsän eläimet.

Näyttelytekstit kertovat, millaisia vertauskuvallisia merkityksiä eri kasveilla ja eläimillä on. Vaikka moniin luontoaiheisiin liittyy symboliikkaa, kaikki koristeet eivät aina ole vertauskuvia. Maalaukset, kaiverrukset tai tekstiilien kuviot ovat usein vain koristeita vailla syvempiä merkityksiä. Jotkut aikakaudet ja tyylisuunnat ovat myös suosineet tietynlaista koristeellisuutta.

Symbolijärjestelmät ovat kulttuuri- ja uskontosidonnaisia. Joskus luontoaiheella on voinut alun perin olla vertauskuvallinen merkitys, mutta myöhemmin toistettuna se on menettänyt alkuperäisen viestinsä. Vieraista kulttuureista lainatut aiheet ovat usein vailla alkuperäistä symboliikkaa tai aiheet voivat muuttua omaan kulttuuriin tutummiksi. Esimerkiksi taivaan valtakuntaa symboloinut riikinkukko on voinut vaihtua suomalaisessa koristelussa kukoksi tai metsoksi.

Kauniiden esineiden ja symbolitietojen lisäksi näyttely muistuttaa, miten luontoaiheet ovat olleet keskeisesti esillä myös suullisessa kansanperinteessämme.

Viimeksi muokattu

7.6.2019