Olet täällä

Näyttelyarkisto

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt sekä linkki edellisten vuosien näyttelyihin.

Kulttuuri

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt:
 

Matkustan ympäri maailmaa 17.6.-16.9.2018 // 2029 kävijää

Kainuun Museon kesänäyttelyssä Matkustan ympäri maailmaa ollaan iloisten seuramat-kojen tunnelmissa ja kultaisissa vuosissa muistellen nostalgisia pakettimatkoja etelän aurinkoon, bussiretkiä Euroopan sydämeen ja risteilyreissuja Ruotsiin.

Jo ammoisista ajoista lähtien vieraisiin kulttuureihin ja ympäröivään maailmaan tutustuminen on saanut ihmiset lähtemään erilaisille pyhiinvaelluksille ja ristiretkille. Varsinaisen turismin kehittyminen vaati kuitenkin höyrylaiva- ja junaliikenteen kehityksen, joka alkoi 1800-luvulla. Aluksi matkustelu oli mahdollista vain vauraammalle kansanosalle, mutta orastavan matka-toimistotoiminnan myötä 1800-luvun puolivälistä lähtien matkustelu alkoi saada jalansijaa myös tavallisen kansan parissa.

Varsinainen massaturismin nousu nähtiin sotien jälkeen 1940-luvun lopulta eteenpäin teollistumisen ja kaupungistumisen myötä. Lisäksi ihmisten elintason kohoaminen ja lisääntyvä vapaa-aika antoivat oman sysäyksensä matkailun yleistymiseen.

1950-luvulta lähtien järjestetyt ensimmäiset seuramatkalennot aloittivat matkailubuumin Kanariansaarille. Samaan aikaan matkatoimistoja perustettiin kiihtyvällä tahdilla ja toimistojen verkosto ulottui pian läpi koko maan. 1960- ja 1970-luvuilla Kalevi Keihäsen perustama Keihäsmatkat tarjosi räväköitä seuramatkoja jokaisen kukkaroon sopivalla hinnalla mainoslauseella: ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle”.

Kajaanin lentokentän avautuminen matkustajaliikenteelle vuonna 1956 paransi myös kainuulaisten matkailumahdollisuuksia, toisaalta erityisen suosittuja kainuulaisten keskuudessa olivat bussimatkat eri puolille Eurooppaa. Täyden palvelun bussimatkat tarjosivat jo 1960-luvulta lähtien myös kainuulaisille helpon tavan lähteä matkalle mukaan.

Museon näyttely on koottu yhteistyössä paikallisten matkailualan toimijoiden ja matkailua aktiivisesti harrastaneiden yksityishenkilöiden kanssa ja heidän kauttaan on saatu runsaasti aineistoa täydentämään museon kokoelmien aineistoja. Lisäksi näyttelyn sisältöä ja esille-panoa ovat olleet ideoimassa Kajaanin ammattikorkeakoulun matkailualan opiskelijat.

Suomenpeura 28.3.-31.5.2018 // 842 kävijää

Metsäpeura eli suomenpeura on ollut tuhansien vuosien ajan tärkeimpiä riistaeläimiämme ja Kainuu on ollut 1900-luvulla peuran tärkeä säilymis- ja kannankasvualue . Näyttelyn on koonnut Suomen Metsästysmuseo, missä se juhlisti Suomi 100 –jmerkkivuotta.

Näyttelyssä kerrotaan peuran biologiasta ja kulttuurihistoriasta. Peuran elämää esitellään vuodenaikojen mukaan tekstein sekä kuhmolaisen luontovalokuvaaja Antti Leinosen 23 hienolla valokuvataululla. Leinonen julkaisi jo vuonna 1989 Peurasalolla-kirjan ja mutta hän on edelleen viime vuosinakin seurannut kameran kanssa peurojen elämää Kainuussa.

Metsäpeura on pohjoisen havumetsätaigan eläin, joka asutti tuhansia vuosia sitten laajalti jääkauden jälkeistä Eurooppaa. Suomeen villipeurat saapuivat arviolta 7 700 vuotta sitten. Villipeurakanta eriytyi puustoisten alueiden jykevämmäksi metsäpeuraksi ja avoimempaan ympäristöön sopeutuneeksi, sirommaksi tunturipeuraksi, josta poro myöhemmin kesytettiin.

Peura oli merkittävä saalis metsästäjä-keräilijöille. Sitä metsästettiin vuosituhansien ajan pyyntikuopilla ja muilla ansoilla. Pyyntikuoppia löytyy lähes koko maasta ja Kainuussa ne ovat hyvin yleisiä. Tuliaseiden tultua käyttöön peuraa metsästettiin myös isokaliiperisilla luodikoilla, joita nimitettiin peuraväljiksi.

Suomenpeuran arveltiin hävinneen Suomesta 1900-luvun alkupuolella. Ilmeisesti kanta kuitenkin säilyi, sillä peurakannan synty ja kasvu Kuhmossa sotien jälkeen oli jonkinmoinen yllätys. Peuroja siirrettiin onnistuneesti Suomenselälle 1980-luvulla ja nykyään siellä elää valtaosa Suomen metsäpeurakannasta, noin 1 250-1 300 yksilöä. Kainuussa peuroja on tällä hetkellä noin 750.
EU:n alueella Suomi on ainut maa, jossa metsäpeuraa esiintyy. Juuri käynnistynyt Metsähallituksen ja Luken projekti tähtääkin peurojen palauttamiseen vuosisatojen takaisille asuinpaikoilleen Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan rajamaille.

Kainuun Sanomat 100 vuotta 17.1.-18.3.2018 // 1307 kävijää

Kainuun Sanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti helmikuussa 1918. Lehden myötä viimeistään vakiintui maakunnan Kainuu-nimi. Lehti ilmestyi aluksi kolme kertaa viikossa.

Kainuun Sanomien toimitilat ja oma paino oli aluksi Kauppakadulla Raatihuoneen vieressä. Talvisodan pommituksissa osa tiloista tuhoutui ja lehtiyhtiö rakennutti Kauppakadulle kerrostalon toimitiloikseen. 1980-luvun puolivälissä lehdelle valmistui oma toimitalo Pikku-Kettuun. Viestitien tiloissa on edelleen lehden painopaikka, mutta toimitus sijaitsee jälleen Kauppakadun varrella.

Museon näyttelyssä on esillä lehden vuosikerrat kymmeneltä vuosikymmeneltä. Osaa niistä saa selailla. Vuosikerroista näkyy lehdessä tapahtuneet muutokset, kuten kirjasintyypit, valokuvien ja värien ilmestymiset sekä sivukoko. Merkittävä osa näyttelyä on myös lehtikuvaajien kuvauskalusto ja lehtikuvista tehdyt suurtulosteet seinällä. Lisäksi mukana on toimittajien välineistöä lehden alkuvuosilta sekä tietokonekauden alusta.

Näyttely tulee tähän päivään siten, että museolla voi tutustua päivän lehteen joko digitaalisesti tai painettuna.

Viimeksi muokattu

1.10.2018