Olet täällä

Kainuun Museon näyttelyarkisto

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt sekä linkki edellisten vuosien näyttelyihin.

Services

Kuluvan vuoden päättyneet näyttelyt:

Muovi 29.9.-29.12.2019 // 1853 kävijää

Kainuun Museon loppuvuoden kestävässä näyttelyssä pureudutaan muoviin. Näyttelyn suunnittelun kantavana teemana on ollut herättää meistä jokainen miettimään sitä, että minkälaisen maapallon haluamme jättää tuleville sukupolville. Lisäksi näyttelyssä käsitellään muovin värikästä historiaa, sen kierrätystä ja luonnosta kerätyn muovin muotoutumista taiteeksi.

Muovi oli Kainuun Museossa edellisen kerran näyttelyn aiheena 23 vuotta sitten. Nyt on aika kierrättää tämä ajankohtaiseksi havaittu aihe. Muovi on hyvinvoinnillemme monella tapaa välttämättömyys, koska se pitää elintarvikkeemme tuoreina, mahdollistaa monet nykypäivän sovellukset ja lopulta mahdollistaa nykyisen elintasomme.

Ruususen uni on kuitenkin päättynyt, koska päivittäinen uutisointi globaalista muovijäteongelmasta havahduttaa hereille sikeimmänkin nukkujan. Vuosittain miljoonat merieläimet kokevat kohtalonsa sotkeutumalla muoviroskaan tai syömällä muovia. WWF:n julkaiseman raportin mukaan jokaiseen ihmiseen päätyy keskimäärin 5 grammaa mikroromuovia viikoittain - se vastaa yhtä pankkikorttia.

Näyttely on tehty yhteistyössä Ekokympin ja taiteilija Riikka Keräsen kanssa. Keräsen tässä näyttelyssä esillä olevaa taidetta on kuvattu seuraavasti: ”Työskentely on paljolti leikkiä ja käsillään ajattelua, vuoropuhelua maailman materiaalikirjon kanssa. Työskentelynsä kautta hän pohtii ihmisen ja muiden eliöiden suhdetta aikaan ja ympäröivään maailmaan”

Mobilismi – liikuttava harrastus 5.6.-15.9.2019 // 3496 kävijää

Kainuulaisen ajoneuvo- ja tieliikennehistorian aktiivisesta keräämisestä, tallentamisesta ja esillepanosta pian neljänkymmenen vuoden ajan vastannut Kainuun Mobilistit ry ja Kainuun Museo ovat suunnitelleet vuodesta 2018 lähtien yhteistä mobilismi-aiheista näyttelyä. Näyttelyn suunnittelun kantavana ajatuksena on ollut tuoda esille autojen ja autoilun historiaa, tarjota kurkistus mobilistien yksityiskokoelmien kätköihin sekä kertoa mobilismista monipuolisena harrastuksena. Useamman yhteisen palaverin ja tuumaustuokion tuloksena näyttelysuunnitelmat muotoutuivat toteutuskelpoiseen muotoon, ja lopputulos on nähtävillä museossa kesän ajan.

Historian tutkimus ja keräily ovat tärkeässä roolissa mobilismi-harrastuksessa, jossa pyritään liittämään aiheeseen tai ajoneuvoon liittyvään kokoelmaan mahdollisimman monta esinettä ja asiaa. Yksi päämäärä on kerätä kaikki kohteet, jolloin kokonaisuudesta oman harrasteajoneuvon ympärillä tulee täydellinen. Esimerkiksi keräilystä voidaan mainita automalliin liittyneet työkalut, aikakauden mukaiset merkkikohtaiset lisävarusteet, kirjallisuus, pienoismallit, myyntiesitteet ja mainokset. Historian tutkimuksella selvitetään sekä koko ajoneuvomallin historia eli suunnittelu, valmistus, maahantuonti- ja jälleenmyyntiorganisaatio että oman harrasteajoneuvon omistushistoria ja vaiheet.

”Tilasin Kansallisarkistosta rekisterikorteista kopiot ja Traficomilta vuoden 1989 jälkeiset historiatiedot sekä haastattelin auton pitkäaikaista omistajaa. Näin autoni menneisyys alkoi hahmottua tarinaksi”, kertoo Kainuun Mobilistit ry:n jäsen Sauli Lindström.

Saanko luvan 27.3.-22.5.2019 // 894 kävijää

Näyttely kertoo lavatanssien kehittymisestä 1800-luvulta alkaen. Ennen tanssilavoja ihmiset tanssivat silloilla, rantakallioilla, niityillä sekä isoissa pirteissä. 1800-luvun lopulta alkaen monet yhdistykset rakensivat seuraintaloja ja työväentaloja, joissa ohjelmallisiin iltamiin kuului olennaisesti tanssi.

Sotavuosina julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa. Ainoastaan hääpari sai tanssia juhlissaan yhden valssin. Kieltoa kuitenkin kierrettiin järjestämällä yksityisiä nurkkatansseja.

Tanssitilaisuuksien musiikki oli pitkään pääasiassa yhden harmonikansoittajan varassa. Gramofonien yleistyttyä tanssittiin myös äänilevyjen tahdissa. Yhtyeitä alkoi syntyä enemmän 1950-luvulla, jolloin iltamien ja lavatanssien suosio oli korkealla.

Näyttelyssä kerrotaan myös tanssien oppimisesta, tanssilavojen vakiintuneista tavoista ja tietysti tanssilavoista. Kainuussa oli 1950- ja 1960-luvulla useita tanssilavoja ja seuraintaloja, joissa tansseja järjestettiin säännöllisesti. Tanssitilaisuudet olivat hyvä varainhankintakeino yhdistyksille.

Kun 1960-luvulta lähtien tansseja alettiin järjestää myös ravintoloissa ja 1970-luvulla nuoriso innostui rock-konserteista ja diskoista, perinteiset lavatanssit vähenivät. Osa tanssilavoista on kuitenkin kehittänyt olosuhteitaan ja ne keräävät tansseihin etenkin kesäviikonloppuisin suuria määriä tanssihaluista väkeä.

Jokapäiväinen paperimme 16.1. – 17.3.2019 // 1463 kävijää

Näyttely järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kaupungin Suomen käsityön museon kanssa. Yläkerran näyttelytila on jaettu kahteen puoleen, ja molemmilla puolilla käsitellään paperia eri näkökulmista. Yhdellä puolella on Suomen käsityön museon tuottama osio ja toisella puolella on Kainuun Museon tuottama osio.

Suomen käsityön museon osio kulkee nimellä Jokapäiväinen paperimme. Siinä käydään läpi osa-alueita kuten paperi kulttuurimme historiassa ja paperin historia sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Tutkijoina ovat toimineet Esko Häkli ja Eero Niinikoski.
Miltä maailma näyttäisi tänään, ellei paperia olisi keksitty? Mitä vastaavaa olisi voitu keksiä? Paperi tarjosi ihmisille muistin jatkeen. Paperi ja painettu sana ovat luoneet edellytyksiä suurille yhteiskunnallisille mullistuksille ja kansalaisyhteiskunnan kehittymiselle. Vasta paperi loi edellytykset laajamittaiselle tiedonvälitykselle. Paperinvalmistuksen kehitysvaiheet alkoivat muualla maailmassa jo 2000 vuotta sitten ja Suomessa vasta 1600-luvun lopulla. Suomen käsityön museon näyttely koostuu havainnollisista teksti- ja kuvapaneeleista. Lisäksi on sekä katsottavaa että kosketeltavaa esineistöä.

Kainuun Museon osio keskittyy paperiin paikallisesti, ja aiheena on Kajaanin paperitehdas 100 vuotta. Paperitehdas perustettiin vuonna 1919 Tihisenniemeen. Teollisuusalue on näkynyt Kajaanin kaupunkikuvassa aina, ja se on keskeinen osa kaupungin ja koko maakunnan teollisuushistoriaa. Näyttelyssä käydään läpi Kajaani yhtiön vaiheita, rakennushistoriaa ja paperintekoprosessia, mutta erityisesti siinä keskitytään tehtaan työntekijöihin eli yhtiöläisiin ja heidän elinympäristöönsä. Esittelemme muun muassa erään yhtiöläisen, vuoromestari Einari Hoskio, henkilökuvan, yhtiöön liittyvää terminologiaa ja yhtiöläisten elämää 1900-luvun puolivälin Kajaanissa. Kainuun Museon kokoama näyttely rakentuu suurikokoisista teksti- ja kuvajulisteista ja kokoelmien esineistöstä. Lisäksi voi katsoa kaksi lyhyttä dokumenttielokuvaa.

Viimeksi muokattu

8.1.2020