Olet täällä

Uhanalaisista lajeista Kajaanissa

Uhanalaisista ja silmällä pidettävästä lajistosta oleva tieto on tallennettu ympäristöhallinnon ylläpitämään Hertta-tietokantaan.  Maankäytön suunnittelun yhteydessä Kajaanissa on erityisesti selvitetty liito-oravan esiintymistä kaupunkikeskustan alueella. Luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajeista on kartoitettu myös viitasammakon, lepakkojen ja saukon esiintymistä kaupunkikeskustan tuntumassa. Luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häiritseminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella.

Liito-orava

Kajaanissa on tehty uhanalaisiin lajeihin kuuluvan liito-oravan kartoitusta 1990-luvulta lähtien. Liito-oravan levinneisyysraja kulkee Oulu-Kuusamo –linjan paikkeilla, joten Kajaani on sen esiintymisalueen pohjoisosaa. Kajaanissa on Kainuun metsäkeskuksen alueen liito-oravatihentymä, mikä selittyy Kajaanijoen rehevillä ja kuusivaltaisilla mailla sekä kaupunkitaajaman ympäristössä säilyneillä vanhoilla kuusivaltaisilla metsillä. Lisäksi liito-oravan esiintymistä on selvitetty kaupungin maankäytön suunnittelun yhteydessä muuta Kainuuta enemmän.

Kajaanissa liito-oravan elinympäristöt painottuvat vesistöjen lehtipuuvaltaisiin rantametsiin, pienvesien ympäristöihin mutta myös asutuksen läheisiin metsiin varsinkin keskustan lähiympäristössä, jossa on vanhahkoja kuusivaltaisia tuoreita ja lehtomaisia kankaita sekä lehtoja.

Liito-orava on ns. tiukan suojelujärjestelmän laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häiritseminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella. Käytännössä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan muodostavat pesäpuut, muut liito-oravan käyttämät puut sekä niitä ympäröivät metsän osat. Pesäpuita voivat olla kolopuut, risupesäpuut ja pöntötetyt puut. Liito-oravan elinpiiriin kuuluu jopa 3-8 vaihtopesää. Liito-orava kasvattaa vuodessa 1-2 poikuetta, joista ensimmäinen syntyy huhti-toukokuun vaihteessa ja toinen poikue kesäkuulla. Yleensä poikueessa on kaksi tai kolme poikasta. Liito-orava elää noin 3-5 vuotiaaksi.

Aikuiset liito-oravat ovat paikkauskollisia. Aikuisen naaraan elinpiiri on kooltaan 4-10 ha. Koiraan elinpiiri on keskimäärin 60 ha. Liito-oravan pääravintoa ovat talvisin lepän ja koivun norkot ja kesäisin lepän ja haavan lehdet sekä kukat, marjat ja koivun siemenet.

Kajaanin kaupunki on teettänyt vuonna 2013 selvityksen liito-oravan esiintymisen tärkeimmistä alueista sekä ensisijaiseksi tulkitun kulkureittiverkoston potentiaalisine elinympäristöineen. Kulkuyhteyksiä on sijoitettu kesä metsäalueille että rakennettuihin ympäristöihin. Yhteyden säilymisessä on olennaista, että lajin tarpeisiin olennainen kulkuyhteys säilyy jossakin kohtaa määriteltyä yhteysaluetta.

Viitasammakko

Viitasammakkoa ei ole Suomessa luettu uhanalisten tai silmällä pidettävien lajien joukkoon.  Lajia tavataan koko Suomessa ja se on paikoin yleinen ja runsaslukuinen. Viitasammakot kerääntyvät lisääntymisaikana kutupaikoille, jotka ovat sammakon kutupaikkoja kosteampia ja rehevämpiä. Viitasammakon esiintymisaluetta on Kajaanissa kartoitettu Heinisuon alueelta maankäytön suunnittelun yhteydessä.

Lepakot

Kajaanissa on tavattu Suomen 13 lepakkolajista ainakin pohjanlepakko, viiksisiippaa/isoviiksisiippaa sekä vesisiippaa. Pohjanlepakko esiintyy usein asutuksen läheisyydessä suojaisilla metsäalueilla, mutta myös pihapiirissä ja puistoissa. Kajaaninjoen varrella sijaitsevat  linnanrauniot, siltarakenteet ja vanhat rakennukset  ovat lepakoille soveliaita saalistus- ja levähdyspaikkoja.

Saukko

Saukkoa on tavattu myös talvella osittain sulana pysyvän Kajaaninjoen alueella, koska se mahdollistaa saukon esiintymisen alueella ympäri vuoden. Saukon elinpiirin on arvioitu koostuvan noin 20-40 kilometrin vesistöreitistä.

Viimeksi muokattu

3.1.2016