Olet täällä

KRITIIKIT, Joulukeikka

Seppo Turunen, Kainuun Sanomat 16.11.2018

Virkistävän vakava Joulukeikka

Draamallinen ote tekee kaupunginteatterin joulunäytelmästä nautittavan.

Joulukeikka

★★★

Ohjaus: Heikki Törmi

Kajaanin kaupunginteatteri on viimevuosina kääntänyt pikkujouluaikaan vaihteen viihteelle ja tuottanut juhlakansalle sketsi- ja lauluhupaa.

Paikoitellen esitykset ovat olleet hauskoja, mutta myötähäpeän hetkiäkin on eletty.

Esityksissä on luotettu niin vanhoihin lauluihin kuin vitseihinkin, joista vuoden takainen Matti ja Teppo Turun torilla -hupailu oli melkoinen rimanalitus, eivätkä katsojatkaan jättäneet kummastustaan kertomatta.

Teatterin väki on ottanut moitteet tosissaan.

Tänä vuonna pikkujoulukansa yllätetään aivan uudenlaisella, draamallisella esityksellä, jossa poliisikaksikko (Mika Silvennoinen ja Maria Palmu) kiertelee kajaanilaiskodeissa hoitamassa tilanteita, mihin Jeesuksen uutta syntymää juhlivat ihmiset ajautuvat.

Heikki Törmi on ohjannut omista ja Tuomas Timosen kanssa kirjoittamistaan irrallisista tarinoista löyhän kokonaisuuden, jota yhdistää vanhan komisarion viimeinen työvuoro ja sen tapahtumat.

Illan aikana poliisikaksikko ehtii rauhoitella niin papin perheessä syntynyttä riitaa, naapurusten kiistelyä, naisparin lapsenkasvatuksellisia erimielisyyksiä, nuorisobileiden huipentumaa kuin ohjata DJ Jeesuksen hoitoon.

Jokainen kohtaaminen alkaa pienestä tai suuresta katastrofista, jonka myhäilevä ja dialogiin luottava komisario Mänty selvittää puhumalla ja pykäliä venyttämällä. Komisario Palmun (ei sukua) tehtäväksi jää oppia vanhalta kollegalta, mutta esityksen henkeen sopivasti myös Palmu pääsee opettamaan Mäntyä.

Joulukeikan idea on erinomainen ja omalla tavallaan tuore. Se hakee joulumieltä ja sopua suorastaan vimmatusti. Ketään ei jätetä riitelemään tai uhkaamaan itsemurhalla. Jopa vanhan komisarion elämä asettuu aattoillan aikana aivan uusiin uomiinsa.

Joulukeikan ongelma on se, että se ottaa hyvän tahdon levittämisen vähän turhan vakavissaan. Törmin ja Timosen tulokulma kajaanilaisten aattoon on ehkä liiankin armahtava ja anteeksiantava. Käy nimittäin niin, että tällaisiin pikkujoulupläjäyksiin liittyvä irrottelu meinaa unohtua välillä kokonaan.

Toki Silvennoisen ja eturauhasvaivoista kärsivän pappi-Iivanaisen (Perttu Hallikainen) sanailussa on mukana taso, jolle ihminen kolmen glögin jälkeen luontevasti asettuu.

Esityksen musiikki on iloinen yllätys.

Joulukeikka alkaa Vera Veiskolan upeasti esittämällä ja Judy Garlandin aikoinaan tunnetuksi tekemällä ja maailman surullisimmaksikin joululauluksi sanotulla biisillä Have Yourself a Merry Little Christmas.

Sen lisäksi kuullaan pari muuta uudehkoa joululaulua, mutta muuten Sirpa Ojalan mainio, KAOn konservatorion opiskelijoista kokoama bändi tarjoaa kaikenlaista Kung Fu Fightingista alkaen. Tähän puolestaan Sohvi Roininen on laatinut joulupukkitappelukoreografian, joka on esityksen vauhdikkain, vaikka hidastettuna mennään.

Niin että kiitos! Tähän suuntaan. Sitä iloista irrottelua voisi toki vielä lisätä.