Olet täällä

Historia

Matkaoppaat kirjastossa Kuva: Reijo Haukia

Kajaanin kaupunki perustettiin 6. maaliskuuta 1651, kun kreivi Pietari Brahe vieraili Kajaanin linnassa ja luki Kajaanin kaupungin privilegiot eli kaupunkioikeudet. Kajaanin kaupungin kehitystä ovat olleet edistämässä monet merkkihenkilöt. Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä 1833-53 ja teki täältä runonkeruumatkoja Vienan Karjalaan, runoilija Eino Leino syntyi Paltaniemen Hövelossä ja presidentti Urho Kaleva Kekkonen tuli Kajaaniin oppikoulun toiselle luokalle ja pääsi Kajaanista ylioppilaaksi vuonna 1919. Moninkertainen olympiamitalisti Heikki Savolainen työskenteli Kajaanissa lääkärinä.

Kajaanin linna oli itäisen osan hallinnollinen ja sotilaallinen keskus

Kaupungin kasvu oli pitkään hidasta johtuen syrjäisestä sijainnista ja huonoista kulkuyhteyksistä. Kaupungin historian alkuvaiheissa Kajaanin linnalla oli merkittävä osa valtakunnan itäisen osan hallinnollisena ja sotilaallisena keskuksena. Siten onkin perusteltua, että linna on näkynyt myös Kajaanin kaupungin vaakunassa.

www.kajaaninlinna.fi

Alla oikealla on kaupungin vanha vaakuna, joka on peräisin 1800-luvun lopulta. Vasemmalla Olof Erikssonin vuonna 1958 suunnittelema nykyinen vaakuna.

Kajaanin nykyinen vaakuna          Vanha vaakuna

Asutuksen varhaishistoria

Kainuun asutuksen esihistoria alkoi jääkauden loppuajoista noin vuonna 10 000 eKr. Pitkään asutuksen alkuajoista lähtien ihminen on ollut riippuvainen luonnosta ja täten elintavat muotoutuivat sen mukaisiksi. Asuinpaikat valittiin yleensä rannoilta, koska veden äärellä oli luonnostaan suurempia aukioita, joita ei tarvinnut raivata, ja kulku paikasta toiseen oli helpointa vesiteitse. Elämä oli hyvin liikkuvaa kivikaudella: vuodenajat ja pyyntiretket pakottivat ihmiset liikkumaan paikasta toiseen.

Elinkeinot ja väestökehitys

Riistaisat metsästysalueet ja hyvät kalavedet antoivat ihmisille maanviljelyn ohella toimeentulon 1700-luvullakin. Karjatalous oli melko alkeellista. Tervanpoltto kohosi 1700-luvun lopulta lähtien tärkeäksi toimeentulon lähteeksi ja pysyi merkittävänä elinkeinona aina 1900-luvun alkuun saakka. 1900-luvun alussa Kajaaniin alkoi tulla teollisuutta, kun vuonna 1904 valmistunut rautatie loi edellytykset kuljetuksille. Maakuntakeskuksena Kajaaniin tuli myös valtion virastoja ja oppilaitoksia.

Kajaanin väkiluvun kehitystä (kaupungin ja entisen maalaiskunnan yhteinen väestökehitys):

1700-luvun lopussa 600-700 as.
1900-luvun alussa noin 4 000 as.
1940 ylitettiin 10 000 as.
1953 ylitettiin 20 000 as.
1970 ylitettiin 30 000 as.

Merkittävimpiä rakennuksia

Keskustan vanhin rakennus on vuonna 1831 valmistunut raatihuone, joka on C. L. Engelin toimiston suunnittelema. Raatihuoneen vieressä on funkistyylinen entinen poliisilaitos, nykyinen taidemuseo, jonka on suunnitellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen. Hänen tyylikästä tuotantoaan on kaupungissa runsaasti. Kajaanin luterilaisen kirkon on suunnitellut arkkitehti Jac. Ahrenberg ja se on valmistunut vuonna 1896. Ortodoksinen kirkko on rakennettu 1950-luvulla ja siihen on viime vuosina maalattu arvokkaat seinäfreskot. Paltaniemellä on kuuluisa kuvakirkko, joka rakennettiin 1720-luvulla.´Kajaanin rautatieasema on rakennettu 1904-1905. Teatteritalo, entinen kaupungintalo, on vuodelta 1905. Uudempaa hienoa arkkitehtuuria voi nähdä Kaukametsän kulttuurikeskuksessa tai Onnelan asuntomessualueella.

Viimeksi muokattu

5.1.2016