Olet täällä

Hellyys ja vimma

.

Kaj Chydeniuksen lauluja

Hellyys ja vimma

Retrospektiivi

Hellyys ja vimma. Kuva Siru Koski.
Kuva Siru Koski.

 

Minja Kosken uusi Chydenius-ohjelma sisältää lauluja seitsemältä vuosikymmeneltä 1950-luvulta 2010-luvulle. Vanhin laulu on tulevan säveltäjän teiniaikojen liikuttava Koskenniemi-tekele: taitoa on tuskin nimeksikään, mutta kelpasi se Joensuun koululaisille…

60-luvulta on Lapualaisoopperaa ja laulu Mikko Niskasen elokuvasta ”Käpy selän alla”, 70-luvulta työväenruno ”Kisällittäret” ja Kiven ”Laulu oravasta”. 80-luvun runot ovat Aku-Kimmo Ripatin ja Timo K. Mukan, 90-luvulta on Pirkko Saisiota ja Claes  Anderssonia.

Heikki Salon ”Pyörällä pappilaan” avaa uuden vuosisadan, ja mukana ovat mm. Matti Rossi ja Aulikki Oksanen. Kuluvalle vuosikymmenelle asettuu vihdoin nuoren L. Onervan raivoisa protesti ”Ei onnea luotu minulle”, Siinä on sitä vimmaa.

Näyttämöllä Minja Koski ja Kaj Chydenius.

MINJA KOSKI on kuhmolaislähtöinen näyttelijä ja muusikko. Minja kuuluu lahtelaisen Teatteri Vanha Jukon kantaviin voimiin ja on yksi Kaj Chydeniuksen luottolaulajista. Heidän ensimmäinen yhteinen pitkäsoittonsa Myrskylinnut ilmestyi syksyllä 2014. Koski tekee myös omaa musiikkia nimellä M.

KAJ CHYDENIUS syntyi Kuusankoskella 1939, vietti lapsuutensa Koillis-Savon Juankoskella ja kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Lyseosta v. 1957. Hän opiskeli musiikkia Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin Yliopistossa 1957-65 sekä 1981-82 Moskovan Tsaikovski-konservatoriossa.
Chydeniuksen oman sävellystuotannon alku ajoittuu elokuuhun 1964. Ensimmäinen laulu oli Lemminkäisen äidin kehtolaulu Eino Leinon näytelmästä Tuonelan joutsen. Nimenomaan laulusäveltäjänä Chydenius on ollut ahkerimmillaan, hänellä on useita tuhansia lauluja suomalaisten runoilijoiden teksteihin. Hän on säveltänyt myös ruotsin, saksan, englannin, ranskan ja espanjankielisiä runoja.
Monet lauluista ovat tulleet tunnetuiksi teatteriproduktioiden ja elokuvien kautta, ja Chydeniuksen opusluettelo sisältää musiikit useaan sataan näytelmään.
Kuoro- ja kamarimusiikki (mm. kaksi jousikvartettoa), pari oratoriota ja kantaattia täydentävät säveltäjänkuvaa, jonka elementtejä ovat yhtä hyvin romanttinen yksinlaulu ja lied, kansanlaulut ja iskelmät kuin brechtiläinen poliittinen laulu ja kansainvälinen chanson.

Vierailulla Teatteritalossa
Lauantaina 21.1.2017 klo 19

Kesto noin 1 t 30 min, sisältää väliajan.

Liput >>