Olet täällä

Anni Yli-Lonttinen: Perhokalastus on siisteintä

Kajaanilaissyntyinen Anni Yli-Lonttinen teki elämässään ratkaisun, josta moni haaveilee, mutta uskallus toteutukseen puuttuu. Yli-Lonttinen palasi muualla vietettyjen opiskeluvuosien jälkeen kotiseuduilleen ja teki harrastuksestaan ammatin.
Anni Yli-Lonttinen

 

Kolmekymppinen Yli-Lonttinen pyörittää omaa Kajana Club -yritystä, joka tarjoaa kansainväliselle perhokalastusväelle digitaalisia koulutus- ja infotuotteita. Yrittäjäksi päätyminen ei ollut sattumaa, sillä haave omasta yrityksestä oli pyörinyt mielessä jo useamman vuoden ajan.

– Olin palannut opiskeluvuosien jälkeen Kajaaniin ja ollut muutaman vuoden työelämässä, kun yrittäjyyshaaveen kanssa alkoi tuntua, että nyt tai ei koskaan. Niinpä päätin katsoa tämän kortin, onneksi.

Yli-Lonttisella ei ollut tarkkaa ideaa lopputuotteesta, mutta ajatuksena oli yhdistää rakas perhokalastus-harrastus netin ja digitaalisuuden maailmaan.

–  Kun kohderyhmänä on kansainväliset asiakkaat, pitää digitaalisuus olla mukana. Periaatteena on, että tarjoamamme asia on yhtä nopeasti saavutettavissa Paltamosta kuin New Yorkista käsin. Kajana Clubin tuotteet ovat kehittyneet tekemisen ja kokeilemisen kautta. Ja uutta kehitellään toki koko ajan.

Suurin osa vuonna 2014 perustetun yrityksen asiakaskunnasta on vielä Suomesta, mutta Yli-Lonttinen on onnistunut laajentamaan toimintaansa yhä enemmän kansainvälisille vesille.

– Netti ja digitaalisuus mahdollistavat, että voin asua Kajaanissa, mutta tarjota perhokalastukseen liittyviä palveluita ympäri maailmaa. Onhan se aika ainutlaatuinen ja hieno tilanne. Toki voisin asua missä tahansa, mutta viihdyn Kajaanissa. Kaupunki on kätevä ja kompakti paikka asua. Täällä luonto on lähellä, ympärillä on hienoja koskimaisemia ja käytännössä joka paikkaan pääsee pyöräillen. Juna ja lentokone vievät sitten tarvittaessa maailmalle.

Suuntana Hossan vedet

Perhokalastus on tullut yrittäjälle verenperintönä.

– Kun olin lapsi, kiersimme perheen kanssa kalalla pitkin Kainuuta ja Lappia. Oikeastaan se oli kokonaisvaltaista luonnossa liikkumista, johon kalastus ja perhot tulivat sitä myöten mukaan.

Hossan retkeilyalue, josta tulee Suomen 40. kansallispuisto vuoden 2017 alussa, on säilynyt suosikkikohteena vuodesta toiseen.

– Hossasta kaikki lähti liikkeelle ja siellä tulee edelleen käytyä sekä kalalla että retkeilemässä. Uusin löytöni on Kuhmon alue, jossa on paljon erilaisia virtoja – koskia ja jokipaikkoja. Kajaanissa onnistuu vaikkapa hauen perhokalastus kelluntarenkaasta käsin, Yli-Lonttinen vinkkaa.

Yrittäjä tunnustaa kalastamisen olevan nykyisin aikalailla perhokalastusta, mutta liian ehdoton hän ei kalastustyylin kanssa ole.

– Jos tuntuu, että toinen tyyli sopii johonkin veteen paremmin, sitten mennään sillä. Toki myönnän vesialueen nähtyäni miettiväni ensimmäisenä, että voisiko siitä saada perholla kalaa.

Vastapainoa toimistotyölle

Perhokalastajan ja toimistotyötä tekevän työpäivät ovat yllättävän lähellä toisiaan.

– Työviikkoni sisältää paljon koneella istumista, eli kirjoittamista, materiaalien kasaamista, ideointia ja yrityksen asioiden hoitamista. Materiaalia on kuitenkin onneksi myös kerättävä, joten pääsen kalastamaan. Kainuun ja Suomen lisäksi maastokeikkaa on tullut tehtyä esimerkiksi Etelä-Amerikassa, Japanissa ja Islannissa.

Työn mielekkyyden kannalta Kajaanin vilkas yrittäjäkenttä on tärkeässä roolissa.

– Kajaanissa on kiva yrittäjäskene! Kun pyörittää yritystä yksin, on tärkeää, että saa vaihtaa ajatuksia ja testata ideoita myös muiden yrittäjien kanssa, Yli-Lonttinen toteaa.

Unelmaansa elävä perhokalastaja haluaa yrityksen kehittämisen ohella viedä perhokalastusviestiä eteenpäin maailmalle.

– Luonnossa liikkuminen on se ykkösasia ja perhokalastus tulee ikään kuin hyvänä bonuksena. Ihmiset elävät nykyisin kiireistä työ- ja some-elämää, joten luonto tarjoaa sille mahtavaa vastapainoa.

Viimeksi muokattu

24.8.2017