Tuokiokuvia Kajaanin historiasta
Tuokiokuvia Kajaanin historiasta
Roolihahmojen esittely (pdf-tiedosto)
Rouva Maria Lönnrot
Maria Lönnrot on professori Elias Lönnrotin vaimo, omaa sukua Piponius. Maria oli tullut Oulusta Kajaaniin Snellmanin sahalle taloutta ja pientä kauppaa hoitamaan. Pian Maria sai huomata, että koko kaupunki puhuu piirilääkäri Elias Lönnrotista. Tuohon aikaan ei ollut sopivaa, että taloudenhoitaja olisi puhutellut piirilääkäriä. Miten Maria ja Elias sitten tapasivat ja millaiset olivat häät? Maria Lönnrot kertoo kaikesta tästä ja elämästään Kajaanissa 1800-luvun puolivälissä.
Posti-Stiina
Postinkanto Paltaniemelle järjestyi 1860-luvulla. Posti-Stiina kuljetti postia virheettömästi Kajaanista Paltaniemelle yli 25 vuoden ajan. Aluksi hän haki postin Kajaanista kerran viikossa, myöhemmin kahdesti viikossa. Postin kuljettaminen oli säädetty postin johtosäännössä ja sitä Stiina noudatti kirjaimellisesti! Mitä Stiinalla on kerrottavana postireissuiltaan ja miksi Stiinalla oli mukanaan revolveri ja tikari?
Torimyyjä Serafina Heikkinen
Eletään 1800-luvun jälkipuoliskoa Kajaanin kaupungissa. Serafiina on tullut Raatihuoneen torille Murtomäestä myymään lintuja ja nahkoja. Lapsena hän on nähnyt itsensä keisari Aleksanteri I:n vierailun Kajaanissa. Mitä muuta Serafiinalla on sanottavaa pikkukaupungin elämänmenosta tai keisarin vierailusta?
Torimyyjä Vanni Karjalainen
Vanni Karjalainen on tullut torille myymään pottuja ja juureksia. Hän on Paltamon murretta puhuva maalaistalon emäntä Variskylästä ja tullut laivalla Oulujärveä pitkin kaupunkiin, kuten 1950-luvun puolivälissä oli tapana. Hän on nähnyt monet markkinat ja kuullut juttuja kohomisseistäkin. Eihän Vanni kaikkea itse ole nähnyt, kuullut vain.
Torimyyjä Caisa Moilanen
Caisa Moilanen on mökin emäntä Kajaanista. Hänellä on mies ja kolme lasta ja lehmä. Lisätienestiä Caisa hankkii torikaupalla. Caisalta voi kysellä, millaista oli elämänmeno Kajaanin kaupungissa 1850-luvulla. Caisa kyllä kertoo mielellään ja jos ei tiedä niin on tietävinään.
Opettajatar, neiti Agnes Castrén
Opettajatar neiti Agnes Castrén on tullut Kajaaniin tyttökoulun opettajaksi. Eletään 1890-luvun alkua Kajaanissa. Neiti Castrén kertoilee kiinnostavia asioita tehtailija Renforsien perheestä ja heidän elämästään. Erityisesti Renforsien kiinnostus valokuvaukseen ja perhokalastukseen saa neidin ihmettelemään heidän toimeliaisuuttaan. Itse Herman Renfos on kiinnostunut neiti Castrénista ja ilmeisesti neitikin on kiinnostunut Hermanista. Mitähän siitä seuraa?
Kreivi Pietari Brahe ja Kristiina-rouva
Kreivi Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin vuonna 1651. Tuolloin Kajaani oli noin neljän sadan asukkaan kyläpahanen, jonne ei ollut tietä. Pietari Brahe sai vuonna 1650 kuningatar Kristiinalta Kajaanin vapaaherrakunnan. Vapaaherrakunnan aikaa kesti 30 vuotta. Tuona aikana Kainuu alkoi saada paikallisidentiteettiä kaupungin perustamisen ja linnan kohentamisen ansiosta. Sen aika Kainuussa oli suurten myönteisten muutosten aikaa. Kristiina-rouva ei ole ennen käynyt Kajaanissa ja hän ihmettelee miehensä aikaansaannoksia. Mitä kaikkea Pietari Brahe toikaan Kajaaniin?