Lyhyt historiikki
I ALKU
Vuonna 1893 Kajaanin kaupungin virkamiehet olivat anoneet Hänen Keisarilliselta majesteetiltaan lupaa perustaa entisten koulujen tilalle viisiluokkainen yhteiskoulu. Kun lupa saatiin aloitti uudessa yhteiskoulussa Kajaanin Porvari-ja keskikoulussa I-III luokilla lkv. 1895-1896 yhteensä 25 oppilasta. Tyttöjä koulussa oli 10.
Opettajia koulussa oli 12, rehtorina toimi Hugo A. Ticcander. Koulun taustavoimana toimi johtokunta, joka koostui vaikutusvaltaisista kaupunkilaisista. Valtion varojen lisäksi koulun ylläpitämiseen täytyi hankkia varoja mm. arpajaisilla ja muilla rahankeruutapahtumilla.
Ensimmäiset todistukset Kajaanin yhteiskoulusta jaettiin v. 1898.
V. 1906 Kajaanin valtuusto muutti koulun 8-luokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppilaitokseksi. V. 1919 presidentti K.J. Ståhlberg antoi asetuksen, jolla Kajaanin yhteiskoulusta tuli valtion oppikoulu. Samana vuonna koulusta kirjoitti ylioppilaaksi mm. tuleva presidentti Urho Kaleva Kekkonen. Valtiollistamisen myötä kaupunki lahjoitti koululle tontin ja koulun rakennusrahastoon kertyneet varat, jolloin uutta koulurakennusta päästiin rakentamaan. Arkkitehti Selim Savoniuksen piirtämä suuri koulurakennusvalmistui v. 1925.
Rakennus sijaitsee nyk. Urho Kekkosen kadun ja Väinämöisenkadun kulmauksessa. Kuvassa näkyvässä rakennuksessa toimii nykyisin pääasiallisesti Kajaanin lyseon perusopetus
II KOULUTYÖTÄ
Koulun opettajat ja oppilaat erottuivat kaupungissa arvostettuna erityisrymänä. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana valmistui 111 ylioppilasta. Koska koulutustarjonta Kajaanissa oli vähäistä pyrki lyseoon paljon oppilaita. Näin uusi koulurakennus kävi heti ahtaaksi ja päteviä opettajiakin oli vaikea saada.
Oppikoululaiset olivat innokkaita aktivisteja ja suojeluskuntalaisia. He osallistuivat suojeluskuntien ja äärioikeistoinkin toimintaan 1930-luvulla. Sotien vuosina 1939-1944 kaatui rintamalla ainakin seitsemän silloista oppilasta. Kaiken kaikkiaan yli 100 koulun oppilasta on kaatunut sodissa. Talvisota keskeytti koulunkäynnin ja kouluun majoitettiin sotilaita. Jatkosodan aikana koulu toimi normaalisti.
Sodan jälkeen koulu jatkoi normaalia toimintaansa. Vuonna 1951 Kajaaniin perustettiin tyttölyseo (nyk. Linnan lukio). Samalla yhteislyseo muuttui poikalyseoksi. Kun Kainuuseen perustettiin kunnallisia keskikouluja helpotti oppilaspaine. V. 1969 kouluun rakennettiin lisärakennus, jossa tällä hetkellä toimii Kajaanin lyseon lukio. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Osmo Sillman, koulun entinen oppilas.V. 1970 koulu muuttui jälleen yhteislyseoksi.
III PERUSKOULUKSI
V. 1973, peruskouluun siirtymisen myötä Kajaanin yhteislyseosta muodostettiin Väinämöisen koulu ja Vuohengin lukio. Samalla koulu kunnallistettiin. Entisen oppikoulun pääsykokeet poistettiin ja oppilaat aloittivat Väinämöisen yläasteella kolmivuotisen urakkansa.
Vuohengin lukiossa aloitti 1974 iltalinja, josta ensimäiset ylioppilaat kirjoittivat v. 1977. Syksyllä 1975 Vuohengin lukioon sulautettiin Karangan lukio. Lukiosta tuli näin 18- luokkainen. V. 1982 lukiossa siirryttiin kurssimuotoiseen jakso-opiskeluun. Syksyllä 1995 lukio aloitti lukuvuotensa luokattomana. Samaan aikaan koulun nimi muuttui jälleen. Koko koulun nimeksi tuli Kajaanin lyseo; Kajaanin lyseon yläaste ja lukio. Kun v. 1999 luovuttiin peruskoulun jaosta ylä- ja ala-asteeseen, Kajaanin lyseossa toimivat Kajaanin lyseon perusopetus ja Kajaanin lyseon lukio. Kajaanin lukiot yhdistyivät yhdeksi lukioksi v. 2005 alusta. Lukion nimi on nyt Kajaanin lukio, ja se toimii Vuorikadulla. Lyseon kiinteistössä on nykyään peruskoulujen 7-9. luokat ja Kaukametsän opiston opetusta.
KOULUN TOIMIPAIKAT JA KOULUTALOT
Isovihan jälkeen koulua pidetiin ns. vanhan pappilan tontilla nykyisen Kirkkokadun ja Kauppakadun kulmatalossa.
1791-1851 Brahen-ja Kirkkokadun kulmatalossa
1851-1889 Kauppa-ja Kirkkokadun kulmatalossa
1889-1902 Väinämöisen-ja Kirkkokadun kulmatalossa
1925- Väinämöisenkadulla uudessa koulutalossa
Lähde: Satavuotiaan vaiheita, Kajaanin lyseon 100-vuotisjuhliin valmistunut katsaus koulun historiaan.