Rautatieasema
Rautatieasema edustaa vanhaa puu-Kajaania. Rakennus on valmistunut vuonna 1904. Sen on suunnitellut arkkitehti G.G.Nyström (1856-1927).
Rakennuksessa on neljää eri rakennustyyliä. Talo on rakennettu pystyhirteen. Tavaratoimiston puoleiset tornit ovat uusgoottilaista tyyliä. Pienet ikkunaruudut ovat ornamentiikkaa. Koristeiden eläinaiheet ja säilytettävät kaakeliuunit muistuttavat Jugend-tyyliä.
Kattorakennelmat ovat karjalaista kansallisromanttista tyyliä. Karjalaiselle tyylille on myöskin luonteenomaista materiaalin aitous, käsityötaidon kunnioittaminen ja jyrkät kattorakennelmat.
Puuvaltaiselle alueelle tyypillisenä tyylinä havaitaan ns. nikkarityyli, jossa kainuulainen puunkäsitelytaito on parhaimmillaan. Rakennettaessa on käytetty harvinaista pystyhirsitekniikkaa. Tästä johtuen rakennus ei vanhetessaan laskeudu, kuten vanhassa hirsitekniikassa. Heikkoutena on hirsien ravistuminen ajan myötä. Katolla kolme lohikäärmettä toivottavat matkustajat tervetulleeksi ja jättävät viimeiset hyvästit. Kaksi lohikäärmeistä katselee etelään ja yksi pohjoiseen. Ikkunanpieliä reunustavat karhua muistuttavat leikkaukset.
Odotussali on avoinna: ma-pe klo 5.30-23.00, la klo 5.30-18.30
ja su klo 10.00-23.00.
Lipunmyynti avoinna: ma-pe klo 8.45-17.50, la klo 8.45-15.20
ja su klo 11.00-17.50.
Junamaatti aseman ulkoseinässä, avoinna joka päivä
klo 5-23.45.
3.4.2004 Kajaanin radan satavuotisjuhlan kunniaksi paljastettu Matti Lahtisen veistämä Porapoika. Se esittää alle 16-vuotiasta porapoikaa, jonka työnä radanrakentamisessa oli kuljettaa tylsyneet poranterät sepän pajalle terotettaviksi ja takaisin kalliota louhiville topparoikille. Matkaa oli kilometrejä ja terät painoivat. Niinpä porapoika onkin veistoksessa uupuneena polvillaan. Porapoika on veistetty Pikkaralan aseman laiturin reunakivestä. Tekijä Matti Lahtinen on rautatieläisiä ja oli rakentamassa Vartiuksen rataa.
Sijainti kartalla