Kaupunginvaltuusto 13.12.2005

KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

Kajaanin kaupungin, kuten usean muunkin suomalaisen kunnan, vuosikate on alentunut. Suomalainen kuntatalous on heikommassa tilassa kuin vuosiin ja se tulee lähivuosina pysymään kireänä. Huolestuttavaa tässä menossa on se, että käyttötalouden kasvuvauhti on ollut 5 prosenttia, kun vastaavasti hyväkin veromaksutulon kasvu yltää vain noin 3 prosenttiin. Talouden kiristyminen näkyy myös kaupungin velkaantumisena. Investointitasoa onkin ollut pakko laskea velkaantumisen estämiseksi. Kaupunkitalouden käynnissä oleva menosopeutus on kuitenkin alkanut taivuttaa talouden suuria tunnuslukuja positiiviseen suuntaan. Kuluvan vuoden verotulokehitys on ollut arvioitua parempi. Suomen talouskehityksessä palkkasumma on kasvanut tasaisesti; suomalaiset ovat vauraampia kuin koskaan aikaisemmin. Lähivuosien arvioidaan edelleen olevan kasvavien tulojen aikaa.

Myös talousarviovuonna 2006 bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaat 3 prosenttia. Talouskasvu on jo pitkään ollut tuottavuuden kasvun paranemisen varassa, ja sitä se on myös jatkossa. Tuottavuuden kasvu tarkoittaa, että vähemmällä väellä tai vähemmin työtunnein saadaan entistä enemmän aikaiseksi. Näin se vain on - myös julkishallinnossa. Jokaisen soisi tietävän, että tehottomina meitä pidetään, työt on tehtävä entistä pienemmällä joukolla ja mihinkään ei olisi enää oikein varaa. Juuri nyt pitääkin kantaa enemmän huolta tuottavuudesta kuin väestön ikääntymisestä. Yhteisessä veneessämme on yhä vähemmän soutavia airopareja; työikäinen väestö vähenee. Samoin on edelleen syytä kantaa enemmän huolta vaurauden synnyttämisestä eikä vain sen jakamisesta. Vaarana on luisuminen kohoavien verojen ja kuihtuvan talouskasvun uralle. Kuntatalouden pysyvä ylläpito veronkorotusten avulla ei enää onnistu. On väärä ajatusmalli, että jatkamalla elämistä järjestelmäkeskeisessä yhteiskunnassa samaan tapaan kuin ennenkin - yhteiskunnassa, jossa työn tekemi-sen arvo on taantunut - selviämme tulevaisuudesta hyvin. Me emme selviä hyvin.

Kaupungin talousarvion tehtävänä on viedä laadittujen strategioiden sisältöjä käytän-nön tasolle. Strategioihin sitoutuminen ei saa ulottua vain tavoitteiden puolesta puhumiseen - sanoihin ilman tekoja. Kaupungin elinkeinoelämän pohjan vahvistaminen ja monipuolistaminen on tulevien vuosien todellinen haaste. Työttömyys syö julkisia menoja muilta tarkoituksilta. On myös päivänselvää, että hyvinvointia ei rakenneta tulevaisuudessa pelkin tohtorivoimin, vaan tarvitaan edelleenkin osaavia käsiä ja korkeatasoista ammatillista koulutusta sekä osaamista.

Hallitus on käynnistänyt laajan hankkeen maamme kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi. Uudistukselle on työstetty kolme vaihtoehtoista mallia. Olivatpa kuntarakenne ja palvelujen tuottamistavat mitkä hyvänsä, tulee valtion edelleen tuntea vastuunsa kuntien kyvystä huolehtia niille annetuista tehtävistä. Valtiolta edellytetään vakaata kuntapolitiikkaa.

Tärkeätä on, että kajaanilaisilla on oikeasti yhteinen tulevaisuus - eikä niin, että jokaisella on vain oma tulevaisuus, josta kannetaan huolta. On vaikea kuvitella menestyvää kaupunkitaloutta, jossa jokainen ajattelee vain itseään. Ongelmaksi on tullut yksilön vastuun ja yhteiskunnan vastuun välinen suhde, jossa kaupungin oletetaan jär-jestävän kaiken ja kaupunkilainen kuluttaa. Jos jokin asia ei mene halutulla tavalla on se kaupungin syy. Onkin osattava arvioida, miten olemassa olevat tai suunnitellut palvelurakenteet joko mahdollistavat tai tukahduttavat kaupunkilaisten omaa aktiivisuutta hyvän elämän rakentamiseen. Passiivisuutta ruokkiva hyvinvointiajattelu kät-kee tuhoisia miinoja. Yhteiskunnan kustannuksia ei ratkaise kysyntä vaan tarjonta. Kysyntä ei luo tarjontaa, vaan tarjonta kasvattaa kysyntää. Mitä enemmän tarjotaan, sitä enemmän palveluja käytetään. Hyvinvointihistoria on osoittanut, että yhä parem-min koulutettujen kansalaisten palveluvaatimukset kasvavat. Käyttäjämaksujen osuu-den vahvistamista palvelujen rahoituksessa on osattava oikea-aikaisesti arvioida. Kuntajoulupukkia ei enää ole olemassa.

Kuntataloudessa kannattaa kantaa huolta siitä, mihin voi itse vaikuttaa. Ja me kaikki tarvitsemme edelleenkin kykyä sietää epävarmuutta.

Erkki Vähämaa
kaupunginjohtaja

SISÄLTÖ