Talousarvio 2005 ja taloussuunnitelma 2005 - 2008
Kaupunginvaltuusto 13.12.2004
ESIPUHE
Useat suomalaiset kunnat ja koko kuntajärjestelmä on vaikeassa tilanteessa. Suuri osa kuntien talousarvioista valmistuu alijäämäisinä. Vuosikatteeltaan negatiivisten kuntien määrä lisääntyy. Valtio on keventänyt kunnallisverotusta vuodesta 1997 lähtien yhteensä 1,4 miljardilla eurolla korottamalla ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennyksiä. Veronkevennysten vuoksi efektiivinen veroaste on koko maassa enää 14 prosenttia. Efektiivinen veroaste kertoo, kuinka paljon verovelvollisten kokonaistuloista todellisuudessa maksetaan kunnallisveroa kunnalle. Kajaanissa ansiotulovähennyksestä johtuva verotulonmenetys on 62 euroa asukasta kohden. Kunnille on luvattu kompensoida verotulon menetykset korottamalla valtionosuuksia. Kuntien valtionosuuksien indeksikorotukset kattavat vain 75 prosenttia todellisesta kustannusten noususta. Kunnista on tullut valtionosuusriippuvaisia. Joka neljäs vuosi lasketaan, kuinka todelliset kustannukset vastaavat kuntien saamia valtionosuuksia. Ero kustannusten ja maksettujen osuuksien välillä on tarkistuslaskennoissa kasvanut 502 miljoonaan euroon. Lain mukaan valtion olisi maksettava koko summa vuoden 2005 aikana. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että valtio maksaa summasta vain 258 miljoonaa euroa. Sekin jaetaan kolmelle seuraavalle vuodelle. Loppusumma, 244 miljoonaa euroa, jätetään vuodelle 2008. Sen maksamisesta ei ole mitään varmuutta muun
muassa siksi, että nykyinen hallitus ja eduskunta eivät enää silloin ole vallassa. Kyse on isoista rahoista. Myös yhteisöveron jakoperusteiden muutokset ovat heikentäneet merkittävästi kuntien tuloperustaa. Kuntien velkaantuminen on ollut nopeaa. Verotusta pitää pyrkiä keventämään, mutta ei yksinomaan julkisen talouden kustannuksella. Verotusta kevennetään kuntien kustannuksella ilman, että kunnat voisivat luottaa tulopohjansa jatkuvuuteen. Omasta huonosta taloudenpidosta ei kuitenkaan pidä syyttää valtiota.
Myös Kajaanissa taistellaan todellisten ongelmien kanssa. Kaupungin tulot eivät riitä menoihin ilman suuria muutoksia. Ei pidä puhua hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen säilyttämisestä tai turvaamisesta. Kaikki lupaavat puolustaa hyvinvointipalveluita - harva on kertonut, miten ne turvataan. Nyt pitää puhua niiden uudistamisesta. Vaaditaan sisältöä. Kysymys on entinen: mitä palveluja kaupunki voi tulevaisuudessa tuottaa ja miten ne voidaan rahoittaa. Ei riitä, että tiedämme, mitä pitäisi tehdä - meidän on tiedettävä, miten se tehdään. Kaavamaista tai aatteellista jakoa julkiseen, yksityiseen tai muuten ulkoistettuun tuotantoon ei enää käytännössä pidä tehdä.
Laadittu taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2008. Meillä on vain muutama vuosi aikaa tehdä ratkaisevia päätöksiä, sillä Suomen väestö vanhenee nopeammin kuin muissa EU-maissa. Kun aktiiviväestö vähenee, huoltosuhde heikkenee, kulut nousevat ja kansantalouden kasvu on kyettävä ammentamaan työvoimapanoksen kasvun sijasta tuottavuuden kasvusta. Vuoteen 2010 mennessä enemmistö äänestäjistä on jo yli 50-vuotiaita. Demokratiassa voi olla vaikea tehdä talouspoliittisia ratkaisuja, jotka ovat epäedullisia enemmistölle. Ikääntynyt enemmistö tulee puolustamaan etujaan. Vuoden 2010 jälkeen voi siten olla myöhäistä toteuttaa todellisia uudistuksia.
On virheellistä kuvitella tai uskotella kaupunkilaisille, että hyvinvointiyhteiskunta voisi jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtumassa. Päätöksenteko on helpompaa, kun vaikeat ongelmat ovat kaikkien selkeästi nähtävissä - mutta hintana ovat kovemmat päätökset. Uhkia on ryhdytty torjumaan juuri nyt. Vaikeita asioita ei pidä väistellä. Taloussuhdanne on kaikesta huolimatta vielä hyvä.
Erkki Vähämaa
kaupunginjohtaja