Talousarvio 2004

PALJONKO ON TARPEEKSI

Kuntatalous kiristyy. Kajaanin kaupungin talous on ja pysyy alijäämäisenä ja se tulee jatkossakin olemaan syvenevän alijäämän kourissa. Taloustilanteen vaikeutuminen johtuu erityisesti verotulokehityksen heikentymisestä. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoitu kehitys ei riitä kattamaan kustannusten kasvua. Kaupungin talous on tiukasti sidoksissa väestön määrän muutoksiin, ikärakennekehitykseen, työllisyyskehitykseen ja kaupunkilaisten tulopohjan kasvuun. Hyvinvointia luodaan vain hyvällä taloudenpidolla ja hyvin pienellä työttömyydellä.

Kunnallisverotuksessa on nostettu verotettavan tulon alarajaa. Verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti kasvattamalla sosiaali- ja terveydenhuollon
valtionosuuksia ja maksamalla indeksitarkistukset 75 prosentilla täysimääräisestä. Ne eivät kuitenkaan ole ylimääräistä lisätuloa. Näin rakennettu valtionosuusriippuvaisuus merkitsee kunnallisen talouden itsenäisen harkintavallan ja kunnallisen itsehallinnon kaventumista. Asiaan liittyy myös kysymys kuntatalouden vakaudesta, joka tarkoittaa muutosten ennakoitavuutta ja muutosten kohtuullisuutta. Kuntien rasitekuorma on kasvamistaan kasvanut. Taloudellisesti merkittävä uusi tehtävä on lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan lakisääteistäminen. Toiminnan rahoituksen jatkuvuus on jäänyt avoimeksi, koska rahoituksesta ja valtionosuuksista päätettäisiin vuosittain valtion budjetissa. Tulossa on laki hoitotakuusta, jolla tutkimuksiin ja hoitoon pääsyn odotusajoille asetetaan enimmäispituudet.

Kaupunginvaltuustolla on kokonaisvastuu kaupungin taloudesta ja nykytilanteessa päätöksentekijät joutuvat toimimaan selkeästi yli taloudellisten mahdollisuuksien. Palveluja ja etuja tukevan lainsäädännön ja kuntatalouden alijäämän kattamista koskevan lain välillä on ongelmallinen ristiriita. Taloudenpidon liikennesääntöjä joudutaan tietoisesti rikkomaan - ajamaan päin punaista. Arvokeskustelun ja rahoituksen riittävyyden peruskysymys kuuluukin: paljonko on tarpeeksi? Rahan jakamisen sijasta on yhä uudelleen pohdittava palvelujen sisältöä, tuotantotapoja ja kaupunkilaisten tarpeita. Lupausten ja arkitodellisuuden välillä ei saa olla ristiriitaa. Eikä talousjärjestyksemme ydin voi olla siinä, että se vie aina kaikki rahat: että se antaa yhä vähemmän yhä enemmällä. Normaalin talousarviovalmistelun ohella on tulevaisuutta määrittelevänä rahoitus-, rakenne- ja rasitekysymyksenä otettava huomioon Kainuun hallintokokeilu. Kaupungin perinteinen perusrakenne joudutaan ryhmittämään uudelleen kahdeksi toimialaksi: peruspalvelutoimialaksi ja kaupunkipalvelutoimialaksi. Kajaanilaisten hyvästä arjesta ja hyvästä tulevaisuudesta on pidettävä huolta, olipa hallintomalli mikä tahansa. Hyvä arki on sitä, että se ei tarjoile pahoja yllätyksiä. Hyvä elinympäristö on myös keskeinen osa kilpailukykyä.

Tulevaisuudessakin asioita tehdään korkeintaan kolmella eri tavalla: hyvin, keskinkertaisesti ja huonosti. Me tiedämme, miten asiat tehdään oikein ja nyt meidän pitää
myös tietää, miten asiat tehdään uudella tavalla. Työn pitää olla oivallusperusteita, ei pelkästään suoritusperusteita. Kaikki uudistukset ja muutokset eivät kuitenkaan ole automaattisesti hyviä ja oikeita. Muutos sisältää aina ennustamattoman elementin. Lisäksi on syytä muistaa, että kajaanilaisten etu ja maakunnallinen etu eivät lankea aina automaattisesti yhteen. Jokaisella kajaanilaisella on oikeus vastuulliseen onnen tavoitteluun, osallistumiseen ja yhteisöllisyyteen.

Erkki Vähämaa
kaupunginjohtaja

Talousarvion 2004 alkuteksti